Suomalaiselta suolta löytyi vihjeitä esiteollisista ilmasto-oloista
Tutkijat havaitsivat, että Siikanevan suoalueella syntyy luontaisesti ilmakehän pienhiukkasia samaan tapaan kuin esiteollisena aikana. Tämä on tiettävästi ensimmäinen vahvistus sille, että hiukkasia voi muodostua pelkästään biogeenisistä eli kasvillisuudesta peräisin olevista höyryistä luonnollisessa ympäristössä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt tärkeää lisätietoa ilmakehän pienhiukkasten eli aerosolien muodostumisesta perustuen mittauksiin, jotka tehtiin Ruovedellä sijaitsevalla Siikanevan suoalueella. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ilmakehän hiukkasten muodostumista ympäristössä, jossa ihmisen vaikutus on hyvin vähäistä, ja näin parantaa ymmärrystä historiallisista ilmasto-olosuhteista.
Tutkimuksen mukaan Siikanevalla muodostuu öiseen aikaan pitkälle hapettuneita orgaanisia yhdisteitä kasvillisuudesta peräisin olevista höyryistä. Niistä muodostui pienhiukkasia tavalla, joka muistuttaa esiteollisia olosuhteita, eli täysin ilman ihmisperäisten lähteiden vaikutusta. Siikanevan ympäristössä kasvillisuus tuottaa etenkin isopreeniä ja alfapineeniä, jotka ovat terpeenien ryhmään kuuluvia orgaanisia yhdisteitä. Aiemmin sama prosessi on pystytty todentamaan molekyylitasolla vain laboratorio-olosuhteissa.
– Tuloksemme ovat ensimmäinen vahvistus sille, että aerosolihiukkasia voi muodostua puhtaasti kasvillisuudesta peräisin olevista höyryistä luonnollisessa ympäristössä, sanoo tutkijatohtori Wei Huang Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
Tutkimus julkaistiin Science Advances -lehdessä huhtikuussa.
Biogeeninen hiukkasmuodostus mahdollisesti laajalle levinnyttä
Tulokset korostavat Suomen soiden kaltaisten koskemattomien ympäristöjen merkitystä, kun tutkitaan esiteollista hiukkasten muodostumista.
– Tällaisissa ympäristöissä rikki- ja typpioksidisaasteita on vähän, joten alueet ovat kuin luonnon laboratorioita. Tutkimuksemme on mahdollisesti tämän hetken paras esimerkki esiteollisesta hiukkasmuodostuksesta, sanoo professori Federico Bianchi INARista.
– Vaikka ihmisen toiminta vaikuttaa nykyiseen ilmakehäämme suuresti, tutkimuksemme osoittaa, että maailmassa on vielä jäljellä joitakin tässä mielessä koskemattomia ympäristöjä. Tutkimuksemme osoittaa myös, että biogeeninen hiukkasten muodostuminen voi vielä nykyäänkin olla yleinen ilmiö. Tämä voi vaikuttaa ilmastoon suoalueilla sekä paikoissa, joissa pinnanmuodot ovat tasaiset, Bianchi kertoo.
Pohjoisella pallonpuoliskolla suot peittävät laajoja alueita: noin neljä miljoonaa neliökilometriä 30. leveyspiirin pohjoispuolella ja puoli miljoonaa neliökilometriä 50. leveyspiirin pohjoispuolella. Näiltä alueilta muodostuneet ilmakehän pienhiukkaset ovat esiteollisella aikakaudella saattaneet olla tärkeitä pilvien tiivistymisytimien lähteitä ja vaikuttaneet pilvien muodostumiseen.
Historialliset aerosolit auttavat ymmärtämään tulevaa
Esiteollisen ajan hiukkasmuodostuksen ymmärtäminen on tärkeää, koska ilmastonmuutosta arvioidaan vertaamalla nykyisiä ilmakehän olosuhteita esiteolliseen aikaan. Ilmakehän pienhiukkaset viilentävät ilmakehää ja ilmastoa sirottamalla auringon säteilyä ja toimimalla pilvien tiivistymisytiminä. Hiukkaset säätelevät pilvien ominaisuuksia, mikä vaikuttaa auringonvalon heijastumiseen ja sitä kautta ilmastoon.
Menneisyyden olosuhteiden ymmärtäminen auttaa arvioimaan, miten hiukkasten muodostumisen prosessit ovat muuttuneet ja miten ne vaikuttavat ilmastoomme tänä päivänä.
Tulokset voivat myös antaa osviittaa siitä, miten pienhiukkasia muodostuu tulevaisuudessa. Muodostumismekanismit voivat alkaa taas muistuttaa esiteollisia aikoja, kun ihmisen toiminnasta peräisin olevat saasteet, kuten rikki- ja typpiyhdisteet vähenevät ilmakehästä.
– Kun ilmansaasteita saadaan vähennettyä, hiukkasia alkaa muodostua erilaisilla tavoilla, nopeudella ja intensiteetillä kuin nykyään. Myös niiden kemiallinen koostumus muuttuu. Tämä voi lopulta vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja ilmasto-oloihin, kuten lämpötiloihin, Bianchi sanoo.
Tutkimuksen tulosten avulla on myös mahdollista tarkentaa malleja, joiden avulla simuloidaan esiteollisen ajan suo- ja turvemaiden aerosoleja ja niiden vaikutuksia ilmastoon.
Julkaisu:
Huang, W., Junninen, H., Garmash, O., Lehtipalo, K., Stolzenburg, D., Lampilahti, J. L. P., Ezhova, E., Schallhart, S., Rantala, P., Aliaga, D., Ahonen, L., Sulo, J., Quelever, L. L. J., Cai, R., Alekseychik, P., Mazon, S. B., Yao, L., Blichner, S. M., Zha, Q., Mammarella, I., Kirkby, J., Kerminen, V.-M., Worsnop, D. R., Kulmala, M., and Bianchi, F., Potential pre-industrial–like new particle formation induced by pure biogenic organic vapors in Finnish peatland.Sci. Adv.10,eadm9191(2024).DOI:10.1126/sciadv.adm9191
Lisätiedot:
Federico Bianchi (englanniksi)
Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
federico.bianchi@helsinki.fi
Puh. 0294151077
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme