Monet peruskoululaiset eivät tiedä, mitä koneoppiminen tai tekoäly tarkoittaa
2020-luvun teknologinen murros on tuonut arkeemme koko joukon uusia ilmiöitä ja käsitteitä, kuten tekoäly, koneoppiminen, neuroverkot ja laajat kielimallit. Ne ovat läsnä yhä useammalla elämänalueella, ja niistä opettaminen ja oppiminen on noussut yhdeksi keskeiseksi teemaksi perusopetuksen sisältöjen kehittämisessä. Opettaminen olisi syytä aloittaa väärinkäsitysten oikaisemisella, osoittaa tuore tutkimus.

Uuden tiedon oppiminen ja opettaminen perustuu aina aiemmille kokemuksille ja käsityksille. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Education, Texts and Technologies -tutkimusryhmä on tutkinut perusopetusikäisten lasten ja nuorten käsityksiä tekoälystä ja koneoppimisesta. Apulaisprofessori Pekka Mertala avaa tutkimusten tuloksia.
Tekoäly – älykkyyden teeskentelyäkö?
– 5.- ja 6.-luokkalaisten lasten tekoälykäsityksiä kartoittaneessa tutkimuksessamme havaitsimme, ettei sana ”tekoäly” ollut kaikille tuttu. Monet oppilaat tukeutuivat käsitteen määrittelyssä sen osiin eli sanoihin ”teko” ja ”äly”. Näistä ensimmäinen on monitulkintainen. Keinotekoisuuden lisäksi sen voi hahmottaa myös tekoina tai teeskentelynä. Osa oppilaista päättelikin tekoälyn tarkoittavan esimerkiksi ihmisen suorittamia älykkäitä tekoja tai sitä, että joku teeskentelee tai luulee olevansa älykäs.
Mertalan mukaan kielentämiseen perustuvat väärinkäsitykset olivat tuloksena uusi ja yllättävä.
– Aloimme pohtia, esiintyykö sama ilmiö myös muiden käsitteiden kohdalla. Esimerkiksi käsite “koneoppiminen” ei itsessään kerro, kuka oppii ja keneltä. Aiemmissa lasten koneoppimiskäsitystutkimuksissa osallistujia kuitenkin on tyypillisesti pyydetty kertomaan, miten tietokonetta voi opettaa tai miten se voi oppia asioita. Toisin sanoen tehtävänanto on jo ilmaissut, että koneoppimisessa (tieto)kone on oppijana, Mertala huomauttaa.
Sanojen väärin ymmärtäminen voi hankaloittaa tekoälystä oppimista
Mertala kollegoineen päätti kokeilla lähestymistapaa, jossa oppijaa ei määritellä. Koneoppimisen suhteen toistui sama havainto kuin tekoälykäsitysten kohdalla. 37 % oppilaista ajatteli koneoppimisen olevan koneilla tai koneista oppimista, joka viestii käsitteen määrittelemisestä siihen sisältyvien sanojen pohjalta. Tyypillisiä esimerkkejä olivat käsitykset, joissa kuvattiin digitaalisilla materiaaleilla opiskelemista koulussa. Lisäksi 28 % oppilaista totesi, ettei heillä ole mitään käsitystä siitä, mitä koneoppiminen tarkoittaa.
Toisin sanoen koneoppiminen oli vieras konsepti lähes kahdelle kolmasosalle oppilaista. Toisaalta 34 % oppilaista ymmärsi koneoppimisen oikein koneiden oppimisena ja opettamisena. Osa heistä myös hahmotti datan roolin koneoppimisessa, mikä kertoo suhteellisen edistyneestä arkitason ymmärryksestä.
Tulosten perusteella käsitteellisten väärinkäsitysten selvittäminen on tärkeä osa tekoälystä ja koneoppimisesta opettamisen aloittamista.
– Väärinkäsitykset voivat hankaloittaa tekoälystä oppimista ja estää esimerkiksi generatiivisten tekoälymallien hyödyntämistä tehokkaasti. Niiden korjaamisen ei itsessään pitäisi olla vaikea tehtävä, sillä suuri osa oppilaista arvioi tietämyksensä verraten heikoksi, Mertala kertoo.
Tutkimusaineisto kerättiin lähes 200:lta 4.–9.-luokkalaiselta osana valtakunnallisen Innokas-verkoston toteuttamaa ja Opetushallituksen rahoittamaa tekoälyyn liittyvää oppimisympäristöjen kehittämishanketta. Tutkimusta koordinoi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Innokas-verkoston tutkijat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Mertala, pekka.o.mertala@jyu.fi, puh. 050 467 0082
apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
- Tutkimusartikkeli 1: Mertala, P., & Fagerlund, J. (2024). Finnish 5th and 6th graders’ misconceptions about artificial intelligence. International Journal of Child-Computer Interaction, 39, 100630. https://doi.org/10.1016/j.ijcci.2023.100630
- Tutkimusartikkeli 2: Mertala, P., Fagerlund, J., Lehtoranta, J., Mattila, E., & Korhonen, T. (2024). Finnish primary school students’ conceptions of machine learning. EdArxiv. https://doi.org/10.35542/osf.io/5fkcq (Kyseessä on toistaiseksi vertaisarvioimaton pre-print.)
- Education, Texts and Technologies -tutkimusryhmän sivu
- Innokas-verkoston sivut
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kaksi lahjoitusta Jyväskylän yliopiston uudelle maisteriohjelmalle22.8.2025 13:02:43 EEST | Tiedote
Suomen Bioanalyytikot ry lahjoittaa 30 000 euroa ja Suomen Röntgenhoitajat ry 15 000 euroa Jyväskylän yliopiston uudelle diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelmalle.
Business Finlandilta rahoitus Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimukseen vuorovaikutuksesta etä- ja hybridityössä21.8.2025 11:02:43 EEST | Tiedote
Business Finland on myöntänyt yli miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteiselle hankkeelle, jossa tutkitaan kestävää etä- ja hybridityötä työyhteisön vuorovaikutuksen, työmotivaation ja työn tuottavuuden näkökulmista. Niin lähi- kuin etätyössä vuorovaikutuksen ja viestinnän laadulla on merkitystä.
Väitöstutkimuksen mukaan viittomakieli on moniaistinen – tulokset haastavat näkökeskeisyyden20.8.2025 13:42:50 EEST | Tiedote
FM Jarkko Keräsen suomalaisen viittomakielen väitöskirja osoittaa, että viittomakieli on luonnostaan moniaistinen ja että se voi kuvailla merkitystä moniaistisesti. Väitöskirja haastaa pitkään vallinneen näkökeskeisen käsityksen, joka painottaa näköaistia ja jättää huomiotta muut aistit, kuten tuntoaistin, äänen, maun ja hajun.
Jyväskylän yliopistolle yli 1,7 miljoonaa euroa Business Finlandin kunnianhimoisia tutkimushankkeita etsineessä rahoitushaussa19.8.2025 07:59:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana kolmessa hankkeessa, joihin Business Finland myönsi rahoituksen uudessa Näytönpaikka-pilottihaussa. Rahoitushaussa etsittiin digitaaliseen resilienssiin liittyviä hankkeita, joilla on mahdollisuus luoda tulevaisuuden kasvualojen tarvitsemaa osaamista. Jyväskylään Business Finlandilta tulevan rahoituksen määrä on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeet ovat yhteistyöhankkeita muiden korkeakoulujen kanssa.
Yli 3000 jääkiekon Liigan seuraajaa vastasi kyselyyn: hyvä tuomaritoiminta nousi keskiöön18.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yli 3000 jääkiekon seuraajaa vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin lajin suomalaisen miesten pääsarjan Liigan yleisöprofiilia, seuraamistapoja ja otteluissa käymisen motiiveja. Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä Liigan otteluiden osa-alueiden tärkeydestä. Liigan otteluihin saavutaan oman suosikkijoukkueen kannattamisen, hyvän tunnelman ja jääkiekon viihdyttävyyden vuoksi. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi otteluissa nousi hyvä tuomarityöskentely.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme