Näin Suomi näkee: valtaenemmistö suomalaisista pitää silmäterveydestä huolehtimista tärkeänä ja kokee näkemisen haasteita ainakin joskus – siinä, koetaanko apua saatavan yksityiseltä vai julkiselta, on eroja

Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (71 %) käyttää silmälaseja tai piilolinssejä joko koko ajan tai joskus. Käytettävällä näkemisen ratkaisulla on merkitystä: noin 40 % suomalaisista pitää silmälasien merkitystä ulkonäköön ja persoonallisuuteen suurena – vain joka neljäs pitää merkitystä er. Naiset kokevat silmälasien merkityksen miehiä useammin suureksi. Valtaenemmistö (77 %) suomalaisista on tarkastuttanut näkönsä optikolla, 63 % silmälääkärillä. 

”Näkö on useimmille ihmisistä aisteista tärkein, ja tutkimuksemme osoittaa, että näön korjaaminen optimaaliseksi on erittäin tärkeää joka toiselle suomalaiselle. Noin yksi kolmesta vastaajasta haluaa nähdä hyvin, mutta hyväksyy heikomman näön joissakin tilanteissa. Tutkimuksemme mukaan naisille on miehiä useammin erittäin tärkeää nähdä hyvin sekä etäälle että lähelle. Tutkimuksen miesvastaajille riittää naisia useammin, että pärjää arjessa. Jakauma silmälääkärillä tai optikolla näkönsä tarkastuttaneiden välillä vastaa arjen kokemustamme: silmien terveydestä huolehtiminen ja silmäsairauksien hoito ovat silmälääkärin vastuulla, optikko puolestaan on näönhuollon asiantuntija. Kokemuksemme mukaan ihmiset arvostavat sitä, että saavat tarvittaessa optikolta ohjauksen silmälääkärin vastaanotolle ja pystyvät hoitamaan myös jatkokäyntinsä lääkärille saman katon alla. Useissa tapauksissa samassa paikassa onnistuu jopa asiakkaan silmäleikkaus”, lääketieteen tohtori ja silmätautien erikoislääkäri, Silmäasema Sairaala Oy:n toimitusjohtaja Ulla Näpänkangas kertoo.

Lähes jokainen suomalainen kärsii jostakin silmäterveyden vaivasta ja valtaenemmistö myös näkemiseen liittyvästä haasteesta

Erilaisia silmäterveyden vaivoja kokee tutkimuksen mukaan lähes jokainen: kaikkiaan 89 % suomalaisista. Silmäterveyden vaivoja koetaan 40 ikävuodesta ylöspäin, useimmin vaivaa ikänäkö, silmien kuivuus tai heikko kaukonäkö. Naiset kokevat silmäterveyden vaivoja miehiä useammin.

Valtaenemmistö suomalaisista (78 %) kokee vähintään jonkun näkemiseen liittyvän haasteen ainakin joskus.  Tavallisimpia haasteita ovat tuoteselosteiden tai etikettien lukeminen, silmien siristelyn tarve ja huoli ruutuajan vaikutuksista silmiin. Tilanteet, joissa hyvä näkö koetaan erityisen tärkeäksi liittyvät ensisijaisesti lukemiseen, liikuntaan ja ulkoiluun sekä liikenteeseen. Tärkeydessä näille häviävät mm. työ, opiskelu sekä puhelinten ja tietoteknisten laitteiden käyttö, jotka nekin ovat monille hyvin tärkeitä.  

”Oli kyseessä silmäterveyteen tai näkemiseen liittyvä vaiva, on asiakkaan tilanne, tarpeet ja mahdollisten ongelmien syyt kartoitettava, tutkittava ja hoidettava huolellisesti. Silmäasemalla uudenlaista asiantuntemusta tuodaan silmälääkäreiden, optikoiden, sairaanhoitajien ja myyjien moniammatillisiin tiimeillä sekä asiantuntijaoptikoilla. Asiakkaat ovat enenevissä määrin kiinnostuneita myös esimerkiksi erilaisista kuvantamisen palveluista, ja meillä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi diabetekseen liittyvien silmäsairauksien seulontaa”, Näpänkangas kertoo.

Suomalaiset hakevat kaikkiin tilanteisiin sopivia näkemisen ratkaisuja, mutta ovat halukkaita vaihtelemaan silmälasien ja piilolinssien välillä

Silmäaseman asiakasdatamme osoittaa, että suomalaiset käyttävät mielellään useaa näkemisen eri ratkaisua rinnakkain sen mukaan, mikä parhaiten kulloiseenkin käyttöön sopii: suuri osa suomalaisista onkin niin sanottuja silmälasien ja piilolinssien sekakäyttäjiä. Kaikkiaan 30 % valitsee käytettävän ratkaisun käyttötarkoituksen perusteella, ja tilanteella on vaikutusta noin 10 %:lle.

”Moni haluaa silti pelata varman päälle ja tietää, että yksikin laadukas ratkaisu riittää: yli puolet suomalaisista valitsee käytettävän ratkaisun sillä perusteella, että se sopii kaikkiin tilanteisiin. Erityisen hyvin kaikkiin tilanteisiin sopii tietysti silmäleikkaus, kunhan se on asiakkaalle soveltuva vaihtoehto. Näin Suomi näkee -tutkimuksen vastaajista 8 % on käynyt silmäleikkauksessa ja 24 % harkinnut sitä”, Näpänkangas sanoo.

Vain kolmannes suomalaisista kokee saavansa silmäterveyden hoidon julkisen terveydenhoidon kautta sitä tarvitessaan

Kaikkiaan yksityisen terveydenhuollon parista hoitoa kokee saavansa 59 % vastaajista, kun julkisella puolella luku on 37 %. Kokemus silmäterveyden hoidon saamisesta tarvittaessa julkisen terveydenhoidon kautta on tavallisin nuorimmassa ikäryhmässä (30-vuotiaat ja sitä nuoremmat), mutta tästäkin ryhmästä vain alle puolet (46 %) kokee saavansa silmäterveyden hoitoa julkiselta. Harvinaisin kokemus on vanhimmassa ikäryhmässä (yli 70-vuotiaat), joista vain 31 % kokee saavansa silmäterveyden hoitoa julkiselta toimijalta. Yksityisen terveydenhoidon kautta hoidon saamiseen uskovista vain 23 % uskoo saavansa hoitoa julkisen terveydenhoidon kautta. Hoidon saamiseen yksityisen kautta uskotaan julkista enemmän koko maassa.

”Siinä, mistä suomalaiset kokevat saavansa silmätautien hoitoa, on eroa julkisen ja yksityisen välillä. Suurimpana syynä siihen, etteivät suomalaiset usko saavansa hoitoa julkiselta puolelta, lienevät pitkät jonot. Näkökulmastamme julkisen ja yksityisen palvelun sujuva ja tehokas yhteispeli on paras vaihtoehto parhaan palvelun takaamiseksi kansalaisille. Esimerkiksi palveluseteleitä käyttöön ottamalla julkisen palvelun jonoja pystyttäisiin purkamaan yksityisen sektorin avulla nopeastikin. Tämä loisi myös tasa-arvoa eri alueiden välille. Kaihi tulee ennen pitkää meille kaikille, eikä sitä tarvitse kypsyttää – kaikki osapuolet häviävät, kun ihmiset ovat jumissa kaihijonoissa. Myös tutkimuksemme osoittaa, että erityisesti kaihileikkauksissa esteeksi koetaan pitkät julkisen palvelun jonot”, Näpänkangas kertoo.

Näköön ja silmäterveyteen liittyvät huolet vaikuttavat tutkimuksen mukaan elämänlaatuun 42 %:lla suomalaisista. Useimmin koettu vaikutus on lukemisen väheneminen. 

”Tämä on erityisen tuttu tilanne etenkin niille iäkkäille, jotka odottavat hyvinvointialueensa kaihileikkausjonossa. Jotta potilas täyttää kaihileikkauksen julkisen puolen kriteerit, on ihminen joutunut huonon näkönsä vuoksi luopumaan jo jostakin – esimerkiksi ajamisesta tai tarkkaa näköä vaativasta harrastuksesta. Huono näkö voi olla yhteydessä myös masennukseen ja onnettomuuksiin. Oikea-aikaisella hoidolla sekä yksilö että yhteiskunta voittavat, kun potilaat saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti”, Näpänkangas sanoo.

* Markkinointidata- ja analytiikkayritys Kantar Finland Oy:n toteuttama Näin Suomi näkee 2024 -tutkimus tehtiin helmikuussa 2024 ja siihen vastasi yhteensä 1041 iältään yli 18-vuotiasta. Otanta on painotettu väestöä edustavaksi.