Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.

On arvioitu, että jopa tuhansia uusia kemikaaleja kehitetään viikoittain. Tämä vauhdikas innovointi mahdollistaa teollisen kasvun ja kehityksen sekä johtaa moniin arkea helpottaviin ratkaisuihin. Samalla se kuitenkin herättää huolta näiden kemikaalien mahdollisista haitoista niin ihmisten terveydelle kuin planeetallemmekin.
Kemikaalien turvallisuusarviointia suoritetaan sekä ennaltaehkäisevästi että niiden jo päädyttyä käyttöön. Ennakoivan arviointiprosessin tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä määrittelemällä altistumisrajoja sekä keinoja riskinhallintaan. Silti monet kemikaalien haittavaikutuksista havaitaan vasta vuosien kuluttua niiden käyttöönotosta laajojen tutkimusten ja epidemiologisen näytön avulla.
– EU:n tarkoista määräyksistä ja tiukoista prosesseista huolimatta vain murto-osa markkinoilla olevista kemikaaleista on tutkittu perusteellisesti niiden mahdollisten haittojen varalta. Ikävä tosiasia on, että nykyisillä keinoilla emme pysty kuromaan tätä kuilua kiinni. Nykyisellään kemikaalien turvallisuusarviointi on kaiken kaikkiaan liian kallista, hidasta ja työlästä, puhumattakaan kasvavasta paineesta jättää eläinkokeet menneisyyteen, Laura Saarimäki huomauttaa.
Tarve merkittävälle muutokselle kemikaalien turvallisuusarvioinnissa on tunnistettu maailmanlaajuisesti, mutta uusien menetelmien omaksuminen on ollut hidasta. Nykyinen turvallisuusarviointi perustuu pääasiassa pintapuolisesti havaittavien muutosten mittaamiseen. Siirtyminen kohti mekanistista ymmärrystä mahdollistaa haittojen paremman ennustamisen ja tukee samalla eläinkokeille vaihtoehtoisten mallien käyttöä. Lisäksi mekanistinen luonnehdinta auttaa selittämään, mikä biologinen mekanismi haittavaikutusten takana piilee. Se auttaa kehittämään strategioita haittojen lieventämiseksi niin kemikaalin rakenteen ja ominaisuuksien tasolla kuin lääketieteellisten keinojenkin kautta.
Toksikogenomiikka edustaa tällaisten mekanististen menetelmien ydintä. Se on ala, joka yhdistää niin sanotun omiikkatutkimuksen laskennallisiin keinoihin paljastaakseen kemiallisten altistusten molekyylitason mekanismit esimerkiksi soluissa, kudoksissa tai koko organismin tasolla. Väitöskirjassaan Saarimäki sukelsi syvälle toksikogenomiseen dataan ja määriteli ne ominaisuudet, jotka vaikuttavat toksikogenomisen näytön käytettävyyteen kemikaalien turvallisuusarvioinnissa. Lisäksi hän tutki, miten nämä ominaisuudet voidaan ottaa huomioon ja miten niitä voidaan parannella luotettavamman, vakaamman ja informatiivisemman lopputuloksen saamiseksi.
– Omiikkaan perustuvaa tutkimusta on käytetty jo kahden vuosikymmenen ajan monilla eri aloilla, mutta standardien puute on rajoittanut toksikogenomisen näytön soveltamista kemikaalien tuvallisuusarviointiin. Monimutkaisen datan analysointi voi olla haastavaa, eikä tulosten tulkinta ole yksiselitteistä. Pyrkimyksenäni oli paneutua niihin haasteisiin, jotka hidastavat tai estävät toksikogenomisen näytön käyttöä turvallisuusarvioinnissa, sekä kehittää järjestelmällisiä strategioita näiden haasteiden torjumiseksi ja ratkaisemiseksi, Saarimäki selventää.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. toukokuuta
Filosofian maisteri Laura Saarimäen laskennallisen biologian alaan kuuluva väitöskirja Toxicogenomics Data for Chemical Safety Assessment: From Intrinsic Characteristics to Translational Potential tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 3.5.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Maurice Whelan Euroopan komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (JRC). Kustoksena toimii professori Dario Greco Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Saarimäki
laura.saarimaki@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Valmistuneiden uraseurantakysely on käynnissä6.10.2025 09:27:46 EEST | Tiedote
Yliopistojen valtakunnallinen uraseurantakysely 2025 käynnistyi 1. lokakuuta. Nyt kysely lähetetään vuonna 2020 Tampereen yliopistosta valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille sekä maisterin, lääketieteen lisensiaatin tai kasvatustieteen kandidaatin (varhaiskasvatuksen opettaja) tutkinnon suorittaneille. Tohtorien uraseurantakysely lähetetään vuonna 2022 tohtorin tutkinnon suorittaneille.
Väitös: Metallioksidiohutkalvoja voidaan hyödyntää hiilineutraalien polttoaineiden tuottamiseen6.10.2025 08:48:15 EEST | Tiedote
Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Jotta fossiilisesta energiantuotannosta voidaan luopua, on kehitettävä hiilineutraali energiantuotannon muoto, jonka energia on varastoitavissa. Keinotekoinen fotosynteesi täyttää kriteerit, ja siinä tuotetaan auringon valon energialla yleensä vetyä tai hiilivetyjä. Tämä toteutetaan hyödyntämällä metallioksidiohutkalvoja, joita DI Lauri Palmolahti tutki väitöskirjassaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme