Into Kustannus

Talouskeskustelun ylistetty rocktähti Thomas Piketty tarjoaa nyt suomeksi ilmestyvässä kirjassaan tärkeitä ratkaisuja yhteiskunnalliseen umpikujaamme

Jaa

Huippusuosittu taloustieteilijä Thomas Piketty jatkaa vaikuttavaa panostaan talouskeskusteluun. Odotettu Pääoma ja ideologia tarkastelee eriarvoisuutta ja sitä ylläpitäviä ideologioita sääty-yhteiskunnista 2000-luvun hyperkapitalismiin.

Piketty tarjoaa kattavan analyysin 1980-luvulla alkaneesta puoluepolitiikan murroksesta, missä perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on menettänyt merkityksensä ja tulonjakopolitiikka on vaihtunut identiteettipolitiikkaan. Sama murros on avannut oven kansallismielisille liikkeille eri puolilla maailmaa.

Ranskalaisekonomisti palaa keskusteluun kunnianhimoisella ja tulevaisuudenuskoa täynnä olevalla teoksellaan, joka väittää, että epätasa-arvo on aina seurausta ideologiasta ja siksi valittavissa toisinkin. Piketty on periksiantamaton ja perustaa ajattelunsa vakuuttavan laajaan tutkimusaineistoon eri puolilta maailmaa.

Pääoma ja ideologia on jopa kunnianhimoisempi kuin Pikettyn edellinen kirja Pääoma 2000-luvulla, joka keskittyi epätasa-arvon kehitykseen länsimaissa viimeisten 200 vuoden aikana. Uusi teos tarjoaa historian melkein kaikesta.

Thomas Piketty on palannut – ja vaarallisempana kuin koskaan,” julistivat brittilehdet kirjan ilmestyttyä. Piketty puolestaan toteaa rauhallisesti, että Yhdysvaltojen historian vaurain aika oli vuosina 1950–1970, jolloin perintövero oli kaikkein korkeimmillaan 80 prosentissa ja jolloin korkeimmat rajaveroasteet olivat vielä tätäkin korkeampia.

Pikettyn mukaan lähihistoriassa ei ole niinkään kysymys pääoman vapauttamisesta (niin kuin useimmat uusliberalismin historian kirjoittajat sen kertovat) vaan siitä, että edistyksellisiltä ideologioilta loppui virta.

Historia näyttää meille, että kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa on vallinnut pyrkimys jakaa vaurautta enemmistön hyväksymällä tavalla”, Piketty sanoo. Ja kun yhteiskunnat jakavat tuloja, varallisuutta ja koulutusta laajemmalle, niistä tulee vauraampia yhteisöjä. Takapajuisten ideologioiden heivaaminen on siksi tärkein edellytys taloudelliselle menestykselle.

Piketty luottaa julkisen datan vapauttavaan voimaan

Kun ihmiset saavat riittävästi tietoa yhteiskunnan rakenteista, he alkavat vaatia tasa-arvoa, kunnes lopulta saavat sitä. Koulutuksen tasa-arvo on Thomas Pikettyn mukaan tärkein taloudellisen kehityksen tekijä, sillä on paljon enemmän merkitystä kuin omistusoikeudella.

Sodan jälkeisten kehityskulkujen tuloksena länsimaisia demokratioita hallitsee nykyisin kaksi kilpailevaa eliittiä: talouseliitti, joka kannattaa avoimia markkinoita, ja koulutuseliitti, joka puolustaa kulttuurista monimuotoisuutta mutta joka on menettänyt uskonsa progressiiviseen verotukseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perustana.

Näiden demokratiavaihtoehtojen maailmassa kansallismieliset puolueet kukoistavat. Areena on vapaana puolueille, jotka haluavat puolustaa kansainvälisyyttä ja tulonjakoa yhtä aikaa.

Piketty valitsee optimistisen tien ja tarjoaa ratkaisuja

Piketty esittää toimintasuunnitelman, joka haastaa kansallismielisen agendan. Siinä on rohkeita ajatuksia kuten tasa-arvoinen koulutusbudjetti ja jokaiselle kansalaiselle jaettava taloudellinen satsaus, jonka he saisivat käyttää haluamallaan tavalla. Pikettyn ajatukset nojaavat osallistavaan hallintoon ja päätöksentekoon, progressiiviseen verotukseen, Euroopan unionin demokratisointiin ja toimeentulon takaamiseen kaikille.

Nykyinen epätasa-arvon taso ei voi kestää kauaa, ja uusi politiikka raivaa tietään esiin. Piketty huomauttaa, että epätasa-arvoa kannattavat hallinnot eivät ole ennenkään kestäneet ikuisesti.

Pääoman vapaa liikkuvuus ei pudonnut taivaasta – me loimme sen itse. Se sovittiin kansainvälisillä sopimuksilla ja meidän täytyy kirjoittaa uudelleen nuo sopimukset.  Investointien kierto ja syntyminen ei tietenkään ole itsessään mikään huono juttu, mutta niihin liittyvien omistusten on oltava avoimesti näkyvillä. Niihin on liitettävä jonkinlainen yhteinen verojärjestelmä, niin että kaikkein liikkuvimmat ja kaikkein vahvimmat taloudelliset toimijatkin osallistuvat yhteiseen hyvään”.

Muussa tapauksessa me olemme luoneet hyvin vaarallisen järjestelmän, jossa iso osa ihmisistä kokee, etteivät he hyödy globalisaatiosta lainkaan. Että heillä ei ole mitään saatavaa Euroopan unionista ja Euroopan yhdentymisestä ja että ihmiset hierarkian huipulla isoissa yhtiöissä ja ne, joilla on eniten varallisuutta ja tuloja, saavat systeemiltä kaikkein eniten.

Äänestin aikanaan Maastrichtin sopimuksen puolesta, olin silloin hyvin nuori. Kuulun varmasti aika isoon joukkoon ihmisiä, jotka eivät silloin ymmärtäneet, että liittyminen toisi mukanaan hyvin epätasa-arvoisen järjestelmän. Jotkut puolestaan ymmärsivät sen oikein hyvin ja halusivat saada enemmän kilpailua maiden välille, jotta valtiot pyrkisivät matalampaan verotasoon.

Suurin selitys tapahtuneelle on se, että me olemme yksinkertaisesti lakanneet keskustelemasta taloudellisen järjestelmän kaipaamista muutoksista. Me olemme lakanneet keskustelemasta sosiaaliluokkien välisestä tasa-arvosta. Vuosikymmenien ajan me olemme kertoneet kaikille, että on vain yksi mahdollinen talousjärjestelmä ja yksi mahdollinen talouspolitiikka, että hallitukset eivät voi tehdä mitään muuttaakseen tulonjakoa ja vaurauden jakautumista – ja että ainoa asia, mitä hallitukset voivat tehdä on vahtia ulkorajojaan, vahtia identiteettiään.

Meidän ei pitäisi olla yllättyneitä että 20 tai 30 vuotta myöhemmin koko poliittinen keskustelumme liittyy rajavalvontaan ja identiteettiin.”

Thomas Pikettyn mukaan kaikki yhteiskunnat käyttävät ideologiaa perustellakseen epätasa-arvon

Tämä hallitseva narratiivi johtaa sääntöihin, jotka vahvistavat epätasa-arvoa. Aikamme haluaa näyttäytyä ”ideologian jälkeisenä”, mutta todellisuudessa olemme hukkua ideologiaan. Joten jos meillä menee nyt huonosti, kannattaa vaihtaa ideologia.

Jos emme onnistu muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää perusteellisesti oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi – –, muukalaisvihamielinen populismi ja sen mahdollinen vaalimenestys voi nopeastikin johtaa vuosien 1990–2020 hyperkapitalistisen, digitalisoituneen globalisaatiokehityksen rajuun romahdukseen”, Piketty ennustaa.

Pääoma ja ideologia on merkittävä teos, joka ei ainoastaan auta ymmärtämään maailmaa syvällisesti vaan myös kannustaa muutokseen. Kirja on ainutlaatuinen tutkimusrakennelma, jota ei kerta kaikkiaan voi ohittaa. Kirjan käännösoikeudet on myyty jo 32 maahan.

Kirjan suomennos on ollut suurhanke, jota on vetänyt taloustieteilijä Markus Jäntti. Jäntti on Tukholman yliopiston taloustieteen professori. Hän on toiminut myös Helsingin yliopiston julkistalouden professorina ja Åbo Akademin taloustieteen professorina. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt tuloeroihin, köyhyyteen ja sosioekonomiseen liikkuvuuteen. Jäntti tutkijatyöryhmineen koosti Thomas Pikettyn edellisen suurteoksen Pääoma 2000-luvulla -tutkimuksen aineistoon kuuluvat Suomen tulo- ja varallisuuseroja kuvaavat aikasarjat.

”Eriarvoisuuden muutoksia on vaikea ymmärtää ja eriarvoisuuteen on mahdotonta puuttua, ellei ymmärrä miten poliittiset ja kulttuuriset insituutiot sitä tuottavat. Yhdistämällä laajan historiallisen ja maantieteellisen näkökulman taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen järjestelmien analyysiin, Piketty päätyy esittämään useita tapoja, joilla eriarvoisuutta voidaan vähentää sekä maiden sisäisillä että kansainvälisillä aloitteilla. Kirjan keskeisin viesti on varsin optimistinen: eriarvoisuus on osin yhteiskunnallinen valinta, joten yhteiskunta voi valita sitä myös selvästi vähentää”, Markus Jäntti toteaa.

Thomas Piketty (s. 1971) on Pariisin taloustieteellisen korkeakoulun professori ja EHESS-korkeakoulun tutkimusjohtaja. Pariisin liepeillä varttunut Piketty on tutkinut tulo- ja varallisuuseroja historiallisesta perspektiivistä kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänen teoksensa Pääoma 2000-luvulla käsitteli eriarvoisuuden kehitystä 1800-luvulta nykypäivään ja nosti tulo- ja varallisuuserot julkiseen keskusteluun eri puolilla maailmaa. Pitkään odotetussa jatko-osassa Pääoma ja ideologia Piketty mullistaa tapamme käsitellä politiikkaa, ideologiaa ja historiaa.

Tekstin lainaukset ovat kirjasta ja socialeurope.eu -sivuston Pikettyn haastattelusta.

Kirja julkistetaan tiistaina 9.4. kello 17–18 Akateemisessa kirjakaupassa, Keskuskatu 1, Helsinki.

Haastateltavana tilaisuudessa on Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti, joka on johtanut kirjan suomentanutta työryhmää, ja Uuden talousajattelun keskuksen Utakin yhteiskuntatieteilijä Lauri Holappa. Heitä haastattelee Long Playn päätoimittaja Hanna Nikkanen.

Tilaisuus järjestetään yhdessä Uuden talousajattelun keskuksen Utakin kanssa.

Tervetuloa!

”On teoksia, jotka avaavat uusia näkymiä ja laajentavat mahdollisuuksien avaruutta. Thomas Pikettyn uusin kirja – – kuuluu niihin.”

Le Monde

”Pikettyn säihkyvä äly tuottaa ajatuksia herättävää luettavaa.”

Washington Post

”Kirja saattaa osoittautua poliittisesti vielä vaikuttavammaksi kuin – – Pääoma 2000-luvulla – – Piketty kertoo, miksi nyt olisi hyvä tilaisuus käänteelle kohti tasa-arvoa ja millainen politiikka voisi saada sen aikaan. ”

Financial Times

”Huima yhteiskuntatieteellinen tutkimus, jota on vaikea verrata mihinkään.”

The Guardian

”Hän on todennäköisesti oikeassa: kun otetaan huomioon ilmastokriisi ja muut tekijät, nykyisenkaltaista epätasa-arvon tasoa on mahdotonta ylläpitää kovin pitkään.”

The Guardian

*New York Times Bestseller*

Tilaa arvostelukappale

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Into on kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Innon toiminta on rohkeaa, kunnianhimoista ja tavoitteellista. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus

Tunnetut vaikuttajat valottavat seksuaalisuutta loukkaavan häirinnän kulttuuria omien kokemustensa kautta ja peräänkuuluttavat toiminta- ja ajattelutapojen muutosta13.5.2024 13:04:24 EEST | Tiedote

Yhä useampi nuori tyttö kokee elämässään jatkuvasti seksuaalista häirintää. Moni nuori kuitenkin vaikenee kokemastaan häirinnästä, koska aiheeseen liittyy niin paljon pelkoa ja häpeää. Fatim Diarran ja Iida Tanin toimittamassa uutuuskirjassa Lupa olla tyttö Ina Mikkola, Meeri Koutaniemi, Nasima Razmyar, Mercedes, Kirsi Piha ja lukuisat muut tunnetut vaikuttajanaiset tuovat valoon omat kokemuksensa seksuaalisesta häirinnästä ja osoittavat samalla, että häirintä koskettaa meitä kaikkia. Kirjan julkistamistilaisuus Helsingissä 15.5. klo 17.00

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye