Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Professori Virve Koljonen toimii plastiikkakirurgina HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Koljonen ylläpitää Instagram-palvelussa suosittua Plastiikkaope-nimistä tiliä, jolla hän julkaisee videoita muun muassa yleisimmistä kirurgisista toimenpiteistä, kuten haavojen ompelusta tai paleltumien hoidosta. Videoita käytetään opiskelumateriaaleina ja terveydenhuollon arjessa, mutta ne ovat tarjonneet apua ja hyödyllistä tietoa myös maallikoille.
Yliopiston palkintoperusteiden mukaan Plastiikkaope-videot ovat hieno esimerkki nykyaikaisesta tiedeviestinnästä. Koljosen tekemät videot ovat paitsi tieteellisen tarkkoja, myös kekseliäitä ja hauskoja. Niiden suosio kertoo siitä, että videot vastaavat tarpeeseen.
Perusteluissa todetaan myös, että Koljonen on vienyt videoillaan lääketieteen yleistajuistamista uusille urille ja näyttää esimerkkiä muillekin.
Uusia näkökulmia tutkittuun tietoon
Koljosen mukaan idea videoista syntyi siitä, että hän halusi jakaa tietoa plastiikkakirurgien hoitamista yleisistä vaivoista, joista monet ovat tavallisia syitä lääkäriin hakeutumiseen. Näitä ovat esimerkiksi ihosyövän pelko, akuutit ja krooniset haavat, arvet ja elämäntapojen vaikutus kirurgisiin sairauksiin.
Videoiden saama suosio on osoittanut, että ihmiset haluavat saada tietoa ja ymmärtää lääketieteestä asioita, jotka koskettavat heitä tai heidän läheisiään.
– Nimenomaan videot ovat tiedon jakamiseen hyvä muoto, koska myös plastiikkakirurgia on visuaalista, Koljonen toteaa.
Tiedeviestintää ja yleistajuistamista tarvitaan Koljosen mukaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan.
– Meillä tieteen ammattilaisilla on mahdollisuus tulkita tiedettä ja tehdä siitä ymmärrettävää. Minä koen sen etuoikeutena. Siksi on tärkeää jakaa tieteen tuloksia ja osallistaa ympäröivää yhteiskuntaa ymmärtämään ja hyödyntämään tutkimuksen tuloksia, Koljonen sanoo.
Tieto lisää hänen mukaansa ymmärrystä, vahvistaa luottamusta asiantuntijoihin ja helpottaa yhteistyötä. Lääketieteen alalla yleistajuinen tieto voi tukea omahoitoa ja sitouttaa siihen.
– Ja onneksi suomalaiset haluavat kuulla asiantuntijoita! Jos ihmiset saa heräteltyä esimerkiksi tarkkailemaan luomiaan ja hakeutumaan ajoissa vastaanotolle, sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, Koljonen huomauttaa.
Palaute saa jatkamaan
Sosiaalisessa mediassa ei välttämättä ole helppoa tavoittaa yleisöä faktatiedolla ja neutraalilla sävyllä. Palaute kannustaa Koljosta kuitenkin jatkamaan tieteen yleistajuistamista ja videoiden tekemistä.
– Koen että videoiden ja some-viestinnän avulla voin vaikuttaa, auttaa ja tukea ammattilaisten työtä tai perheitä vaikeassa tilanteessa.
Hän rohkaisee myös muita asiantuntijoita menemään sinne, missä ihmiset ovat, esimerkiksi juuri someen.
– Voi tuntua musertavalta seistä puolustamassa oikeaa tietoa, mutta kannattaa muistaa perhosvaikutus: ei tarvitse muuttaa kuin yhden ihmisen ajatusmaailmaa, niin voi saada aikaan suuria muutoksia.
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -tiedonjulkistamispalkinto myönnetään vuosittain jollekin yliopistolaiselle tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Palkittavan valinnassa painotetaan toimintaa, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopistossa tehtävän tieteellisen työn ja yliopiston kannalta keskeisten päämäärien tunnetuksi tulemista. Palkintosumma on 6 000 euroa. Palkinto jaetaan Helsingin yliopiston yliopiston vuosipäiväjuhlassa 26.3.2024.
Lisätietoja
Virve Koljonen, professori, Helsingin yliopisto Ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
puh.: 050 427 1980 (Soittopyynnöt pyydetään ystävällisesti jättämään tekstiviestillä.)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme