Kokonaisturvallisuus ja kokonaismaanpuolustus alueellisen yhteistoimintaryhmän teemoina Vaasassa, Jyväskylässä ja Tampereella
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto järjesti keskiviikkona 27.3. alueellisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän hybriditapaamisen kolmella paikkakunnalla Vaasassa, Jyväskylässä ja Tampereella. Tapaamisessa keskusteltiin kokonaismaanpuolustuksesta, henkisestä kriisinkestävyydestä ja etsittiin alueellisia näkökantoja teemoihin. Lisäksi vertailtiin pohjoismaisia turvallisuuden hallinnan rakenteita.
Maan sisäinen turvallisuus edistää kokonaisturvallisuutta
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen avasi tilaisuuden toteamalla, että maan kokonaisturvallisuuden kysymykset liitetään usein julkisessa keskustelussa Suomen naapurimaiden ulkopoliittiseen tilanteeseen. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta pelkän ulkopuolisen uhkan torjuminen ei kuitenkaan riitä, vaan kokonaisuutta tulee tarkastella laajasti, niin nuorison hyvinvointina kuin turvattuina peruspalveluina, tiedon huoltovarmuutena ja alueellisten varautumisen rakenteiden yhteensovittamisena.
Myös puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston yksikön päällikkö, prikaatinkenraali Sami Nurmi näki kokonaisturvallisuuden laajana käsitteenä, jonka myötä haetaan ymmärrystä kansalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin merkityksestä julkiselle puolustushallinnolle. Hän totesi esityksessään yhteistoimintaryhmälle, että maanpuolustus tarvitsee yhteiskunnan tukea. Kansainvälinen puolustustoiminta on parhaillaan kasvussa Suomessa, mutta muutos ei ole radikaali. Myös kansainvälisen tiedustelutoiminnan aktiivisuus tulee huomioida, ja strategista viestintää hyödyntää kokonaismaanpuolustuksessa niin maanpuolustuskuvan kuin turvallisuuden tunteen vahvistamisessa.
”Venäjän tavoitteena on moninapaisen maailmanjärjestyksen luominen. Ukraina ei vielä ratkaise mitään – Venäjä on valmis käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja kamppailussa”, totesi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen puheenvuorossaan.
Puheenvuorojen kommenteissa korostettiin edelleen kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden merkitystä maan kokonaisturvallisuudelle sekä toivottiin alueiden ja kuntien varautumisen ja huoltovarmuuden rakenteiden huomioimista kansallisessa kokonaismaanpuolustukseen liittyvässä keskustelussa. Alueiden säilyminen elinvoimaisena, investoinnit sekä yleisten asumisen ja elämisen edellytysten turvaaminen nähtiin kokonaisuuden kannalta tärkeinä.
Nuorison rikollisuuskehityksessä kasvua rajatun ryhmän parissa
Pohjanmaan poliisilaitoksen ylikomisario Mika Jylhä esitteli yhteistyöryhmälle nuorison hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilannetta alueella. Nuorison väkivaltarikosten vuoden 2023 tilastoissa oli kasvua, vaikkakin suurin osa nuorista voi hyvin. Muun muassa Vaasa ja Seinäjoki ovat olleet nuorten pahoinpitelytilastoissa korkealla. Myös nuorten seksuaalirikosten määrä on kasvanut rikosten kohdistuen enenevässä määrin alaikäisiin. Kolmantena tilastoissa korostuivat törkeät liikennerikokset, joissa nuoria myös menehtyy.
Avaimena tilastoidun kehityssuunnan muuttamiselle nähtiin monialainen yhteistyö lasten ja nuorten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parissa. Vanhemmuuden tukeminen sekä yhteiskunnan lapsiperheisiin ja nuorisoon kohdistuviin peruspalveluihin panostaminen nähtiin ennaltaehkäisevän työn keskeisinä elementteinä. Myös polarisoitumiskehityksen estäminen nähtiin tärkeänä osana kokonaisuutta.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden turvallisuushallinnon rakenteissa eroja
Elisabet Rehn – Bank of Ideas ry -ajatushautomon tutkija Tuomas Kuronen esitteli pääpiirteitä tuoreesta julkaisusta, jossa vertailtiin Pohjoisen Itämeren turvallisuushallinnon rakenteita toisiinsa. Käytetystä terminologiasta (comprehensive security, broad-based security, total security ja integrated security) lähtien maiden turvallisuushallinnon järjestämisessä on vaihtelua sekä siiloutumista, mikä ei edesauta maiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä.
Kuronen totesi, että kriisit eivät noudata hallinnollisia siiloja eivätkä usein valtakunnallisiakaan rajoja. Naapurimaiden turvallisuusjärjestelmien tunteminen nähtiin keskeisenä etuna mahdollisiin turvallisuusuhkiin vastatessa. Myös maiden sisäinen hallinnonalojen välinen turvallisuusrakenteiden yhteensovittaminen nähtiin tärkeänä.
Tilaisuuden lopuksi keskusteltiin tiedon huoltovarmuudesta Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija Teuvo Arolaisen johdolla. Tiedon huoltovarmuudella tarkoitetaan luotettavan, riittävän ja merkityksellisen tiedon tuottamista yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisille tahoille tavoitteena toiminnan johtamisen, jatkuvuuden ja palautumisen turvaaminen.
Arolainen katsoi, että niin ikään tiedon huoltovarmuuteen ja digitaaliseen turvallisuuteen sisältyy vahva henkisen kriisinkestävyyden painotus. Viime vuodet ovat osoittaneet, että henkiselle kriisinkestävyydelle keskeistä on ihmisten välisen yhteydenpidon jatkuminen myös poikkeusoloissa. Lisäksi tärkeää on ylläpitää hätäpalveluja, julkisen hallinnon digitaalisia asiointikanavia sekä joukkoviestintää.
Lisätiedot:
Marko Pukkinen, ylijohtaja
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Tarja Wiikinkoski, johtaja
Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Avainsanat
Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket
High heat in the summer is an issue at many workplaces24.7.2024 07:18:01 EEST | Press release
Working in high temperatures can reduce job satisfaction and increase the risk of accidents. It usually takes about a week for the body to adapt to heat, so the first hot days are the most challenging for people.
Många lider av värmen på arbetsplatsen i sommarhetten24.7.2024 06:56:43 EEST | Tiedote
Att arbeta i värme kan försämra trivseln i arbetet och öka risken för olycksfall. Det tar vanligtvis cirka en vecka för kroppen att anpassa sig till värmen, så de första dagarna med värmebölja är de mest utmanande för kroppen.
Kesähelteillä moni kärsii kuumuudesta työpaikalla24.7.2024 06:42:08 EEST | Tiedote
Kuumassa työskentely voi heikentää työviihtyvyyttä ja lisätä tapaturmien riskiä. Keholla kestää yleensä noin viikon sopeutua lämpöön, joten ensimmäiset hellepäivät ovat elimistölle haastavimmat.
Kainuun hyvinvointialueen Salmilan lastenkodin henkilöstörakenteessa vakavia puutteita22.7.2024 14:58:42 EEST | Tiedote
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut Kainuun hyvinvointialueelle huomautuksen Salmilan lastenkodin lainvastaisesta henkilöstörakenteesta.
Kaltimon voimalaitoksen hetkelliselle lisäjuoksutukselle ei myönnetty lupaa19.7.2024 12:00:00 EEST | Tiedote
Joensuun kaupungin Enossa sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen hetkellisille lisäjuoksutuksille valtakunnallisessa sähköpulatilanteessa ei myönnetty vesitalouslupaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme