Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Vihreissä investoinneissa yli 30 prosentin vuosikasvu – seuraavat 6–9 kuukautta ratkaisevat jatkon

Jaa

Suomen vihreän siirtymän investointiaikeiden euromääräinen summa kasvoi vuonna 2023 lähes kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Hankkeita on kaikkiaan vireillä noin 260 miljardin euron edestä. Konkreettisia askelia on otettu lähes 19 miljardin euron arvosta. Hyvän vireen jatkuminen edellyttää, että sähköä käyttävien teollisuusinvestointien aalto siirtyisi suunnitelmista toteutukseen – seuraavat 6–9 kuukautta ovat ratkaisevia.

EK:n on seurannut yhden vuoden ajan vihreiden investointien etenemistä verkkosivuiltamme löytyvän dataikkunan kautta (http://www.ek.fi/dataikkuna).

ataikkunan tuoreimpien lukujen valossa Suomessa on vireillä yli 500 investointihanketta, jotka liittyvät energiasiirtymään tai puhtaaseen teollisuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Niiden arvo on kasvanut vuoden aikana 31 prosenttia ollen nyt 259 miljardia euroa. Investoinnit toisivat toteutuessaan varovaisestikin arvioiden 20 000 uutta työpaikkaa.

Alavireinen suhdanne ja vaikea rahoitustilanne huomioiden vihreiden investointien hankekanta on kehittynyt hämmästyttävänkin hyvin, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo:

”EK on alusta alkaen korostanut, että valtaosa hankkeista on varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Siihen nähden voi pitää jopa yllättävänä, että lähes 19 miljardin euron hankkeet ovat edenneet konkretian äärelle eli ne ovat joko käynnistyneet tai niistä on tehty investointipäätös. Viivästyneitä hankkeita on 23 ja keskeytyneitä 7.”

Kariutuneiden tai viivästyneiden hankkeiden listalla on kuitenkin juuri Suomen kipeästi kaipaamia teollisia investointeja vedyn tuotantoon, akkuteollisuuteen ja päästöttömään teräkseen. Jotkut vetytalouden investoinnit eivät ole edenneet esiselvitysvaihetta pidemmälle, akkuteollisuudessa USA on onnistunut kiilaamaan Suomen edelle ja teräksessä taas kärsimme vastikään tappion Ruotsille kilpailussa SSAB:n ensimmäisen päästöttömän teräksen tehtaan sijainnista.

Vedyn, teräksen ja akkuteollisuuden hankkeet kasvussa

Dataikkunan kovia investointilukuja selittää suurelta osin päästöttömän sähköntuotannon lisärakentaminen. Maa- ja merituulivoima kattaa yli 70 prosenttia koko hankekannasta. Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloiden hankesuunnitelmien määrä yli nelinkertaistui vuoden sisällä noin 4 miljardiin euroon.

Päästöttömän sähkön positiiviset investointinäkymät ovat puolestaan aikaansaaneet ison kasvun vetyyn ja teräksentuotantoon liittyvissä hankkeissa - niitä on vireillä yli 20 miljardin euron edestä. Vedyn hankekanta on lähes viisinkertaistunut vuoden sisällä. Akkuteollisuudessakin on hankkeita vireillä jo lähes 8 miljardin euron edestä.

Toinen investointibuumin vauhdittaja on energiakriisi ja fossiilisista polttoaineista luopuminen lämmöntuotannossa, mikä näkyy sähkökattila-, lämpöpumppu-, hukkalämpö- ja energiavarastointi-investointeina sekä bioenergiassa. Näitä investointeja on vireillä noin 7 miljardin euron edestä.

Maatuulivoiman osalta näköpiirissä on kuitenkin raju käänne: uusien voimaloiden rakentaminen näyttää pysähtyvän vuoteen 2026, ellei tänä vuonna nähdä merkittäviä uusia investointipäätöksiä.

Tuulivoimainvestoinnit ovat Janne Peljon mukaan hyvä pulssimittari Suomen vihreän siirtymän näkymille. Niiden seuraavan investointiaallon käynnistyminen kaipaa tuekseen investointipäätöksiä sähköä käyttävän teollisuuden puolelta.

Seuraavat 6–9 kuukautta ratkaisevat

Kaiken kaikkiaan dataikkunan luvut ovat haastavassa taloustilanteessa odotuksia positiivisempia. Investointikokonaisuuden kohtalo on kuitenkin yhä monella tapaa auki, korostaa EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:  

”Emme EK:ssa epäile, etteikö suuri osa hankkeista toteutuisi, sillä niille on vahva globaali markkinakysyntä. Sen sijaan suurin epävarmuus koskee sitä, mihin maahan ne lopulta päätyvät. Maiden välinen investointikilpailu kovenee kaiken aikaa. Suomen pitää vahvistaa vahvuuksia, mutta myös uskaltaa tarvittaessa ottaa käyttöön uusia keinoja pärjätä valtiontukikilpailussa. Tähän liittyen EK on ehdottanut strategisten investointien veroporkkanaa sekä pitkän tähtäimen ratkaisuna EU-tason investointirahoitusta".

Ratkaisevia ovat seuraavat 6–9 kuukautta, sanoo Janne Peljo:

”Loppuvuosi näyttää, saadaanko isoissa investointihankkeissa otettua askeleita eteenpäin. Mitä pidemmälle ne venyvät, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että Suomen investointiaalto laimenee liplatukseksi. Nyt on vahvistettava kaikin keinoin maamme investointivetovoimaa, jotta mahdollisimman suuri osa vireillä olevista lähes 260 miljardin euron investoinneista saataisiin kotiutettua juuri Suomeen.”

Tutustu investointihankkeisiin EK:n dataikkunassa.

Lisätiedot:
vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754
Valokuvat: https://www.flickr.com/photos/elinkeinoelama/albums/
sähköpostit etunimi.sukunimi@ek.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta22.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan

EK: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä – kasvupanostukset positiivisia16.4.2024 16:33:34 EEST | Tiedote

Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.

Elinkeinoelämän viestit EU-vaaleihin: Euroopan on herättävä kilpailukykyhaasteeseen8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Eurooppa on vedenjakajalla. Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta - otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö. Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi”. Valtiontukisääntöjä o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye