Tampereen yliopisto

Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita

Jaa

Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

Laura Saarimäki
Laura Saarimäki Kuva: Roosa Tuominen

On arvioitu, että jopa tuhansia uusia kemikaaleja kehitetään viikoittain. Tämä vauhdikas innovointi mahdollistaa teollisen kasvun ja kehityksen sekä johtaa moniin arkea helpottaviin ratkaisuihin. Samalla se kuitenkin herättää huolta näiden kemikaalien mahdollisista haitoista niin ihmisten terveydelle kuin planeetallemmekin.

Kemikaalien turvallisuusarviointia suoritetaan sekä ennaltaehkäisevästi että niiden jo päädyttyä käyttöön. Ennakoivan arviointiprosessin tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä määrittelemällä altistumisrajoja sekä keinoja riskinhallintaan. Silti monet kemikaalien haittavaikutuksista havaitaan vasta vuosien kuluttua niiden käyttöönotosta laajojen tutkimusten ja epidemiologisen näytön avulla.

– EU:n tarkoista määräyksistä ja tiukoista prosesseista huolimatta vain murto-osa markkinoilla olevista kemikaaleista on tutkittu perusteellisesti niiden mahdollisten haittojen varalta. Ikävä tosiasia on, että nykyisillä keinoilla emme pysty kuromaan tätä kuilua kiinni. Nykyisellään kemikaalien turvallisuusarviointi on kaiken kaikkiaan liian kallista, hidasta ja työlästä, puhumattakaan kasvavasta paineesta jättää eläinkokeet menneisyyteen, Laura Saarimäki huomauttaa.

Tarve merkittävälle muutokselle kemikaalien turvallisuusarvioinnissa on tunnistettu maailmanlaajuisesti, mutta uusien menetelmien omaksuminen on ollut hidasta. Nykyinen turvallisuusarviointi perustuu pääasiassa pintapuolisesti havaittavien muutosten mittaamiseen. Siirtyminen kohti mekanistista ymmärrystä mahdollistaa haittojen paremman ennustamisen ja tukee samalla eläinkokeille vaihtoehtoisten mallien käyttöä. Lisäksi mekanistinen luonnehdinta auttaa selittämään, mikä biologinen mekanismi haittavaikutusten takana piilee. Se auttaa kehittämään strategioita haittojen lieventämiseksi niin kemikaalin rakenteen ja ominaisuuksien tasolla kuin lääketieteellisten keinojenkin kautta.

Toksikogenomiikka edustaa tällaisten mekanististen menetelmien ydintä. Se on ala, joka yhdistää niin sanotun omiikkatutkimuksen laskennallisiin keinoihin paljastaakseen kemiallisten altistusten molekyylitason mekanismit esimerkiksi soluissa, kudoksissa tai koko organismin tasolla. Väitöskirjassaan Saarimäki sukelsi syvälle toksikogenomiseen dataan ja määriteli ne ominaisuudet, jotka vaikuttavat toksikogenomisen näytön käytettävyyteen kemikaalien turvallisuusarvioinnissa. Lisäksi hän tutki, miten nämä ominaisuudet voidaan ottaa huomioon ja miten niitä voidaan parannella luotettavamman, vakaamman ja informatiivisemman lopputuloksen saamiseksi.

– Omiikkaan perustuvaa tutkimusta on käytetty jo kahden vuosikymmenen ajan monilla eri aloilla, mutta standardien puute on rajoittanut toksikogenomisen näytön soveltamista kemikaalien tuvallisuusarviointiin. Monimutkaisen datan analysointi voi olla haastavaa, eikä tulosten tulkinta ole yksiselitteistä. Pyrkimyksenäni oli paneutua niihin haasteisiin, jotka hidastavat tai estävät toksikogenomisen näytön käyttöä turvallisuusarvioinnissa, sekä kehittää järjestelmällisiä strategioita näiden haasteiden torjumiseksi ja ratkaisemiseksi, Saarimäki selventää.

Väitöstilaisuus perjantaina 3. toukokuuta

Filosofian maisteri Laura Saarimäen laskennallisen biologian alaan kuuluva väitöskirja Toxicogenomics Data for Chemical Safety Assessment: From Intrinsic Characteristics to Translational Potential tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.5.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Maurice Whelan Euroopan komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (JRC). Kustoksena toimii professori Dario Greco Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Saarimäki
laura.saarimaki@tuni.fi

Kuvat

Laura Saarimäki
Laura Saarimäki
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella20.5.2024 11:38:29 EEST | Tiedote

Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye