Suomalaisilla yrityksillä paljon tekemistä Euroopan tietoturvadirektiivin täytäntöönpanossa
DNA:n ja Telenorin Pohjoismaiden yhtiöiden Norstatilla teettämän yhteispohjoismaisen tutkimuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä on runsaasti kehitettävää tietoturvan saralla. Myös uuden NIS2-direktiiviin täytäntöönpanossa on paljon tehtävää.
NIS tulee sanoista Network and Information Systems, ja sen tavoitteena on kyberturvallisuuden yhteisen tason varmistaminen kaikkialla Euroopan unionissa. Kyseinen direktiivi tulee Suomessa tämän vuoden kuluessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivin vaatimukset koskevat suurta osaa suomalaista yrityksistä joko välittömästi tai alihankintaketjujen kautta.
Tutkimuksen perusteella pohjoismaiset yritykset kokevat tietoturvansa tason ja uhkakuvat samankaltaisena.
Lähes kaikki pohjoismaalaiset yritykset katsovat olevansa jollain tasolla tietoisia kyberuhista
Henkilöstön tietoisuus kyberturvauhista ja niihin oikeanlaisesta reagoinnista on yksi tärkeimmistä kyberturvan osa-alueista, ja NIS2 edellyttääkin entistä parempaa kyberturvan asioiden tiedottamista ja kouluttamista henkilöstölle. Kyselyn perusteella Suomessa noin puolet (49 %) vastaajista mainitsi tarjoavansa tällä hetkellä henkilöstölleen NIS2:n edellyttämää kyberturvaan liittyvää koulutusta. Norjassa koulutusta tarjoaa 61 % yrityksistä ja Ruotsissa sekä Tanskassa noin kolmannes.
”Erityisen huolestuttavana voidaan pitää sitä, että vastausten perusteella palomuurisuojaus puuttuu jopa neljänneksestä yrityksiä. Tästä on syytä olla huolissaan paitsi näiden yritysten itsensä vuoksi, myös niiden verkkopalveluissa asioivien asiakkaiden vuoksi. Kyberturvallisuudessa oma hyvä suojautuminen vähentää myös muiden tartuntariskiä”, toteaa Dominique Akl, DNA:n yritysliiketoiminnassa verkko- ja pilvipalveluratkaisuista vastaava johtaja.
Vastaajista 75 % hyödyntää palomuuria, virustorjunnan jäädessä lähelle samoja lukemia (76 %)
Direktiivin mukaisesti vastuu kyberturvasta on yrityksen johdolla, ja johtohenkilöt voidaan saattaa henkilökohtaiseen vastuuseen laiminlyönneistä. Vastaajista lähes kaikki (95 %) kokivat olevansa jollain tavalla tietoisia kyberturvallisuuteen liittyvistä uhista. Kymmenes (10 %) vastaajista ei kuitenkaan ollut tietoisia siitä, mitä kyberturvaan liittyviä suojaustyökaluja yrityksellä oli ylipäätään käytössään.
Etukäteissuunnitelmat puuttuvat valtaosasta suomalaisia yrityksiä
Voimaan astuessaan NIS2 edellyttää, että kyberturvallisuuteen liittyvät riskit on analysoitu ja tietojärjestelmän turvallisuutta koskevat politiikat on asetettu voimaan. Hieman yli kolmannes (36 %) suomalaisista yrityksistä on tehnyt kyberturvauhkia vastaavat häiriönhallintasuunnitelmat. Tästä huolimatta merkittävä osa (86 %) vastaajista oli varmoja tai melko varmoja siitä, että pystyvät vastaamaan kyberturviin koskeviin häiriöihin.
Vastauksien perusteella on todennäköistä, että suurella osalla suomalaisista yrityksistä on todellisuudessa heikot edellytykset vastata tehokkaasti erilaisiin tietoturvauhkiin.
Kyberturvan parantamisen esteenä resurssit ja osaaminen
NIS2:n vaatimusten täyttäminen edellyttää yrityksiltä entistä enemmän panostusta kyberturvan kehittämiseen ja ylläpitoon.
”Jokaisen yrityksen tulisi toimia direktiivin tarkoitusperien mukaisesti huolimatta siitä velvoittaako direktiivi yritystä suoraan”, Akl sanoo.
Suurimmiksi esteiksi kyberturvakyvykkyyksien parantamiseksi nähtiin resurssien ja rahoituksen puute (25 %), osaaminen (27 %) ja henkilökunnan osaamisvaje (26 %). Suurin osa vastaajista (51 %) katsoi, että kyberturvan resursointia lisätään, mutta ainoastaan 7 % piti resurssoinnin lisäämistä erittäin todennäköisenä.
Lehdistötiedote perustuu Telenor Groupin Norstatilla lokakuussa 2023 teettämään verkkotutkimukseen. Tutkimus kohdennettiin suomalaisiin, norjalaisiin, ruotsalaisiin ja tanskalaisiin yrityksiin, ja sen vastaajina toimivat kohdeyrityksen liiketoiminnasta vastaavat johtajat. Vastaajien kokonaismäärä oli 2134, joista 518 oli Suomessa. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,9–4,5 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Liite: tutkimusraportti
Dominique Akl, johtaja, verkko- ja pilvipalveluratkaisut, DNA Oyj, puh. 044 044 2602, dominique.akl@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Liitteet
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2023 liikevaihtomme oli 1 067 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi - http://www.dna.fi, X:ssä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Tiedätkö mitä sometileillesi tai kryptovaluutoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Asiantuntija vinkkaa, mitä jokaisen pitäisi varmuudeksi tehdä19.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Digitaalisiin palveluihin kirjautuessa ei välttämättä tule miettineeksi, mitä omille tileille kuoleman jälkeen tapahtuu. Syytä olisi, sillä jätämme koko ajan isomman digitaalisen jäljen jälkeemme. Digitestamentilla tai digitaalisella tahdolla kerrotaan kuolinpesän hoitajille, mitä palveluja on ollut käytössä, ja mitä niille toivoo kuoleman jälkeen tehtävän. DNA:n asiantuntija valottaa, miksi jokaisen olisi syytä laatia yhteenveto käytössään olevista digipalveluista.
Do you know what will happen to your social media accounts or cryptocurrencies after your death? An expert advises what everyone should do just in case19.12.2025 08:30:00 EET | Press release
When logging into digital services, it may not occur to you what will happen to your accounts after your death. It should, as we are leaving an increasingly larger digital footprint behind us. A digital testament or digital will informs the estate administrators about which services have been used and what you wish to be done with them after your death. An expert from DNA explains why everyone should create a summary of the digital services they use.
DNA vahvistaa runkoverkkoaan Suomen ja Ruotsin välillä EU-rahoituksen tukemana – samalla yhteydet Länsi- ja Pohjois-Suomessa paranevat12.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
DNA toteuttaa vuosien 2026–2028 aikana kaksiosaisen runkoverkkojen maayhteyksien kehityshankkeen, joka parantaa kuituyhteyksiä erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä. Hanke hyödyntää osin myös DNA:n nykyistä infrastruktuuria, mutta vahvistaa samalla alueellisia verkkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Projektiin investoidaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta 1,62 miljoonaa katetaan EU-rahoituksen tuella.
DNA strengthens its core network between Finland and Sweden with EU funding – improving connections in Western and Northern Finland12.12.2025 08:30:00 EET | Press release
DNA is implementing a two-part development project for land connections in core networks between 2026 and 2028, aimed at enhancing fiber connections, particularly between Finland and Sweden. The project will also utilize some of DNA's existing infrastructure while strengthening regional networks in Western and Northern Finland. A total investment of 5.4 million euros will be made in the project, with 1.62 million euros covered by EU funding support.
Teknologiatrendit 2026 -raportti: Ajatuksen voimalla toimivia robottiraajoja ja zettatavu-luokan datamääriä11.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Aivojen ja tietokoneiden suora vuorovaikutus lisääntyy. Datamäärät kasvavat niin, että tiedon mittaamisesta zettatavuissa eli biljoonissa gigatavuissa tulee arkipäivää. Miten nämä globaalit kehitysaskeleet vaikuttavat meihin suomalaisiin?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme