Suomalaiselta suolta löytyi vihjeitä esiteollisista ilmasto-oloista
Tutkijat havaitsivat, että Siikanevan suoalueella syntyy luontaisesti ilmakehän pienhiukkasia samaan tapaan kuin esiteollisena aikana. Tämä on tiettävästi ensimmäinen vahvistus sille, että hiukkasia voi muodostua pelkästään biogeenisistä eli kasvillisuudesta peräisin olevista höyryistä luonnollisessa ympäristössä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt tärkeää lisätietoa ilmakehän pienhiukkasten eli aerosolien muodostumisesta perustuen mittauksiin, jotka tehtiin Ruovedellä sijaitsevalla Siikanevan suoalueella. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ilmakehän hiukkasten muodostumista ympäristössä, jossa ihmisen vaikutus on hyvin vähäistä, ja näin parantaa ymmärrystä historiallisista ilmasto-olosuhteista.
Tutkimuksen mukaan Siikanevalla muodostuu öiseen aikaan pitkälle hapettuneita orgaanisia yhdisteitä kasvillisuudesta peräisin olevista höyryistä. Niistä muodostui pienhiukkasia tavalla, joka muistuttaa esiteollisia olosuhteita, eli täysin ilman ihmisperäisten lähteiden vaikutusta. Siikanevan ympäristössä kasvillisuus tuottaa etenkin isopreeniä ja alfapineeniä, jotka ovat terpeenien ryhmään kuuluvia orgaanisia yhdisteitä. Aiemmin sama prosessi on pystytty todentamaan molekyylitasolla vain laboratorio-olosuhteissa.
– Tuloksemme ovat ensimmäinen vahvistus sille, että aerosolihiukkasia voi muodostua puhtaasti kasvillisuudesta peräisin olevista höyryistä luonnollisessa ympäristössä, sanoo tutkijatohtori Wei Huang Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
Tutkimus julkaistiin Science Advances -lehdessä huhtikuussa.
Biogeeninen hiukkasmuodostus mahdollisesti laajalle levinnyttä
Tulokset korostavat Suomen soiden kaltaisten koskemattomien ympäristöjen merkitystä, kun tutkitaan esiteollista hiukkasten muodostumista.
– Tällaisissa ympäristöissä rikki- ja typpioksidisaasteita on vähän, joten alueet ovat kuin luonnon laboratorioita. Tutkimuksemme on mahdollisesti tämän hetken paras esimerkki esiteollisesta hiukkasmuodostuksesta, sanoo professori Federico Bianchi INARista.
– Vaikka ihmisen toiminta vaikuttaa nykyiseen ilmakehäämme suuresti, tutkimuksemme osoittaa, että maailmassa on vielä jäljellä joitakin tässä mielessä koskemattomia ympäristöjä. Tutkimuksemme osoittaa myös, että biogeeninen hiukkasten muodostuminen voi vielä nykyäänkin olla yleinen ilmiö. Tämä voi vaikuttaa ilmastoon suoalueilla sekä paikoissa, joissa pinnanmuodot ovat tasaiset, Bianchi kertoo.
Pohjoisella pallonpuoliskolla suot peittävät laajoja alueita: noin neljä miljoonaa neliökilometriä 30. leveyspiirin pohjoispuolella ja puoli miljoonaa neliökilometriä 50. leveyspiirin pohjoispuolella. Näiltä alueilta muodostuneet ilmakehän pienhiukkaset ovat esiteollisella aikakaudella saattaneet olla tärkeitä pilvien tiivistymisytimien lähteitä ja vaikuttaneet pilvien muodostumiseen.
Historialliset aerosolit auttavat ymmärtämään tulevaa
Esiteollisen ajan hiukkasmuodostuksen ymmärtäminen on tärkeää, koska ilmastonmuutosta arvioidaan vertaamalla nykyisiä ilmakehän olosuhteita esiteolliseen aikaan. Ilmakehän pienhiukkaset viilentävät ilmakehää ja ilmastoa sirottamalla auringon säteilyä ja toimimalla pilvien tiivistymisytiminä. Hiukkaset säätelevät pilvien ominaisuuksia, mikä vaikuttaa auringonvalon heijastumiseen ja sitä kautta ilmastoon.
Menneisyyden olosuhteiden ymmärtäminen auttaa arvioimaan, miten hiukkasten muodostumisen prosessit ovat muuttuneet ja miten ne vaikuttavat ilmastoomme tänä päivänä.
Tulokset voivat myös antaa osviittaa siitä, miten pienhiukkasia muodostuu tulevaisuudessa. Muodostumismekanismit voivat alkaa taas muistuttaa esiteollisia aikoja, kun ihmisen toiminnasta peräisin olevat saasteet, kuten rikki- ja typpiyhdisteet vähenevät ilmakehästä.
– Kun ilmansaasteita saadaan vähennettyä, hiukkasia alkaa muodostua erilaisilla tavoilla, nopeudella ja intensiteetillä kuin nykyään. Myös niiden kemiallinen koostumus muuttuu. Tämä voi lopulta vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja ilmasto-oloihin, kuten lämpötiloihin, Bianchi sanoo.
Tutkimuksen tulosten avulla on myös mahdollista tarkentaa malleja, joiden avulla simuloidaan esiteollisen ajan suo- ja turvemaiden aerosoleja ja niiden vaikutuksia ilmastoon.
Julkaisu:
Huang, W., Junninen, H., Garmash, O., Lehtipalo, K., Stolzenburg, D., Lampilahti, J. L. P., Ezhova, E., Schallhart, S., Rantala, P., Aliaga, D., Ahonen, L., Sulo, J., Quelever, L. L. J., Cai, R., Alekseychik, P., Mazon, S. B., Yao, L., Blichner, S. M., Zha, Q., Mammarella, I., Kirkby, J., Kerminen, V.-M., Worsnop, D. R., Kulmala, M., and Bianchi, F., Potential pre-industrial–like new particle formation induced by pure biogenic organic vapors in Finnish peatland.Sci. Adv.10,eadm9191(2024).DOI:10.1126/sciadv.adm9191
Lisätiedot:
Federico Bianchi (englanniksi)
Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
federico.bianchi@helsinki.fi
Puh. 0294151077
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme