Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan
10.2.2026 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.

Jokainen solu sisältää tumajyväsiä. Niiden tärkein tehtävä on ribosomien tuottaminen. Lisäksi ne ohjaavat ja säätelevät useita solun keskeisiä prosesseja kuten solunjakautumiseen liittyviä mekanismeja. Tumajyvästen toiminnan ja rakenteen ymmärtäminen on tärkeää, koska niiden häiriöt heijastuvat suoraan solujen kasvuun, proteiinintuotantoon, ja jopa sairauksien kehittymiseen.
Jyväskylän yliopiston tutkimusjohtaja Maija Vihinen-Rannan ja akatemiatutkija Salla Mattolan yhteisesti johtamassa tutkimusryhmässä selvitettiin, kuinka parvovirusinfektio vaikuttaa tumajyväsen rakenteeseen ja toimintaan.
- Tuloksemme osoittavat, että infektio johtaa keskeisten tumajyväsen proteiinien ja ribosomaalisen RNA:n uudelleenjakautumiseen sekä muuttaa tumajyväsen rakennetta ja siihen liittyvän kromatiinin organisaatiota, selventää tutkimusjohtaja Maija Vihinen-Ranta Jyväskylän yliopistolta.
Virusinfektio horjuttaa tumajyväsen tasapainoa
Huomionarvoista on, että infektio aiheuttaa merkittäviä muutoksia varhaisen ribosomaalisen RNA:n prosessoinnissa, mikä korostaa infektion muuttavan perusteellisesti tumajyväsen sisäistä tasapainoa ja toimintaa.
- Tutkimuksemme osoittaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, muokkaavat tumajyväsen rakennetta ja säätelevät sen toimintaa. Tutkimus tarjoaakin perustavaa laatua olevaa uutta tietoa autonomisten parvovirusten ja tumajyväsen toiminnallisista ja fysikaalisista vuorovaikutuksista, kertoo Akatemiatutkija Salla Mattola Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Portfolion kuuluvassa Communications Biology -julkaisusarjassa.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella yhdessä usean kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöryhmän kanssa. Hanketta rahoittivat Jane ja Aatos Erkko säätiö, Suomen akatemia, Euroopan unionin Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, Belgian Fonds de la Recherche Scientifique -ohjelma, ja USA:n National Institute of Health.
Artikkelin tiedot:
- Huttunen M, Hakanen S, Aho V, Leclerc S, Soenmez A, Kapishnikov S, Zannotti A, Ruokolainen V, Salokas K, Varjosalo M, Latonen L, Parrish CR, Fahy K, Mattola S, Lafontaine DLJ, Vihinen-Ranta M. Canine parvovirus infection affects host cell nucleolar organization and ribosome biogenesis. Commun Biol. 2026 Jan 3;9(1):10..
- DOI numero: 10.1038/s42003-025-09385-x.
- Linkki artikkeliin: https://www.nature.com/articles/s42003-025-09385-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Maija Vihinen-Ranta, +358400248118, maija.vihinen-ranta@jyu.fi
Akatemiatutkija Salla Mattola, salla.m.mattola@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme