Mökkikauden avaus pakkastalven jälkeen: tarkista vesiputkien kunto

Kovat pakkaset aiheuttivat tammi–helmikuussa poikkeuksellisen määrän jäätymisvahinkoja. Tyypillisesti osa jäätymisvahingoista paljastuu vasta keväällä, kun talven käyttämättömänä olleille kesämökeille mennään ensimmäisen kerran.

– Vaikka vedentulo olisi syksyllä katkaistu ja vedet vesijohtoverkostosta tyhjennetty, pienikin putkeen jäänyt vesimäärä voi riittää jäätyessään halkaisemaan putken. Tällaisia tapauksia ilmoitetaan meille joka kevät, kertoo omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Jussi Lindström Ifistä.

Kun vedet laittaa mökillä ensimmäistä kertaa tauon jälkeen päälle, kannattaa seurata, toimiiko kaikki kuten pitää.

–  Hanasta on hyvä valuttaa valvotusti vettä jonkin aikaa ja katsoa, ettei liitoksista tihku vettä. Jos vedenkulutus vaikuttaa poikkeukselliselta, voi olla syytä epäillä, että putki on jostakin kohtaa rikki ja vettä valuu pahimmillaan rakenteisiin. Siinä tapauksessa päähana kannattaa sulkea ja ottaa yhteyttä putkiasentajaan, kuvaa Lindström.

Tarkista, minne sulamisvedet ohjautuvat

Rannikkoja lukuun ottamatta monin paikoin maata on vielä lunta. Mökille mennessä kannattaa varmistaa, että sulamisvedet pääsevät valumaan pois rakennuksesta sadevesikaivoihin ja avo-ojiin. Esimerkiksi isot lumikasat on hyvä mahdollisuuksien mukaan poistaa mökin seinustoilta, jottei sulamisvesi kulkeudu niistä suoraan rakenteisiin.

Kannattaa lisäksi kurkistaa katolle ja varmistaa, että rännit ja tasakaton kattokaivot ovat auki, jotta katolle kertyvät sulamisvedet pääsevät esteettä poistumaan.

– Keväällä on hyvä tarkistaa, missä kunnossa katto ylipäätään talven jäljiltä on: onko kattohuopa ehjä ja tiivis tai onko peltikaton kiinnityksiä tai tiilikaton tiiliä irronnut, muistuttaa Lindström.

Aloita lämmitys varovasti

Mökkikauden alku näkyy vuosittain vakuutusyhtiössä palo- ja savuvahinkojen kasvuna: yleisimpiä ovat takan lämmityksestä johtuvat nokivahingot. Lämmitys kannattaakin tauon jälkeen aloittaa vähitellen ja laittaa tulisijaan tavallista vähemmän puita. Hormia voi esilämmittää puhaltamalla sinne nuohousluukusta lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla tai kuumailmapuhaltimella.

– Kylmää mökkiä on kiusaus lämmittää mahdollisimman nopeasti. Seurauksena voi kuitenkin olla ilmalukko, kun piipun seinämien kosteus siirtyy hormiin ja lähtee painumaan alaspäin. Savun sisälle tupruttamisen lisäksi liian nopea lämmittäminen saattaa rapauttaa hormia ja tehdä siihen halkeamia, joista tuli voi pahimmillaan levitä mökin rakenteisiin, kertoo Lindström.

Ennen vilkkainta mökkikautta on hyvä hoitaa nuohous kuntoon. Lain mukaan mökkien hormit pitää nuohota kolmen vuoden välein, mutta jos takkaa tai saunan kiuasta lämmitetään tiheästi, kannattaa nuohous tehdä tätä useammin.

7 kohdan tarkistuslista: katso nämä, kun menet mökille talven jälkeen

1. Jos mökille tulee vesi, tarkista, että vesiputket ovat kunnossa. Valuta vettä valvotusti jonkin aikaa, kun kytket hanan ensimmäistä kertaa päälle. Katso, ettei liitoksista tihku vettä.
2. Kurkista, onko katto kunnossa talven jäljiltä ja puhdista vesirännit tarvittaessa.
3. Siivoa mahdolliset jyrsijöiden jätökset märällä rätillä suojakäsineitä ja desinfioivaa puhdistusainetta käyttäen. Älä imuroi jätöksiä: imurointi levittää virtsapölyn ilmaan ja voi siten levittää esimerkiksi myyräkuumetta.
4. Tarkista, ettei mökistä ole hävinnyt mitään. Jos mökissä on käynyt murtovarkaita, ota kuvia tapahtumapaikasta ennen kuin alat siivota jälkiä.
5. Aloita mökin lämmitys vähitellen.
6. Varmista, että tulisijat on nuohottu ohjeiden mukaisesti sekä tarkista palo- ja häkävaroittimien toiminta ja vaihda niihin uudet paristot.
7. Luovu vanhoista sähkölaitteista, jos ne oireilevat käytössä talven jälkeen.