Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä

Jaa
Anniina Kostilainen
Anniina Kostilainen Kuva: Jussi Vierimaa

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään.

–Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän.

Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista.

–Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oman näkökannan taakse. Vaikka asiat eivät ole niin mustavalkoisia kuten näyttää, aitoa vuoropuhelua ei synny, kun ei edes haluta ymmärtää mitä vastapuoli sanoo, huomauttaa Kostilainen.

Ymmärtääkö metsäala toimintaympäristön muutosta

Metsäalalla on käyty keskustelua siitä, miten kielteinen julkisuus vie metsäalalla toimivien ihmisten motivaatiota työhön ja nuorten halukkuutta tulla ylipäätään alalle.  – Tietysti se heikentää motivaatiota, mutta ei pidä myöskään ajatella niin, että voi poloista metsäalaa, jota paha media kohtelee kaltoin. Metsäalalla on vastuuta myös itsellään siitä, miten se näyttäytyy julkisuudessa ja mitä näkökulmia se tuo esiin, muistuttaa Kostilainen.

–Sopii kysyä, olemmeko halunneet kuunnella aidosti esimerkiksi elokapinan tai nuorison viestejä. Alalla on paljon ennakkoluuloja ja haluttomuutta ymmärtää maailman muutosta. Meidän on tunnistettava kansallisen ja globaalin toimintaympäristön muutos ja sen myötä metsien käyttöön kohdistuvat muutospaineet.  Jos siihen ei ajoissa herätä, se muutos tulee joka tapauksessa ja se tulee ulkoa, muistuttaa Kostilainen.

–Minulla on vihreä arvopohja, olen ekonomisti, teen töitä metsäalalla ja uskon puuhun. Uskon tosi vahvasti suomalaisen metsätalouden malliin. Se ei ole täydellinen, siinä on kehittämistä, mutta siitä lähtökohdasta käsin metsäkeskusteluun haluan vaikuttaa.

Yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kriteerit muutoksessa

Kostilaisen mukaan metsäalan pitää kommunikoida muuttuvassa toimintaympäristössä. –On mietittävä, mitä ratkaisuja me tarjoamme yhteiskunnan tuleviin odotuksiin. Muutosta tarvitaan, jotta metsien käytön yhteiskunnallinen hyväksyttävyys kasvaa.

–On tunnistettava, että yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kriteerit ovat nyt toiset kuin pari-kolme vuosikymmentä sitten. Tuolloin painottuivat metsäsektorin talous- ja työllisyysvaikutukset, kun nyt metsien käytön ekologinen kestävyys on noussut hyväksyttävyyden kriteeriksi. Myös sillä, miltä asiat näyttävät, on merkitystä. Vahvasti median hallitsemassa yhteiskunnassa keskustelua käydään eri kanavilla ja faktat ja asiatieto eivät aina ole keskustelun keskiössä.

Kansalliset tarpeet unohdettu EU:n metsäaloitteissa

Nykyisen EU:n komission metsäaloitteissa ei ole Kostilaisen mukaan huomioitu riittävästi kansallisia näkökulmia. – Vaikka tavoitteet ovat hyvät, monissa aloitteissa ei oteta huomioon jäsenmaiden erilaisuuksia, ei ole arvioitu aloitteiden seurauksia eikä käytännön toteutusta. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pitää ratkaista, mutta aloitteet on tehty kapealla näkökulmalla ja suoraviivaisesti.

–Metsäkatoasetus on hyvä esimerkki siitä, että tavoite on hyvä, mutta toimeenpanon kanssa olemme tilanteessa, että rakennamme järjestelmää, jossa varsinaisella metsäkadolla ei ole enää mitään merkitystä. Nyt rakennetaan massiivista hallintohimmeliä ja raportointijärjestelmää, mutta se ei yksin ratkaise metsäkatoa.

Kostilainen kysyy, saavutetaanko EU:n toimilla globaalisti ilmaston ja luonnontilan parantumisen suhteen, se mitä tavoitellaan. – Aiheellinen kysymys on, johtaako se markkinoiden polarisaatioon eri maiden välillä. Meillä on maita, jotka toteuttavat kunnianhimoista politiikkaa ja muodostavat vastuullisten toimijoiden markkinan ja kolikon toisella puolella vastuuttomien toimijoiden markkinat, jotka vähän välittävät tavoitteista.

–Iso haaste on, pystyykö EU turvaamaan kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden niin, että meillä on riittävästi teollisuuden tuotantoa omiin tarpeisiin ja pystytään käymään kauppaa ulkopuolelle, vai ajetaanko me itsemme ulos tästä kisasta kokonaan. Meidän on pidettävä huoli kilpailukyvystä ja samaan aikaan pitäisi pystyä tuottamaan sellaisia ratkaisuja, joilla ratkaistaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Suomalaista luontoa voi turvata vain Suomessa.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anniina Kostilainen
anniina.kostilainen@sahateollisuus.com

Kuvat

Anniina Kostilainen
Anniina Kostilainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

YTT Juhani Wiio: Median metsäuutisoinnista puuttuu kokonaiskuva – Toimittajien side metsään katkennut22.5.2024 08:16:10 EEST | Artikkeli

Metsäuutisointia tutkineen YTT Juhani Wiion mukaan erityisesti suurien mediatalojen, tulisi tarkastella metsäkysymyksiä kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhden vallalla olevan asenneilmaston kautta. – Metsä ja siihen perustuva talous ovat hiilinielun ja suojelun lisäksi edelleen osa suomalaista elämänmuotoa ja suomalaisten toimeentuloa. On tärkeää, että kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi valtamedioissa sirpaleisen sosiaalisessa mediassa esiintyvän ajoin aggressiivinen keskustelun vastapainoksi. –Sama koskee metsiin liittyvää tutkimusta, jolta näin yhteiskuntatieteilijänä kaipaisi enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka lisäisi monipuolista ymmärrystä metsistä. Kun seuraa somen metsäkeskustelua, saa vaikutelman, että jotkut tutkijatkin ovat ottaneet siinä omaa yhtä totuuttaan puolustavan ideologisen osapuolen roolin. Kun tarjolla on sirpalemaista, joskus vastakkaistakin metsätietoa, kokonaiskuva hämärtyy, muistuttaa Wiio. Media luo metsäkuvaa Taloustutkimuksen tutkimuksie

Metsäteollisuuden Kaisu Karvala: Metsäbiotalous seuraavaan komission ohjelmaan8.5.2024 11:01:14 EEST | Artikkeli

Metsätalous vahvemmin ilmastostrategiaan Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajan Kaisu Karvalan mukaan tavoitteena on saada metsätalous vahvemmin mukaan seuraavan komission ohjelmaan. – Tavoitteemme on saada kirjaus biotalouden merkityksestä eurooppalaiselle omavaraisuudelle sekä strategiselle autonomialle seuraavan komission 5-vuotisagendalle. Tässä meillä on samanlainen tahtotila ja tavoite hallituksen kanssa. –Vaikka komission 2040-tiedonanto on selvästi parempi kuin komission muut viime kauden tiedonannot, olen yrittänyt hillitä sitä intoa, että kaikki muuttuisi ympäristöasioista vastanneen komissaari Franz Timmermansin komissiosta lähdön jälkeen. Komission lainsäädäntöä kirjoittavat virkamiehet istuvat edelleen paikallaan ja joillain heistä saattaa olla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys metsäteollisuudesta. Vaikka poliittinen tahtotila on nyt aiempaa parempi, on meidän silti keskityttävä lainsäädännön yksityiskohtiin, muistuttaa Karvala. Metsäteollisuudessa on meneillään pal

Metsänomistajien enemmistö turhautunut metsäkeskusteluun2.5.2024 12:14:46 EEST | Artikkeli

Vain joka neljäs metsänomistaja on tyytyväinen Suomessa käytävään voimakkaaksi koettuun metsäkeskusteluun. – Metsänomistajien enemmistön mielestä keskustelussa tulisi käsitellä nykyistä enemmän metsänomistajia, taloutta ja työllisyyttä, sanoo Taloustutkimuksen Tommi Saarnio. –Toinen tärkeä tutkimuksen johtopäätös on, että enemmistö metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä, eikä tasapuolisena ja tosiasioihin pohjautuvana. Aiempien tutkimusten tapaan myös tässä toistuu se, että metsäkeskustelua pidetään tunteikkaana, muttei tosiasioihin pohjautuvana. – Vain vajaa viidennes metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tosiasioihin pohjautuvana ja vielä harvempi kokee sen tasapuolisena. –Tulosten perusteella tuntuu siltä, että metsäomistajat ovat aika turhautuneita nykyiseen keskusteluun. He kokevat, että heitä ei kuunnella, metsäala ei osallistu tarpeeksi näkyvästi keskusteluun ja että muut hyötyvät keskustelusta. Metsäala

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye