Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen näkyy verotuotoissa ja siirtotalouden kuluissa

Jaa

Valtion taloustilanne oli edelleen vaikea ja velkaantuminen jatkui vuonna 2023. Päättyneen vuoden kulut olivat 7,4 miljardia euroa tuottoja suuremmat. Luvuissa näkyy hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen.

Tulonsiirrot ovat siirtotalouden tuottoja ja kuluja
Valtiokonttori

Valtiokonttori on toimittanut valtiovarainministeriöön ehdotuksensa valtion tilinpäätökseksi varainhoitovuodelta 2023. Tilinpäätös kattaa valtion talousarviotalouden.

Ehdotus tilinpäätökseksi sisältää

  • talousarvion toteutumalaskelman
  • valtion tuotto- ja kululaskelman
  • taseen
  • rahoituslaskelman
  • laskelmia täydentävät liitteet.

Valtion tilinpäätös liitetään osaksi hallituksen vuosikertomusta, joka annetaan eduskunnalle toukokuussa.

Valtion talousarvion toteutumalaskelman mukaan varainhoitovuoden 2023 ylijäämä oli 14,1 miljardia euroa. Talousarviotuloja kertyi 95,6 miljardia euroa. Talousarvion toteumalaskelmalla otetut lainat käsitellään tuloina. Vuonna 2023 nettolainanotto oli 12,7 miljardia euroa. Lisäksi sekalaisiin tuottoihin kirjattiin käyttämättä jääneen 10 miljardin euron siirretyn määrärahan peruutus1. Talousarviomenoja kertyi 81,6 miljardia euroa. Varainhoitovuoden kumulatiivinen alijäämä puolestaan oli 5,9 miljardia euroa.

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen näkyy sekä verotuotoissa että siirtotalouden kuluissa

Valtion tuotto- ja kululaskelman mukaan kulujäämä viime vuodelta oli 7,4 miljardia euroa, kun vuonna 2022 se oli 4,8 miljardia euroa. Tuotot nousivat 20 prosenttia ja kulut 23 prosenttia vuodesta 2022. Tuottojen kasvu johtui pääosin verotuottojen lisääntymisestä.

Kuluissa siirtotalouden kulujen osuus oli 79 prosenttia, yhteensä 61,6 miljardia euroa, mikä oli noin 11,4 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2022. Siirtotalous sisältää tuotot ja kulut, joihin ei liity välitöntä vastiketta.

Sekä verotuottojen että siirtotalouden kulujen kasvun taustalla on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen vuoden 2023 alusta lähtien, koska hyvinvointialueiden rahoitus osoitetaan valtion budjetista. Tämän muutoksen takia valtion osuus verotuloista on kasvanut noin 11,4 miljardia euroa, valtionosuudet kunnille ovat pienentyneet noin 8.6 miljardia euroa ja siirtotalouden kulut hyvinvointialueille olivat noin 21,5 miljardia euroa.

Hyvinvointialueiden lisäksi siirtotalouden kuluja maksettiin muun muassa sosiaaliturvarahastoille 14,8 miljardia euroa ja paikallishallinnolle 6,8 miljardia euroa.

Rahoituskulujen noin 1,6 miljardin euron kasvun taustalla on korkojen nousu. Toiminnan kulut kasvoivat noin 1,5 miljardia euroa. Tämä johtui muun muassa palkankorotuksista, hintojen noususta ja lisääntyneistä palvelu- ja kalustohankinnoista.

Valtion tase kasvoi 8,5 prosenttia

Valtion taseen loppusumma oli 74,2 miljardia euroa, mikä oli noin 8,5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022. Suurimmat muutokset taseessa olivat valtionvelan ja rahoitusomaisuuden määrän muutokset.

Taseen mukainen valtionvelka lisääntyi 13,1 miljardilla eurolla 155,8 miljardiin euroon. Taseen mukaisella valtionvelalla tarkoitetaan pitkäaikaista vierasta pääomaa, lyhytaikaisen vieraan pääoman seuraavana tilikautena maksettavia lyhennyksiä ja lyhytaikaisia euromääräisiä lainoja.

Valtion likvidit varat kasvoivat 3,8 miljardia euroa. Tämä johtui siitä, että vuoden 2023 puolella jouduttiin varautumaan 2.1.2024 hyvinvointialueille maksettuun noin 4 miljardin euron rahoitukseen. Valtion talousarviotalouden negatiivinen oma pääoma oli 94,1 miljardia euroa, eli 7,4 miljardia euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui kulujäämästä.

1Momentti 422.28.91.80. Lainat ja takaukset sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhtiöille. Momentilla oleva 10 miljardin euron sähköyhtiöille varattu määräraha jäi kokonaisuudessaan käyttämättä, mikä kasvattaa vuoden 2023 tilinpäätöksessä momentin 12.39.04 Siirrettyjen määrärahojen peruutukset kertymää 10 miljardilla eurolla, vaikka tämä ei ole varsinaista tuloa valtiolle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Valtiokonttori on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka on perustettu vuonna 1876. Palvelemme valtionhallintoa, kansalaisia, kuntasektoria, yhteisöjä ja yrityksiä. Valtiokonttori vastaa valtion lainanotosta ja valtionvelan riskienhallinnasta. Hallinnoimme valtion myöntämiä lainoja, korkotukia ja valtiontakauksia. Valtiokonttori vastaa kustannustukien ja sulkemiskorvausten käsittelystä ja maksatuksista koronapandemian vuoksi kärsineille yrityksille. Valtiokonttorin tehtäviä ovat lisäksi valtion konsernilaskenta ja taloushallinnon sekä maksuliikkeen ohjaaminen. Tuemme valtion organisaatioita työelämän murroksessa ja edistämme tiedolla johtamista. Kansalaisille myönnämme muun muassa sotilasvamma- ja rikosvahinkokorvauksia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtiokonttori

Kutsu medialle: Tervetuloa Valtio Expo -tapahtumaan 7.5.202423.4.2024 07:20:00 EEST | Kutsu

Valtionhallinnon suurin vuotuinen tapahtuma Valtio Expo järjestetään jälleen 7. toukokuuta 2024 Helsingissä Marina Congress Centerissä klo 8-16. Lavalle nousevat muun muassa filosofi Maija-Riitta Ollila, energiayhtiö ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, meteorologi Kerttu Kotakorpi, valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander ja pääesikunnan päällikkö Vesa Virtanen. Tilaisuuden avaa Valtiokonttorin tuore pääjohtaja Liisa Räsänen. Keskustelua eteenpäin kuljettaa Ylen uutisista tuttu toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye