100 lajia –haaste: montako kasvi-, hyönteis- tai sienilajia onnistut havaitsemaan vuodessa?
Tunnistatko kasveja, hyönteisiä tai sieniä? Tänä keväänä käynnistyvä 100 lajia -haaste innostaa kansalaisia luonnon tarkkailuun ja lajitiedon keräämiseen. Kansalaistieteellä on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden seurannassa.
Valtaosa suomalaisista retkeilee säännöllisesti luonnossa, mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka monta lajia pystyt havaitsemaan luonnossa vuoden aikana? Maaliskuun lopussa käynnistyvässä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen 100 lajia -haasteessa osallistujat pyrkivät havaitsemaan vähintään sata kasvi-, hyönteis- tai sienilajia vuoden 2024 aikana. Haasteeseen voi osallistua yhden tai useamman lajiryhmän osalta.
– Haaste sopii sekä lajintuntemusta aloitteleville että vähän kokeneemmille luontoharrastajalle lapsista vanhuksiin. Haastetta voi toteuttaa myös ryhminä, esimerkiksi perhekunnittain tai koululuokittain, kertoo hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Havainnot kirjataan tulospalveluun 100lajia.luomus.fi, jossa osallistujat voivat seurata omaa ja muiden edistymistä. Haasteen tukena on lajimääritystä helpottavaa materiaalia Luomuksen verkkosivuilla ja 100 lajia -haasteen sosiaalisen median kanavissa. Kaikista eliöryhmistä on tehty 150 lajin esimerkkilistat havainnoinnin tueksi. Niihin on valittu helposti havaittavia Suomessa esiintyviä lajeja eri elinympäristöistä.
– Valitsimme listoihin pääosin yleisiä lajeja, mutta mukana on myös muutamia harvalukuisempia kuten silmälläpidettävä musta-apila ja pohjoisessa esiintyvä lapinkimalainen, joista haluamme lisätä tietoisuutta. Haasteessa voi kirjata havaintoja myös 150 esimerkkilajin ulkopuolisista lajeista, Saarinen selventää.
Luontoharrastajat kartuttavat lajitietoa
Suomessa lajitietoa kerätään pääosin kansalaistieteen avulla eli luontoharrastajien voimin. Pitkäaikaisista havaintoaineistoista saadaan arvokasta tietoa eliöiden runsauden ja levinneisyyden muutoksista ja siitä, miten eri ympäristömuutokset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Lintuharrastus on kaikkein yleisin luontoharrastuksen muoto. BirdLife Suomen vuonna 2017 käynnistämä ”100 lintulajia -haaste” on innostanut tuhansia uusia ihmisiä lintuharrastuksen pariin.
– Toivomme, että nyt käynnistyneiden kasvi-, hyönteis- ja sienihaasteiden myötä mahdollisimman moni innostuisi kansalaistieteestä. Olisi hienoa, jos saisimme lisää harrastajia useista eri eliöryhmistä, kertoo hankkeen johtaja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta, Helsingin yliopistosta.
Kaksivuotista 100 lajia-hanketta rahoittaa Koneen säätiö ja sen aikana kerätty aineisto kertyy Luomuksen koordinoimaan Lajitietokeskukseen (Laji.fi).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, puh 040-4144272, ronja.s.saarinen@helsinki.fi
Hankkeen johtaja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, puh 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Linkit
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme