Seuranta-asemien perusteella Etelä-Savon jäätilanteessa ei ole muutosta, virtapaikkojen sulaminen jatkunut

Alueellisten asemien jääpeitteen päälle oli satanut lunta 3-5 senttimetriä asemasta riippuen. Kierroksen paksuin jää (52 senttiä) havaittiin Kyyvedellä. Ohuin jää (44 senttiä) havaittiin Pyhävedellä. ELY-keskuksen maastotehtävillä on edelleen havaittu virtapaikkojen sulamista muun muassa Savonlinnan ja Pertunmaan alueella.

Jos seurantapisteen kohdalle on merkitty ”ei mittaustulosta”, jää on ollut liian heikkoa mittauksen turvalliseen suorittamiseen.

Jäänmittaustulokset 20.3.2024:

Ristiina Yövesi 50 cm. Teräsjäätä keskimäärin 30 cm, kohvajäätä keskimäärin 20 cm, lunta jään päällä 3 cm.

Mäntyharju Korpijärvi. 47 cm Lunta jään päällä 4 cm. Teräsjäätä 32 cm, kohvaa 15 cm.

Mäntyharju Pyhävesi. 44 cm Teräsjäätä keskimäärin 25 cm, kohvaa 19 cm. Lunta jään päällä 4 cm.

Pertunmaa Peruvesi. 49 cm Teräsjäätä keskimäärin 30 cm, kohvaa keskimäärin 19 cm. Lunta jään päällä 5 cm.

Oravi Haukivesi. 45 cm Oravista ei erillistä tietoa teräsjään ja kohvan osuuksista.

Haukivuori Kyyvesi. 52 cm Teräsjäätä 27 cm, kohvaa 25 cm.

Mittaukset tehdään valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla 10 päivän välein ja alueellisilla havaintopaikoilla kuun 10. ja 20. päivä. Seuraava mittauspäivä on valtakunnallisilla havaintopaikoilla 30.3.2024. Alueellisilla havaintopaikoilla seuraava mittauskierros on 10.4.2024.

Tämänhetkisen 10 vuorokauden sääennusteen mukaan lämpötilat vaihtelevat Etelä-Savossa -9 ja +3 asteen välillä ja vesisateet ovat mahdollisia. Nykyisen ennusteen mukaan voi runsaampia lumisateita myös esiintyä. Nykyennusteen perusteella Etelä-Savon jäätilanteessa ei tapahtune merkittävää paksuuntumista. Olettaen että merkittävää takatalvea ei tule, Etelä-Savon jäänpaksuudet alkanevat olla lähellä tämän talven huippuaan. Tätä tukee havainto että jään paksuuntumista ei havaittu edelliseen kierrokseen verrattuna.

Paikallisten olosuhteitten, kevään etenemisen ja auringonpaisteen määrän mukaan jään kantavuudessa voi jo maaliskuun aikana alkaa esiintyä merkittävää vaihtelua vuorokauden sisällä: aamulla kantanut jää ei välttämättä kanna samassa paikassa iltapäivällä. Varsinkin virtapaikkojen läheisyydessä on syytä varovaisuuteen.

Lämpötilavaihteluiden aiheuttama jään vuorottainen supistuminen ja laajeneminen voi ajan myötä aiheuttaa jääpeitteeseen rakoja/railoja ja harjanteita, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi moottorikelkkailijoille.

Jään sulamisen edetessä raot heikentävät jään kantavuutta varsinkin rakojen risteyskohdissa: Suoraan kulkevan halkeaman reunalla jää kantaa noin 40 % ehjän jään kantavuudesta. Jos kaksi halkeamaa leikkaa suorakulmaisesti toisensa, pienenee jään kantavuus 25 prosenttiin.

Yleistettynä kilometrin suuruisen järven jääpeite laajenee noin 100–110 cm lämpötilan kohotessa –20 °C:sta 0 °C:een. Vastaavasti pakkasen kiristyminen aiheuttaa railoja ja rakoja, joiden yhteenlaskettu leveys on järven poikki kuljettaessa saman verran.

Alueellisilla ja valtakunnallisilla asemilla teräsjään keskimääräiset paksuudet ovat havaintojen perusteella noin 100 metrin päässä rannasta yli autolle asetetun 20 sentin turvarajan. Oravista ei ole tietoa teräsjään osuudesta. Tällä kierroksella mittauspaikoilla havaittu teräsjään paksuuden vaihtelu metrin säteellä oli 1–2 cm.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauspaikat eivät myöskään sijaitse virtapaikoissa.

Vain teräsjää kantaa tarpeeksi

Jään kantokyky on aina arvioitava teräsjään mukaan. Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Vasta noin 20 senttimetriä paksu teräsjää kantaa henkilöauton. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen. Vaalea ja huokoinen lumisohjosta muodostunut jää on kohvajäätä, jonka kantavuus on enintään puolet teräsjään kantavuudesta.

Oikeat varusteet mukaan jäälle

Jäällä liikuttaessa on pidettävä mukana jäänaskaleita, joiden avulla voi vetää itsensä takaisin jäälle. Hyvä apuväline on myös tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia. Heittoliinan voi tarvittaessa nopeasti heittää auttajalle tai autettavalle. Kelluntapuvut ja -takit sekä pelastusliivit suojaavat viimalta ja helpottavat onnettomuuden sattuessa pelastautumista. Jäällä liikuttaessa kannattaa aina pitää mukana myös pilliä, koska sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi.