Jyväskylän yliopisto

Suomalaisiin kouluihin tarvitaan lisää moninaisuutta edistäviä toimia

Jaa

Maahanmuuttotaustaisille oppilaille merkityksellinen opetus (Teaching that Matters for Migrant Students, TEAMS) -hankkeessa tutkittiin, miten kouluyhteisöt ja koulutusjärjestelmät tukevat maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista ja integraatiota. Tulosten perusteella hanke esittää myös suositusehdotuksia, joiden avulla havaittuihin ongelmiin voidaan löytää parempia toimintatapoja.

Kuvassa on lapsia ja miespuolinen opettaja pöydän ääressä. Pöydällä on askartelutarvikkeita. Yksi lapsista seisoo ja näyttää värikästä paperia opettajalle.
PHOTO: LIGHTFIELD

Parempia toimintatapoja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisen tueksi

Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen haastaa koulujen käytänteitä ja toimintatapoja. Tässä hankkeessa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten koulun henkilökunta toimii ja kehittää käytäntöjä moniammatillisesti. Tutkimustuloksissa korostuivat henkilöstön ja oppilaiden kohtaamat haasteet sekä sellaiset työskentelytavat, jotka auttavat oppilaita toimimaan heille vieraassa kouluympäristössä ja maassa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin skotlantilaisista, ruotsalaisista ja suomalaisista yläkouluista vuosien 2020–2023 aikana. Hanke toteutettiin Edinburghin, Jyväskylän, Tukholman ja Turun yliopistojen yhteistyönä. Hankkeen on rahoittanut NordForsk.

Turvaa lainsäädännöllä ja parempi ymmärrys rooleista ja oikeuksista

Oppilaiden kouluyhteisöön integroitumisessa oli erilaisia lähestymistapoja maiden välillä. Suomi eroaa muista maista siten, että Suomessa ei lainsäädännössä eritellä vastasaapuneita oppilaita niistä oppilaista, jotka ovat olleet maassa jo pidempään. Lisäksi tuloksien mukaan monet asiantuntijapalvelut ja järjestelmät, sekä niihin sisäänrakennetut oletukset oppilaiden ja perheiden rooleista ja oikeuksista, ovat monille maahanmuuttotaustaisille oppilaille ja huoltajille vieraita.

Suomessa tulisi selvittää, voidaanko lainsäädännöllä huomioida paremmin erityisesti vastikään maahan saapuneiden oppilaiden tarpeita. Tukijärjestelmistä, rakenteista ja prosesseista tulisi tehdä selkeitä ja saavutettavia oppilaille, heidän huoltajilleen sekä kouluhenkilökunnalle.

Moninaisuus voimavaraksi niin opettajille kuin oppilaille

Tulosten mukaan moninaisuutta toisinaan häivytetään kouluissa, kun koulusta pyritään tekemään kulttuurisesti mahdollisimman neutraali paikka kaikille. Myös maahanmuuttotaustaisten opettajien ja muun henkilökunnan vähyys Suomessa häivyttää moninaisuuden näkymistä kouluissa.

Koulujen henkilökunta koki maahanmuuttotaustaiset kollegat arvokkaana resurssina oppilaiden tukemisessa. Kuitenkin oman äidinkielen opettajien kanssa tehtävää yhteistyötä voisi olla hyödyllistä tiivistää entisestään. Tulosten mukaan oman äidinkielen opettajat näyttäytyivät erillisinä muusta työyhteisöstä ja tämän tukiresurssin käyttö vaihteli riippuen yksittäisten opettajien aloitteista.

— Kouluissa tulisi käsitellä moninaisuutta nykyistä vastaanottavammin ja sen positiivisia puolia tulisi nostaa esiin. Koulussa käytävä avoin keskustelu moninaisuuteen liittyen voisi antaa oppilaille työkaluja käsitellä koulun sosiaalista todellisuutta kriittisesti ja yhteisöä rakentavasti, kuvailee Päivi Hökkä Jyväskylän yliopistosta.

Oppilaiden lisäksi koulun henkilöstön tulisi edustaa laajemmin eri väestö- ja kieliryhmiä. Maahanmuuttotaustainen henkilöstö toimisi oppilaille positiivisina roolimalleina ja rohkaisisi kokemaan ylpeyttä omasta kulttuurisesta pääomastaan.

Yhteisöllistä toimijuutta ja tasavertaisempaa työnjakoa

Tulosten mukaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemiseen liittyvissä asioissa opettajilla on tapana tukeutua tietyissä ammatillisissa rooleissa oleviin kouluyhteisön jäseniin, kuten erityisopettajiin ja suomi toisena kielenä -opettajiin. Suomen aineistossa havaittiin jännitteitä opettajien pedagogisen autonomian ja yhteisöllisen toimijuuden välillä koulukulttuurin kehittämisessä maahanmuuttotaustaisia oppilaita paremmin huomioivaksi.

— Avainrooleissa toimivien henkilöiden tuen ohella koko kouluhenkilökunnan keskuudessa tulee edelleen lisätä kielitietoisuutta ja ymmärrystä moninaisuudesta, Hökkä toteaa.

Lisäksi avainrooleissa toimivien kuormittumista voisi ennaltaehkäistä jakamalla tehtäviä nykyistä tasaisemmin koko kouluhenkilöstön kesken.

— Erityisesti äkillisissä muutostilanteissa, kuten ukrainalaisten perheiden tultua Suomeen, maahanmuuttoasioista eniten tietävät joutuivat työpaineen alle kouluissa, havainnollistaa Tuire Palonen Turun yliopistosta.  

Luokkahuoneisiin ja opetussuunnitelmiin yhteisiä suuntalinjoja

Yhteistyö maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemiseksi mukailee yleisempiä yhteistyön malleja, mikä viittaisi siihen, että maahanmuuttotaustaisia oppilaita tuetaan siinä missä muitakin oppilasryhmiä. Tulosten mukaan oppilaiden monikielisyyttä ei kuitenkaan tavoitteellisesti hyödynnetty koulun resurssina. Oppilaat kokivat samanlaisesta taustasta tulevien vertaistuen merkitykselliseksi. Vertaissuhteet kantasuomalaisiin ja niiden tuottama tuki vaikutti kuitenkin riittämättömältä.

Kaikkien opettajien ja muun henkilöstön sekä oppilaiden tulisi sitoutua jatkuvaan, tavoitteelliseen koulun yhteisöllisyyden kehittämiseen, oppijaryhmien ryhmäyttämiseen ja kaikkien osallisuuden vahvistamiseen. Myös oppilaiden monikieliset resurssit tulisi valjastaa arvostetuksi oppimisen ja vuorovaikutuksen tueksi niin eri oppiaineissa kuin koulun toimijoiden kanssakäymisessäkin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Päivi Hökkä, Jyväskylän yliopisto, paivi.hokka@jyu.fi
Tuire Palonen, Turun yliopisto, tuire.palonen@utu.fi

Kuvat

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

ERC Advanced Grant -miljoonarahoitus Jyväskylän yliopistoon – tutkimuskohteena nanopartikkelien ja biomolekyylien vuorovaikutukset11.4.2024 13:05:00 EEST | Tiedote

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt merkittävän ERC Advanced Grant -rahoituksen Jyväskylän yliopiston laskennallisen nanotieteen professori Hannu Häkkiselle. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan 2,5 miljoonaa euroa ja sen avulla Häkkisen tutkimusryhmä kehittää uusia laskennallisia menetelmiä metallinanopartikkelien ja biomolekyylien välisten vuorovaikutusten tutkimiseen. Menetelmistä on hyötyä tutkittaessa nanopartikkelien käyttöä nanolääketieteen alaan kuuluvissa diagnostiikan ja terapian sovelluksissa. Kyseisen rahoituksen saajat ovat erityisen ansioituneita tutkijoita.

Koulu kerää oppilaista dataa – tulisiko sen myös opettaa tarkastelemaan kriittisesti datan keräämistä?11.4.2024 10:56:15 EEST | Tiedote

Oppimisanalytiikka, digitaaliset portfoliot, hyvinvointimittaukset, sykemittarit, luokan valaistusta ja ilmastointia tarkkailevat sensorit ynnä muut dataa keräävät ja tuottavat teknologiat ovat olennainen osa 2020-luvun koulua. Samaan aikaan koulun tulisi auttaa oppilaita tarkastelemaan kriittisesti samanlaisia datakäytänteitä, joita se itse arjessaan hyödyntää. Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tapahtumassa 16.4. kuullaan, mitä OKL:n Kohti datalukutaitoa -hankkeen tutkijat ovat saaneet selville ristiriidan taustamekanismeista ja ratkaisukeinoista.

Biologinen vanheneminen on yksilöllistä ja voimakkaasti periytyvää - eniten vanhenemista nopeuttavat tupakointi ja ylipaino11.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Yksilöiden väliset erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. Biologinen vanheneminen on voimakkaasti periytyvää. Elintapoihin liittyvistä tekijöistä etenkin tupakoinnilla ja ylipainolla on selvä yhteys nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.

QS Ranking 2024: Liikuntatieteet sijalla 39, kaikkiaan 11 JYU:n alaa mukana arvostetussa listauksessa10.4.2024 13:01:00 EEST | Tiedote

Vuoden 2024 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista kasvatustieteet paransi sijoitustaan sijalle 76 (viime vuonna 78). Maailman sadan parhaan joukossa jatkoi myös liikunta, jonka sijoitus vertailussa on 39 (31 vuonna 2023). Lähellä huippua ovat myös psykologia, jonka sijoitus säilyi välillä 151-200 sekä uutena listalle nousseet kielitieteet (sijoitus 151-200).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye