Nuorten lääkemyrkytysten yli kaksinkertaistuminen kymmenessä vuodessa kertoo tyttöjen pahoinvoinnista

Myrkytyspäivystyskäyntien kokonaismäärä on selvästi lisääntynyt yli 10-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruusikäiset tytöt ovat yliedustettuina päivystyksissä hoidettujen lääkemyrkytyspotilaiden joukossa. Toisin kuin pienillä lapsilla nuoruusikäisten lääkemyrkytykset ovat itseaiheutettuja ja tahallisia.

Lasten myrkytyskäynnit päivystyksissä olivat kymmenen vuotta sitten pääosin pienten, alle 10-vuotiaiden lasten tapaturmaisia, vahingossa tapahtuneita myrkytyksiä. Vuosien 2017–2018 jälkeen tilanne on muuttunut, myrkytykset ovat siirtyneet nuorisoikäisiin ja vahingoista tahallisiin.

Lääkemyrkytysten kasvu on valtakunnallinen trendi, johon yliopistosairaaloiden lastenlääkärit ovat kiinnittäneet huomiota. Päivystyksissä myrkytysten diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, jota täydennetään laboratoriotutkimuksin. Kun lapsi tai nuori päätyy päivystykseen lääkemyrkytyksen vuoksi, lääkemyrkytys hoidetaan ja hänet ohjataan psykiatrisen avun piiriin.

Kyseessä on erittäin huolestuttava ilmiö, sillä lääkemyrkytyksen vuoksi päivystyksiin päätyvät nuoret ovat vain jäävuoren huippu pahoinvoivista nuorista. Lääkkeiden yliannostus alle 16-vuotiailla nuorilla on pahoinvoinnin äärimmäinen muoto.

Nuorten tyttöjen pahoinvointi kasvussa

Nuorten tyttöjen pahoinvointi näkyy myös THL:n Kouluterveyskyselyistä. Lukioiden, ammattioppilaitosten sekä 8. ja 9. luokan tytöillä itse ilmoitettu ahdistuneisuus on lisääntynyt vuosien 2013–2023 aikana. Vuonna 2023 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 31‒34 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokan sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöistä ja 7‒8 prosenttia pojista. Noin kolmannes tytöistä ilmoitti kokevansa terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun samanikäisistä pojista noin 15 prosentilla oli vastaava kokemus. Nuorten tyttöjen kokeman yksinäisyyden tunteen lisääntyminen näkyy poikia enemmän. Tytöt kokevat myös keskusteluyhteyden vanhempiinsa heikentyneen.

Päihteiden käyttö ei selitä nuorten tyttöjen pahoinvointia, sillä Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten itsensä ilmoittamana elintavat muuttuvat terveemmiksi humalahakuisen alkoholin käytön ja tupakoinnin vähentyessä.

Nuorten elämä on muuttunut rajusti lyhyessä ajassa. Perhekoko on pienentynyt, vanhempien paineet työelämässä heijastuvat arkeen, koulunkäynti digitalisoituu ja nuorten omat yhteisöt ovat siirtyneet sähköisille alustoille, jossa valintoja ohjaavat haitalliset algoritmit. TikTok on tuonut nuorille myös itsetuhoiseen käyttäytymiseen liittyvät haasteet ja lääkevinkit. Koronapandemia ja Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota ovat vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin. Osa ongelmista on ylisukupolvisen kehityksen tulosta.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestäminen on arvovalinta. Suomeen tarvitaan hyvin toimiva lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveysasioiden palveluverkosto. Tarvitsemme myös yhteiskunnallisia keinoja vaikuttaa siihen, että lapsille ja nuorille haitallista materiaalia ja toimintatapoja ei levitetä vapaasti sosiaalisessa mediassa. Näiden asioiden kuntoon saattaminen ei poista vanhempien ja muiden turvallisten aikuisten vastuuta olla läsnä ja tukena nuorten arjessa.