Vähän liikkuvilla iäkkäillä on kohonnut riski lihaskadolle eli sarkopenialle
Tuoreen tutkimuksen mukaan alhainen fyysinen aktiivisuus on yhteydessä lihaskatoon eli sarkopeniaan iäkkäillä henkilöillä. Tutkimukseen osallistuneilla sarkopeniaa esiintyi vähän, mutta monilla heistä oli sarkopenian esiaste. Esisarkopenia on tärkeä tunnistaa ja lihaskadon kehittymistä voidaan ehkäistä lihasvoimaharjoittelulla ja reippaalla liikunnalla.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin sarkopenian esiintyvyyttä ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä siihen kahdessa eri liikuntatutkimuksessa, joihin osallistui yli 60-vuotiaita henkilöitä. Eurooppalaisen alan työryhmän mukaan esisarkopenia voidaan todeta, jos lihasvoima on alentunut alle määritetyn raja-arvon, ja sarkopenia voidaan todeta, jos lihasvoiman lisäksi lihasmassa on alentunut alle määritetyn raja-arvon.
Tutkimuksessa sarkopenian esiintyvyys kotona asuvilla 70–85-vuotiailla vähän liikkuvilla henkilöillä oli 3 % ja esisarkopenian esiintyvyys oli 11 %. Vastaavasti lonkkamurtumasta kuntoutuvilla yli 60-vuotiailla kotona asuvilla sarkopenian esiintyvyys oli 3 % ja esisarkopenian esiintyvyys oli 41 %. Itseraportoitu alhainen fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä kohonneeseen lihaskadon riskiin molemmissa ryhmissä. Lisäksi vähän liikkuvien ryhmässä korkeampi ikä oli yhteydessä korkeampaan lihaskadon riskiin.
”Oli hienoa havaita, että liikuntatutkimuksiin osallistuneiden keskuudessa sarkopenian esiintyvyys oli melko alhaista. Täytyy kuitenkin muistaa, että liikuntatutkimuksiin osallistuvat ovat yleensä kohtuullisen terveitä ja jo valmiiksi liikunnasta kiinnostuneita, mikä voi osaltaan selittää tutkimuksen alhaista sarkopenian esiintyvyyttä,” väitöskirjatutkija Onni Hämäläinen toteaa
Lihasvoimaharjoittelun osalta iäkkäille suositellaan vähintään kahdesti viikossa tapahtuvaa lihasvoimaharjoittelua, jossa harjoittelu kohdentuu suuriin lihasryhmiin. Lisäksi aerobisen harjoittelun tulee olla kuormitukseltaan reipasta tai rasittavaa, jotta se vähentää sarkopenian riskiä. Kuormitukseltaan reipasta aerobista harjoittelua tulisi kertyä puoli tuntia viikossa, ja se voi olla esimerkiksi reipasta kävelyä, hiihtoa, tanssia tai muuta tehokkuudeltaan reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa.
”Lihasvoima- ja kuntosaliharjoittelu kuuluu ja sopii kaikille ja se on myös turvallista iäkkäille. Jos kuntosaliharjoittelu ei ole tuttua, voi harjoittelun aloittaa ohjatussa ryhmässä. Kun pääsee ensimmäisen kynnyksen yli ja harjoittelu tulee tutuksi, on moni todella innostunut kuntosaliharjoittelusta”, sanoo itsekin kuntosaliryhmiä iäkkäille ohjannut Hämäläinen.
Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa vuosina 2017–2020 toteutettuun PASSWORD-liikuntainterventiotutkimukseen osallistui 314 jyväskyläläistä kotona asuvaa 70–85-vuotiasta, jotka liikkuivat suositeltua vähemmän. Vuonna 2008–2012 toteutettuun ProMo-liikuntainterventiotutkimukseen osallistui 81 yli 60-vuotiasta henkilöä, jotka kuntoutuivat lonkkamurtumasta ja asuivat kotona. Molemmissa tutkimuksissa sarkopenia on määritetty ennen liikuntaohjelmien alkua toteutettujen puristusvoiman ja lihasmassan mittausten perusteella. Molemmissa tutkimuksissa fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeella. Lisäksi PASSWORD-tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin viikon ajan kiihtyvyysanturimittarilla. PASSWORD-tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia. ProMo-tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansaneläkelaitos.
Sarkopenia on saanut kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen 2016. Sarkopenia on yhteydessä kohonneeseen riskiin erilaisille sairauksille, kaatumisiin ja esimerkiksi lonkkamurtumiin. Sarkopenian on tutkittu lisäävän iäkkäillä henkilöillä sairaalapäivien määrää ja terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia. Väestön ikääntyessä sarkopenia on tärkeä kansanterveyden haaste, ja sen ehkäisynä ja hoitona tärkeimpiä keinoja ovat lihasvoimaharjoittelu, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus sekä riittävä energian ja proteiinin saanti. Elämänmittaisella fyysisellä aktiivisuudella on sarkopeniaa ehkäisevä vaikutus.
Alkuperäisjulkaisu:
Hämäläinen, O., Tirkkonen, A., Savikangas, T., Alén, M., Sipilä, S. & Hautala, A. Low physical activity is a risk factor for sarcopenia: a cross-sectional analysis of two exercise trials on community-dwelling older adults. BMC Geriatrics. 2024;24:212. DOI: 10.1186/s12877-024-04764-1
Lisätietoja:
Onni Hämälainen, väitoskirjatutkija
onni.o.hamalainen@jyu.fi , +358504757167
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kriittisten metallien saatavuuden turvaamiseen. Uudella videolla Jyväskylän ja Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, miten teollisuuden jäte- ja sivuvirroista voidaan kierrättää arvokkaita metalleja hyödyntämällä innovatiivista 3D-filtteriteknologiaa sekä yhdisteitä, joita käytetään talteenotossa ja uusien materiaalien valmistuksessa.
Väitös: Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Keronen)26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
Kirjoitan, koska haluan! -kirjoituskilpailun voittajat on julkaistu25.11.2025 18:00:00 EET | Tiedote
Kirjoitan, koska haluan! -kirjoituskilpailu on päättynyt, ja voittajat on julkistettu Jyväskylän kirjamessuilla. Määräaikaan mennessä saimme aivan loistavia nuorten kirjoituksia sekä 13–16-vuotiaiden että 17–20-vuotiaiden sarjaan. Tavoitteena oli saada mielenkiintoisia kirjoitelmia teemalla “tarinoita nuorilta nuorille” ja siinä onnistuimme kirjoituskilpailun myötä mainiosti. VoiceBooks -kustantamo on tehnyt voittajateoksista äänikirjat ja ne ovat kuunneltavissa LoadMyBook-äänikirjasovelluksen kautta Jyväskylän yliopiston hallinnoimassa Peda.net-ympäristössä.
Väitös: Digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuvana prosessina auttaa parantamaan asiakaskokemusta ja kilpailukykyä25.11.2025 15:30:00 EET | Tiedote
KTM Jenny Elo tutki väitöskirjassaan digitaalisten palveluiden kehittämistä jatkuvana prosessina. Tutkimus auttaa laajentamaan näkökulmaa sisäisten prosessien tehostamisesta kohti ulospäin suuntautuvaa, asiakas- ja arvolähtöistä digipalvelujen uudistamista. Lisäksi se tarjoaa keinoja tarkastella, tukeeko nykyinen organisoituminen jatkuvaa kehittämistä sekä keinoja tunnistaa jännitteitä, jotka vaikuttavat jatkuvuudessa onnistumiseen.
Tutkijat havaitsivat liikkujan rytmiin mukautuvien musiikkiteknologioiden lisäävän liikunnan intoa ja nautintoa25.11.2025 10:12:21 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat havainneet, että henkilökohtaiset vuorovaikutteiset musiikkijärjestelmät – eli älyteknologiat, jotka mukauttavat musiikin rytmiä ja tempoa käyttäjän liikkeiden mukaan – voivat tehdä liikunnasta nautittavampaa ja auttaa ylläpitämään aktiivisuutta pidempään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme