Jyväskylän yliopisto

Työttömien yhdistykset – protestiorganisaatioista yhteiskunnallisen vakauden tuottajiksi

Jaa

FM Jyrki Halme tarkastelee sosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan suomalaisten työttömien yhdistysten toimintaa ja toiminnan muutoksia 1990-luvulta aina 2010-luvulle.

Jyrki Halme tutki työttömien yhdistysten toiminnan muutoksia 1990-luvulta aina 2010-luvulle.
Jyrki Halme tutki työttömien yhdistysten toiminnan muutoksia 1990-luvulta aina 2010-luvulle.

Suhtautuminen työttömyyteen on vaihdellut Suomessa eri aikoina. Tämä on näkynyt joskus työttömyyteen liittyneenä moralismina, joskus taas työ on nähty universaalina oikeutena. Samalla myös työttömyys on määrittynyt uudelleen yhteiskunnallisena ongelmana ja siihen liittyneinä politiikkatoimina.

Historiallisesti työttömien yhteiskunnallinen liikehdintä on ollut Suomessa suhteellisen vähäistä ja samalla sen vaikutukset työttömyyttä koskevaan politiikkaan ja keskusteluun ovat olleet satunnaisia. Tämän vuoksi myös työttömien liikkeisiin on kohdistettu varsin niukasti tutkimusta, joten käsillä olevalle väitöstutkimukselle oli olemassa selvä tieteellinen tarve.

1990-luvun lama toi työttömien yhdistykset

1990-luvun ennätyksellisen syvä talouslama muutti radikaalisti kuvaa työttömyydestä. Työttömät alkoivat perustaa innokkaasti yhdistyksiä ammattiyhdistysliikkeen tuella, mutta toiminta alkoi hiipua 1990-luvun puoliväliin mennessä työllisyystilanteen parantuessa.

Monet työttömien yhdistykset jatkoivat kuitenkin toimintaansa aina 2020-luvulle saakka. Niiden toiminta oli samalla muuttunut ja ne alkoivat muistuttaa monen mielestä lähinnä työvoimaviranomaisia. Samalla työttömät vieraantuivat yhä enemmän yhdistysten toiminnasta.

Mitä työttömien yhdistyksille tapahtui?

Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että työväenluokkaisilla liikkeillä, kuten työttömien yhdistyksillä, on oma erityinen kollektiivisen toiminnan logiikkansa. Tämä näkyi tutkimuksessa työttömien yhdistysten opportunistisina strategioina, jotka pakottivat ne mukautumaan tärkeimpien liittolaistensa intresseihin. Samalla alkuperäinen, jäsenistön kollektiiviseen voimaan perustunut vaikutusvalta oli menetetty.

Samalla kuitenkaan työttömyyteen ja siihen liittyvään eriarvoisuuteen kuuluvat kysymykset eivät ole poistuneet, vaan ne ovat saaneet uudenlaisia muotoja uusissa populistisissa liikkeissä.

Yhdistykset ovat lisänneet yhteiskunnallista vakautta

Yhdistysmuotoinen toiminta on ollut tyypillistä Suomelle ja lisännyt omalta osaltaan yhteiskunnallista vakautta yhdistysmuotoisuuden kesyttäessä erilaisia yhteiskunnallisia konflikteja. Onko työttömien yhdistyksillä kuitenkaan enää joukkovoimaan perustuvaa protestipotentiaalia, jos yhteiskunnallinen tilanne muuttuu taas äkillisesti? Minkälaisia kollektiivisen toiminnan muotoja työttömyys saa mahdollisesti aikaan nyt 2020-luvulla? Tämän tiedostaminen on tärkeää erityisesti lakkokeväänä 2024.

FM Jyrki Halmeen sosiologian väitöskirjan "Työttömien yhdistykset Suomessa - poliittisesta liikkeestä työvoimatoimistojen haarakonttoreiksi" tarkastustilaisuus pidetään 5.4.2024 alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä S-rakennuksessa. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Harri Melin (Tampereen yliopisto) ja kustoksena toimii yliopistonlehtori Petri Ruuskanen.(Jyväskylän yliopisto).

Linkki tutkimukseen:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9978-0

Taustatietoa:

Jyrki Halme valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004. Hän on saanut tutkimusta varten rahoitusta Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteelliseltä tiedekunnalta, jossa hän on toiminut myös tutkimusassistenttina. Työkokemusta Halmeella on tämän lisäksi järjestö- ja hanketoiminnasta. 

Lisätietoa: Jyrki Halme, 040 7276808, jylli.halme@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye