Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hidastunut
Asuntoyhteisöjen1 lainakanta oli 43,9 mrd. euroa helmikuun 2024 lopussa. Vuoden 2023 lopussa näistä lainoista oli 22,8 mrd. euroa kotitalouksien maksettavana, mikä vastasi 52:ta % kaikista asuntoyhteisölainoista.2 Korkojen nousun ja rakentamisen hidastumisen myötä asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti. Helmikuun lopussa lainakannan vuosikasvuvauhti oli 3,2 %. Vaikka asuntoyhteisölainakannan kasvu on hidastunut selvästi, se kasvaa nopeammin kuin kotitalouslainakanta (−1,0 %) ja yrityslainakanta3 (0,7 %).
Helmikuussa 2024 asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja4 350 milj. euron edestä, mikä on 11,5 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korkojen noustua asuntoyhteisöt ovat neuvotelleet ahkerasti lainoja uudelleen. Asuntoyhteisöt neuvottelivat lainoja uudelleen viimeksi kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana yhteensä 5,6 mrd. euron edestä. Vastaava luku vuoden takaa oli 4,8 mrd. euroa, joten kasvua uudelleen neuvotteluissa asuntoyhteisölainoissa oli 14,9 % vuoden aikana.
Helmikuussa 2024 uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 4,73 %. Vaikka uusien lainanostojen korko on laskenut vuoden 2023 lopusta, niin se oli yhä vuodentakaista korkeampi (4 %). Helmikuun 2024 lopussa asuntoyhteisöjen lainakannan keskikorko oli 4,51 %; se oli alempi kuin yritysten (pl. asuntoyhteisöt) (4,97 %) tai kotitalouksien (4,63 %) lainakannan korko. Kotitalouksien asuntolainakannan korko (4,08 %) oli alempi kuin asuntoyhteisöjen lainakannan korko.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat helmikuussa 2024 uusia asuntolainoja 0,9 mrd. euron edestä, mikä on 60 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 90 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi tammikuusta ja oli 4,37 % helmikuussa. Asuntolainakanta oli helmikuun 2024 lopussa 106,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,4 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset5 nostivat uusia lainoja6 helmikuussa 1,0 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 5,37 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 63,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli helmikuun 2024 lopussa 108,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,29 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 12,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat helmikuussa 1 630 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 3,45 %.
Lisätietoja antavat
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
- Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotied1ote julkaistaan 29.4.2024 klo 10.
[1] Asuntoyhteisöihin luetaan kaikki yhteisömuotoisen asumisen yksiköt, kuten muut julkiset asuntoyhteisöt. Taloyhtiöiden (yksityiset kotimaiset asunto-osakeyhtiöt) lainat kattavat noin 57 % asuntoyhteisöjen lainakannasta. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista. Muut asuntoyhteisöt (kuin asunto-osakeyhtiöt) sisältävät muun muassa yksityisiä vuokra-asuntokonserneja, kiinteistöyhtymiä, julkisia, pääasiassa kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä, kuten asuntovuokraajia. Sektoriluokituksesta vastaa Tilastokeskus.
[2] Tieto taloyhtiölainoista on saatu Tilastokeskuksen 28.3.2024 julkaisemasta Kansantalouden rahoitustilinpidosta
[3] Pl. asuntoyhteisöt.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
[5] Pl. asuntoyhteisöt
[6] Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme