PTT-ennuste: Ruuan hinta laskee maltillisesti

”Ruuan hinta nousi nopeasti parin vuoden ajan, mutta nyt uusi normaali on markkinoilla löytymässä. Hinnat laskevat tänä ja ensi vuonna maltillisesti, mutta taso jää selvästi aiempaa korkeammalle. Samoin käy ruuantuotannon kustannuksille”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Ruuan hintoja vetävät alaspäin muun muassa monien kustannusten aleneminen sekä lisääntynyt hintakilpailu vähittäiskaupassa. Kuitenkin kustannustaso ruuantuotannossa pysyy edelleen korkeana, ja työvoimakustannukset koko ruokaketjussa nousevat. Poikkeuksena ovat viljan tuottajahinnat, jotka ovat palautumassa kriisejä edeltävälle tasolle.

Poliittisilla työtaisteluilla ei toistaiseksi nähdyssä laajuudessa ole merkittävää vaikutusta maa- ja elintarviketalouteen. Mutta jos lakot laajenevat ja pitkittyvät, niiden vaikutukset voivat näkyä muun muassa elintarvikeviennissä sekä tuontiraaka-aineiden ja -tuotteiden saatavuudessa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekoittaa viljamarkkinoita

Maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, energian ja rakennustarvikkeiden hinnat nousivat pari vuotta sitten dramaattisesti. Sittemmin tilanne tasaantui, ja hinnat ovat laskussa. Esimerkiksi lannoitteiden hinta laskee tänä vuonna Suomessa 11 prosenttia ja energian hinta 5 prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat kääntyivät laskuun jo viime vuonna, mutta rakentamisen työpanosten hinta on ollut kasvussa jo muutaman vuoden, eikä suunnassa näy muutosta.

Tuotantopanosten hintojen laskun myötä maatalouden kustannukset alenevat, mutta kustannustaso pysyy yhä korkealla kriisejä edeltävään aikaan verrattuna. Tuottajahinnat ovat laskusuuntaisia sekä kotieläintuotannossa että kasvinviljelyssä.

”Viljan tuottajahintojen laskun taustalla on etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Viljan tuonti Ukrainasta on sekoittanut markkinoita Euroopassa, ja toisaalta Venäjä pyrkii vaikuttamaan EU:n vientimarkkinoihin”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Kasvinviljelytulot pysyvät tämän vuoksi lähes heikon satovuoden 2023 tasolla, vaikka sadosta odotetaan nyt määrältään ja laadultaan tavanomaista. Kotieläinpuolella myyntituloa pienentää lisäksi kotieläintuotannon määrän väheneminen.

Maatalouden yrittäjätulon arvioidaan laskevan tänä vuonna hienoisesti, ja ensi vuonna yrittäjätulo voi edelleen jonkin verran laskea.

Kuluttajien käyttäytyminen tuo epävarmuutta ruokaketjuun

Elintarviketeollisuuden suhdannenäkymä pysyy verraten heikkona tänä vuonna. Elintarviketeollisuuden volyymi laski kaksi vuotta peräkkäin 2022–2023. Tänä vuonna volyymi alkaa palautua, mutta laskua edeltävälle tasolle ei ylletä vielä ennustekaudella. Keskeinen epävarmuutta aiheuttava tekijä on se, mihin suuntaan kuluttajakysyntä kehittyy.

”Ruuan hinnan nousu on näkynyt kulutustottumusten muutoksena, ja kuluttajista on tullut yhä hintatietoisempia. Kotitalouksien reaalitulot ovat nyt taas kasvussa, mutta epäselvää on se, missä määrin tulojen lisäys näkyy kulutuksen kasvuna ja missä määrin säästämisenä”, sanoo Sari Forsman-Hugg.

Lisää epävarmuutta tuovat julkisen talouden sopeuttamistoimet, joista odotetaan tietoa huhtikuun kehysriihestä. Mahdollisilla veronkorotuksilla olisi vaikutusta myös ruokasektoriin ja osaan ennustemuuttujista. Arvonlisäveron korotukset heikentäisivät kotitalouksien ostovoimaa, ja ruuan alv-korotus hidastaisi elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahintojen laskua. Vaikutukset riippuisivat korotusten suuruudesta, voimaantulon ajankohdasta sekä siitä, kuinka täysimääräisesti korotukset siirtyisivät kuluttajahintoihin.

Vienti kaipaisi kiperästi uusia avauksia

Suomen elintarvikeviennin näkymä on lyhyellä aikavälillä heikko. Viime vuosi oli viennille erityisen vaikea, kun maitotaloustuotteiden ja lihan vienti laski sekä arvoltaan että määrältään. Viennin arvo Kiinaan lähes puolittui, ja se näkyy erityisesti maitosektorilla, jossa viennin ylijäämä on pitkälti sulanut.

”Viennin kasvupotentiaali on tunnistettu, mutta hankaluudet ovat seuranneet toistaan. Meillä oli ensiksi vientimarkkinana Venäjä, mutta se romahti Krimin valtauksen myötä. Sitten vientiä suunnattiin Kiinaan, kunnes sekin on nyt tyrehtynyt Kiinan oman tuotannon kasvun ja talouskasvun hiipumisen takia. Yritysten täytyy jälleen etsiä uusia kohteita”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.

Yksi mahdollisuus voi piillä kasvi- ja kaurapohjaisissa lisäarvotuotteissa, joissa on havaittu vientikysyntää.

Koko ennuste on julkaistu PTT:n verkkosivuilla https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous-kevat-2024/