Vihreissä investoinneissa yli 30 prosentin vuosikasvu – seuraavat 6–9 kuukautta ratkaisevat jatkon

Suomen vihreän siirtymän investointiaikeiden euromääräinen summa kasvoi vuonna 2023 lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Hankkeita on kaikkiaan vireillä noin 260 miljardin euron edestä. Konkreettisia askelia on otettu lähes 19 miljardin euron arvosta. Hyvän vireen jatkuminen edellyttää, että sähköä käyttävien teollisuusinvestointien aalto siirtyisi suunnitelmista toteutukseen – seuraavat 6–9 kuukautta ovat ratkaisevia.

EK:n on seurannut yhden vuoden ajan vihreiden investointien etenemistä verkkosivuiltamme löytyvän dataikkunan kautta (http://www.ek.fi/dataikkuna).

ataikkunan tuoreimpien lukujen valossa Suomessa on vireillä yli 500 investointihanketta, jotka liittyvät energiasiirtymään tai puhtaaseen teollisuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Niiden arvo on kasvanut vuoden aikana 31 prosenttia ollen nyt 259 miljardia euroa. Investoinnit toisivat toteutuessaan varovaisestikin arvioiden 20 000 uutta työpaikkaa.

Alavireinen suhdanne ja vaikea rahoitustilanne huomioiden vihreiden investointien hankekanta on kehittynyt hämmästyttävänkin hyvin, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo:

”EK on alusta alkaen korostanut, että valtaosa hankkeista on varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Siihen nähden voi pitää jopa yllättävänä, että lähes 19 miljardin euron hankkeet ovat edenneet konkretian äärelle eli ne ovat joko käynnistyneet tai niistä on tehty investointipäätös. Viivästyneitä hankkeita on 23 ja keskeytyneitä 7.”

Kariutuneiden tai viivästyneiden hankkeiden listalla on kuitenkin juuri Suomen kipeästi kaipaamia teollisia investointeja vedyn tuotantoon, akkuteollisuuteen ja päästöttömään teräkseen. Jotkut vetytalouden investoinnit eivät ole edenneet esiselvitysvaihetta pidemmälle, akkuteollisuudessa USA on onnistunut kiilaamaan Suomen edelle ja teräksessä taas kärsimme vastikään tappion Ruotsille kilpailussa SSAB:n ensimmäisen päästöttömän teräksen tehtaan sijainnista.

Vedyn, teräksen ja akkuteollisuuden hankkeet kasvussa

Dataikkunan kovia investointilukuja selittää suurelta osin päästöttömän sähköntuotannon lisärakentaminen. Maa- ja merituulivoima kattaa yli 70 prosenttia koko hankekannasta. Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloiden hankesuunnitelmien määrä yli nelinkertaistui vuoden sisällä noin 4 miljardiin euroon.

Päästöttömän sähkön positiiviset investointinäkymät ovat puolestaan aikaansaaneet ison kasvun vetyyn ja teräksentuotantoon liittyvissä hankkeissa - niitä on vireillä yli 20 miljardin euron edestä. Vedyn hankekanta on lähes viisinkertaistunut vuoden sisällä. Akkuteollisuudessakin on hankkeita vireillä jo lähes 8 miljardin euron edestä.

Toinen investointibuumin vauhdittaja on energiakriisi ja fossiilisista polttoaineista luopuminen lämmöntuotannossa, mikä näkyy sähkökattila-, lämpöpumppu-, hukkalämpö- ja energiavarastointi-investointeina sekä bioenergiassa. Näitä investointeja on vireillä noin 7 miljardin euron edestä.

Maatuulivoiman osalta näköpiirissä on kuitenkin raju käänne: uusien voimaloiden rakentaminen näyttää pysähtyvän vuoteen 2026, ellei tänä vuonna nähdä merkittäviä uusia investointipäätöksiä.

Tuulivoimainvestoinnit ovat Janne Peljon mukaan hyvä pulssimittari Suomen vihreän siirtymän näkymille. Niiden seuraavan investointiaallon käynnistyminen kaipaa tuekseen investointipäätöksiä sähköä käyttävän teollisuuden puolelta.

Seuraavat 6–9 kuukautta ratkaisevat

Kaiken kaikkiaan dataikkunan luvut ovat haastavassa taloustilanteessa odotuksia positiivisempia. Investointikokonaisuuden kohtalo on kuitenkin yhä monella tapaa auki, korostaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:  

”Emme EK:ssa epäile, etteikö suuri osa hankkeista toteutuisi, sillä niille on vahva globaali markkinakysyntä. Sen sijaan suurin epävarmuus koskee sitä, mihin maahan ne lopulta päätyvät. Maiden välinen investointikilpailu kovenee kaiken aikaa. Suomen pitää vahvistaa vahvuuksia, mutta myös uskaltaa tarvittaessa ottaa käyttöön uusia keinoja pärjätä valtiontukikilpailussa. Tähän liittyen EK on ehdottanut strategisten investointien veroporkkanaa sekä pitkän tähtäimen ratkaisuna EU-tason investointirahoitusta".

Ratkaisevia ovat seuraavat 6–9 kuukautta, sanoo Janne Peljo:

”Loppuvuosi näyttää, saadaanko isoissa investointihankkeissa otettua askeleita eteenpäin. Mitä pidemmälle ne venyvät, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että Suomen investointiaalto laimenee liplatukseksi. Nyt on vahvistettava kaikin keinoin maamme investointivetovoimaa, jotta mahdollisimman suuri osa vireillä olevista lähes 260 miljardin euron investoinneista saataisiin kotiutettua juuri Suomeen.”

Tutustu investointihankkeisiin EK:n dataikkunassa.

Lisätiedot:
vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
Valokuvat: https://www.flickr.com/photos/elinkeinoelama/albums/
sähköpostit etunimi.sukunimi@ek.fi