Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hidastunut
Asuntoyhteisöjen1 lainakanta oli 43,9 mrd. euroa helmikuun 2024 lopussa. Vuoden 2023 lopussa näistä lainoista oli 22,8 mrd. euroa kotitalouksien maksettavana, mikä vastasi 52:ta % kaikista asuntoyhteisölainoista.2 Korkojen nousun ja rakentamisen hidastumisen myötä asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhti on hidastunut voimakkaasti. Helmikuun lopussa lainakannan vuosikasvuvauhti oli 3,2 %. Vaikka asuntoyhteisölainakannan kasvu on hidastunut selvästi, se kasvaa nopeammin kuin kotitalouslainakanta (−1,0 %) ja yrityslainakanta3 (0,7 %).
Helmikuussa 2024 asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja4 350 milj. euron edestä, mikä on 11,5 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korkojen noustua asuntoyhteisöt ovat neuvotelleet ahkerasti lainoja uudelleen. Asuntoyhteisöt neuvottelivat lainoja uudelleen viimeksi kuluneiden kahdentoista kuukauden aikana yhteensä 5,6 mrd. euron edestä. Vastaava luku vuoden takaa oli 4,8 mrd. euroa, joten kasvua uudelleen neuvotteluissa asuntoyhteisölainoissa oli 14,9 % vuoden aikana.
Helmikuussa 2024 uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko oli 4,73 %. Vaikka uusien lainanostojen korko on laskenut vuoden 2023 lopusta, niin se oli yhä vuodentakaista korkeampi (4 %). Helmikuun 2024 lopussa asuntoyhteisöjen lainakannan keskikorko oli 4,51 %; se oli alempi kuin yritysten (pl. asuntoyhteisöt) (4,97 %) tai kotitalouksien (4,63 %) lainakannan korko. Kotitalouksien asuntolainakannan korko (4,08 %) oli alempi kuin asuntoyhteisöjen lainakannan korko.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat helmikuussa 2024 uusia asuntolainoja 0,9 mrd. euron edestä, mikä on 60 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 90 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi tammikuusta ja oli 4,37 % helmikuussa. Asuntolainakanta oli helmikuun 2024 lopussa 106,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,4 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 17,8 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset5 nostivat uusia lainoja6 helmikuussa 1,0 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 5,37 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 63,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli helmikuun 2024 lopussa 108,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,29 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,6 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 12,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat helmikuussa 1 630 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 3,45 %.
Lisätietoja antavat
- Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,
- Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotied1ote julkaistaan 29.4.2024 klo 10.
[1] Asuntoyhteisöihin luetaan kaikki yhteisömuotoisen asumisen yksiköt, kuten muut julkiset asuntoyhteisöt. Taloyhtiöiden (yksityiset kotimaiset asunto-osakeyhtiöt) lainat kattavat noin 57 % asuntoyhteisöjen lainakannasta. Loppuosa koostuu pääasiassa muiden julkisten asuntoyhteisöjen ja muiden yksityisten kotimaisten asuntoyhteisöjen lainoista. Muut asuntoyhteisöt (kuin asunto-osakeyhtiöt) sisältävät muun muassa yksityisiä vuokra-asuntokonserneja, kiinteistöyhtymiä, julkisia, pääasiassa kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAn) yleishyödyllisiksi nimeämiä yhteisöjä, kuten asuntovuokraajia. Sektoriluokituksesta vastaa Tilastokeskus.
[2] Tieto taloyhtiölainoista on saatu Tilastokeskuksen 28.3.2024 julkaisemasta Kansantalouden rahoitustilinpidosta
[3] Pl. asuntoyhteisöt.
[4] Pl. tili- ja korttiluotot.
[5] Pl. asuntoyhteisöt
[6] Pl. tili- ja korttiluotot.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Referensränta och dröjsmålsräntor enligt räntelagen för tiden 1.1–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Pressmeddelande
Referensräntan enligt 12 § i räntelagen (633/1982) är 2,5 % för tiden 1.1–30.6.2026. Dröjsmålsräntan för denna period är 9,5 % per år (referensräntan med tillägg för sju procentenheter enligt 4 § i räntelagen). Den dröjsmålsränta som tillämpas i kommersiella avtal är 10,5 % per år (referensräntan med tillägg för åtta procentenheter enligt 4 a § i räntelagen).
Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.202622.12.2025 13:30:00 EET | Tiedote
Korkolain (633/1982) 12 §:n mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2026 on 2,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla). Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla).
Reference rate and penalty interest rates for 1 January – 30 June 202622.12.2025 13:30:00 EET | Press release
The reference rate under section 12 of the Interest Act (633/1982) for the period 1 January – 30 June 2026 is 2.5 %. The penalty interest rate for the same period is 9.5 % pa (under section 4 of the Act, the reference rate plus seven percentage points). The penalty interest rate applicable to commercial contracts is 10.5 % pa (under section 4 a of the Act, the reference rate plus eight percentage points).
Det är inte läge att skjuta upp lösningarna för Finlands offentliga finanser19.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands offentliga finanser befinner sig alltjämt långt från balans. För att vända skuldsättningsutvecklingen krävs en betydande konsolidering av de offentliga finanserna och investeringar i tillväxt. Höjningen av de nödvändiga försvarsutgifterna försvårar den offentligfinansiella konsolideringen. Inflationen i euroområdet ligger på målet och ekonomin har vuxit något snabbare än förutsett.
Suomen julkisen talouden ratkaisuja ei kannata lykätä19.12.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen talous on edelleen kaukana tasapainosta. Velkaantumiskehityksen kääntäminen vaatii merkittävää julkisen talouden sopeuttamista ja investointeja kasvuun. Välttämättömien puolustusmenojen kasvattaminen vaikeuttaa tasapainottamista. Euroalueella inflaatio on tavoitteessa ja talous on kasvanut hieman ennustettua paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme