Lasta on tuettava vanhemman sairastaessa

Vanhemman vakava psyykkinen tai fyysinen sairaus, vamma tai riippuvuusongelma kuormittaa usein koko perheen arkea. Lapset saattavat tällaisissa tilanteissa kantaa huomattavaa konkreettista tai emotionaalista vastuuta, mikä voi heikentää heidän hyvinvointiaan pitkäkestoisesti. Vanhemman mielenterveysongelmien on osoitettu lisäävän lastenkin mielenterveysdiagnooseja, ja uusi tutkimustieto osoittaa, että myös vanhemman fyysiset ja somaattiset sairaudet voivat aiheuttaa merkittävän riskin lasten mielenterveydelle.

Vanhemman sairastamisen negatiivisia vaikutuksia lapseen voidaan vähentää tukemalla perheitä oikea-aikaisesti, mutta se vaatii päättäjiltä tietoista työskentelyä ja ratkaisuja muutoksen tekemiseksi. Ammattilaisten osaamista on vahvistettava, lainsäädäntöä on muutettava lasta paremmin huomioivaksi ja hyvinvointialueille ja kunnille on laadittava selkeät kansalliset yhteistyö- ja toimintaohjeet. Ongelmien ehkäiseminen vaatii monialaista yhteistyötä, ymmärrystä vanhemman sairastamisen vaikutuksista lapseen sekä sitä, että lapset osataan huomioida jo vanhempien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Lastensuojelun Keskusliiton uusi politiikkasuositus tarjoaa keinoja vaikuttaa lasten hyvinvointiin vanhemman sairastaessa. Keskusliitto suosittaa, että:

1. Lainsäädännön tulee vahvemmin velvoittaa ammattilaisia lapsen tukemiseen vanhemman sairastaessa.
2. Tarvitaan kansallinen ohjeistus luomaan selkeät toimintamallit.
3. Hyvinvointialueilla ja kunnissa tulee vahvistaa lapsilähtöistä toimintakulttuuria.
4. Lapsen huomioonottavaa orientaatiota tulee vahvistaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa.
5. Lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen vaatii työskentelyä lapsen ja perheen kanssa.
   
   

Kun vanhempi sairastaa

Sosiaalihuoltolaki ja terveydenhuoltolaki velvoittavat huomioimaan lapsen, kun lapsen huoltaja saa päihde- ja riippuvuus- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsesta on heikentynyt. Lain velvoittavuutta ei kuitenkaan aina käytännössä ymmärretä, ja lapsen tuen saamisessa vanhemman sairastaessa on vaihtelua. Arviointitarpeen kriteereissä on tulkinnallista väljyyttä, ja se, saako lapsi tukea vanhemman sairastaessa, riippuu organisaatioiden omista käytännöistä.

Moniammatillisen yhteistyön esteeksi muodostuu usein ammattilaisten vähäinen tieto muista toimijoista tai tilanteeseen tarjolla olevista palveluista. Suomessa tarvitaan selkeä kansallinen ohjeistus, jossa on kuvattu tarvittavat toimenpiteet, palveluiden ja yhteistyökumppaneiden valikko sekä ammattilaisten yhteistyöprosessi. Hyvinvointialueiden ja kuntien on luotava sen perusteella rakenteita eri palveluiden välisen yhteistyön tiivistämiseksi. Esimerkiksi Norjassa lainsäädäntö velvoittaa sairaaloita selvittämään, onko potilaalla lapsia, käymään potilaan kanssa keskustelun vanhemmuudesta ja lasten hyvinvoinnista, informoimaan lapsia sairaudesta ja nimeämään vastuuhenkilön lasten tukemiseen. Suomessa tällaista velvoitetta ei ole.

Lasten tukeminen vanhemman sairastaessa edellyttää lasta huomioivan toimintakulttuurin luomista sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintokoulutuksessa sekä jo työssään toimivien ammattilaisten täydennyskoulutusta. Lapset ja nuoret itse toivovat, että heidät tunnistettaisiin vanhemman hoitoprosessissa osaksi perhettä, että he pääsisivät osallistumaan hoitoprosessiin ja että he saisivat riittävästi tietoa, neuvontaa ja tukea vanhemman sairauden kanssa elämiseen.

• Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton politiikkasuositukseen 1/2024: Lapsella on oikeus tukeen vanhemman sairastaessa

Lastensuojelun Keskusliiton politiikkasuositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja asiantuntija-arvioihin ja kuvaavat helposti lähestyttävällä tavalla lasten hyvinvointiin vaikuttavia kysymyksiä. Kaikki politiikkasuositukset löydät täältä: https://www.lskl.fi/julkaisut/osasto/politiikkasuositukset/.

Lisätietoja antavat:

• Erityisasiantuntija Kirsi Hokkila, kirsi.hokkila@lskl.fi, p. 040 481 8078
• Johtaja, vaikuttamistyö ja kehittäminen, Oona Ylönen, oona.ylonen@lskl.fi, p. 050 351 8298