Finanssiala ry

Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja

Jaa
  • Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä.
  • Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan.
  • Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.

Sekä vakuutusyhtiöiden korvaamat että poliisin tietoon tulleiden varastettujen polkupyörien lukumäärät laskivat vuonna 2023 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Sen sijaan korvausmäärät kääntyivät taas nousuun.

”Pyörävarkaat ovat vuosi vuodelta ammattimaisempia ja tietävät, millaisesta pyörästä saa parhaan hinnan käytettynä. Erityisesti sähköpyörät tai kalliit maasto- tai muut erikoispyörät ovat varkaiden suosiossa”, kertoo Finanssiala ry:n (FA) turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 865 varastettua pyörää vuonna 2023. Edellisvuonna luku oli 15 068. Poliisille ilmoitettiin 16 840 varastettua pyörää, edellisvuonna luku oli 17 253. Varastettuja pyöriä korvattiin 11 miljoonan euron edestä, edellisvuonna summa oli 9,8 miljoonaa.

Sähköpyörien osuus varastetusta pyöristä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2021 sähköpyörien osuus oli noin 4 prosenttia, kun taas vuonna 2023 osuus oli vakuutusyhtiöiden arvion mukaan jo 15 prosenttia. Valitettavasti kalliiden pyörien varkaudet kertovat siitä, että varastetuille pyörille on kysyntää. Pänkäläinen penää vastuuta myös pyörien ostajilta.

”Käytettyä pyörää ostaessa tulee aina vaatia myyjältä alkuperäinen osto- tai takuukuitti. On epärealistista ajatella, että jopa tuhansien eurojen menopelin ostaja olisi vain ’heittänyt kuitin roskiin’. Pyöräkellareihin murtautuminen on kannattavaa puuhaa niin kauan kuin varastetuille pyörille on ostajia.”

Kiinni kiinteään esineeseen ja tunnistetiedot talteen

Kun pyörän laittaa parkkiin, tulee se aina lukita rungosta kiinteään esineeseen. Tämä ei koske vain arvopyöriä, sillä vanhempikin mummomankeli kelpaa kyllä esimerkiksi aamuyöllä baarista kotiin toikkaroivalle. Myös sähköpyörän akku on syytä ottaa mukaan, kun pyörän jättää parkkiin.

Finanssiala ry pitää yllä listaa murtotestatuista polkupyörän lukoista. Pänkäläinen vinkkaa, että perinteisten U-mallisten lukkojen lisäksi turvalliseksi todettuja ovat taittomalliset lukot, joilla pyörän saa usein kiinnitettyä hankalampaan kohteeseen. Taittolukko menee myös kuljetettaessa pienempään tilaan.

”Lisäksi pyörästä tulee ottaa talteen mahdollisimman paljon tunnistetietoja, kuten rungon alalaidassa oleva runkonumero. Pyörä kannattaa lisäksi kuvata monesta eri kulmasta. Ota kuvat myös kaikista naarmuista, kolhuista ja vastaavista, ne saattavat olla hyödyllisiä, jos pyörä joskus varastetaan ja se löytyykin vaikka nettikirpputorilta”, Pänkäläinen vinkkaa.

Tilasto: Polkupyörävarkaudet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye