Suomen kallioluonnosta on julkaistu laaja ja monipuolinen tietopaketti
Suomen luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista on koottu tietoa laajaan julkaisuun, joka käsittää yli tuhat eri kokoista kallioaluetta. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset piirteet ovat erityisen edustavia, löytyi inventoinnissa 1286 kappaletta. Niitä esiintyy eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa.
Julkaisu on kaksiosainen loppuraportti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnista, jota on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta suurimmassa osassa maatamme lukuun ottamatta Ahvenanmaata, suurinta osaa saaristoa ja Ylä-Lappia. Pääsääntöisesti inventointia ei ole ulotettu olemassa oleville suojelualueille, kuten kansallispuistoihin, luonnonpuistoihin ja muilla erityisillä suojelualueilla.
Nyt valmistunut loppuraportti valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista korvaa aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Rapotit ovat toimineet tietopohjana ja tausta-aineistona alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä.
Luokittelu auttoi tunnistamaan arvokkaita alueita
Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventointiaineisto (arvoluokat 1–4) käsittää yhteensä 1 286 kallioaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 137 000 hehtaaria. Arvoluokkiin 1–2 kuuluvat kallioalueet edustavat aineiston arvokkainta osaa. Näihin arvoluokkiin kuuluu yhteensä 186 kohdetta, joka edustaa noin 15 prosenttia valtakunnallisesti arvokkaan kallioaineiston kokonaismäärästä.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet ovat geologisten, biologisten ja maisemallisten piirteidensä takia hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Aineisto sisältää geologisesti mielenkiintoisia sekä tieteen ja tutkimuksen kannalta tärkeitä kalliokohteita sekä biologisesti monimuotoisia, uhanalaista ja harvinaista lajistoa sisältävää kallioluontoa. Aineisto esittelee myös suuren joukon kalliomuotoja ja maaperäkerrostumia, joilla on merkitystä luontonähtävyyksinä tai huomattavaa maisemallista arvoa.
Raportissa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden alueellisia piirteitä ja eroja. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita esiintyy eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Vähiten niitä löytyy vähäkallioiselta länsirannikolta Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle.
Valtava kartoitustyö koottu yhteen
Inventoinnin maastotyöt tehtiin vuosina 1992–2004 ja sen osatuloksia on julkaistu vuosina 1992–2015 aluekohtaisina raportteina. Nyt valmistunut loppuraportti korvaa nämä aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Aineiston laajuuden takia julkaisu on saatavissa ainoastaan sähköisenä. Loppuraportin kaksi osaa muodostavat yhteensä 5 447-sivuisen kokonaisuuden.
Inventoinnin huomattavin yhteiskunnallinen ja luonnonsuojelullinen vaikutus näkyy nykyisin maakuntakaavoissa. Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden yhteispinta-alasta on nykyisin suojeltu noin 20 % valtion tai yksityismaiden suojelualueina tai osana Natura 2000 -verkostoa.
Julkaisu on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilta: Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet : Loppuraportti Osa I (urn.fi)
Tietoa kallioista ja kallioluonnosta löytyy myös osoitteesta: Geologinen monimuotoisuus (ymparisto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka HusaVanhempi tutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 192etunimi.sukunimi@syke.fiTytti KontulaErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 294etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Baltic Sea monitoring cruises: Poor oxygen conditions in the northern Baltic Sea and the open Gulf of Finland30.10.2024 08:58:41 EET | Press release
The Finnish Environment Institute’s (Syke) marine research vessel Aranda and the coastal monitoring vessel have returned from their late summer monitoring cruises. The oxygen situation in the deep waters of the open Gulf of Finland remains poor, and the seabeds are generally dead at depths over 60 meters. The influx of saline water at the end of last year was not sufficient to improve the oxygen conditions in the deep waters of the main basin. The state of the Bothnian Bay is still better than the southern sea areas. However, its phosphorus content has increased, and the oxygen situation in the deep waters of the Bothnian Sea has deteriorated. The eutrophication of the southern coastal waters is generally at a moderate or poor level.
Östersjöns övervakningsresor: Syresituationen i bottenvattnet är dålig i norra Östersjön och Finska vikens öppna hav30.10.2024 08:38:51 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentrals (Syke) havsforskningsfartyg Aranda och kustövervakningsfartyget har återvänt från sensommarens övervakningsresor. Syresituationen i djupvattnet i Finska vikens öppna hav är fortfarande dålig och bottnarna är i allmänhet döda på djup över 60 meter. Den senaste saltvattenpulsen i slutet av förra året var inte tillräcklig för att förbättra syresituationen i huvudbassängens djupvatten. Bottenvikens tillstånd är fortfarande bättre än de sydligare havsområdena. Fosforhalten har dock ökat och syresituationen i Bottenhavets djupvatten har försämrats. Eutrofieringen i kustvattnen längs Finland södra kust är i allmänhet på en måttlig eller otillfredsställande nivå.
Itämeren seurantamatkat: Pohjien happitilanne heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden ulapalla30.10.2024 08:35:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan ja rannikkoseurannan loppukesän seurantamatkojen tulokset ovat valmistuneet. Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko ja pohjat ovat pääsääntöisesti kuolleita yli 60 metrin syvyydessä. Viime vuoden lopun suolapulssi ei riittänyt parantamaan pääaltaan syvänteiden happitilannetta. Pohjanlahden tila on edelleen eteläisiä merialueita parempi. Sen fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut ja Selkämeren syvänteiden happitilanne heikentynyt. Eteläisten rannikkovesien rehevöityminen on lähes kauttaaltaan tyydyttävällä tai välttävällä tasolla.
Viikkokatsaus 28.10.–1.11.202428.10.2024 13:59:44 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ohjauskeinoja arvioitiin – luontohaitat pitäisi hinnoitella ilmastopäästöjen tapaan25.10.2024 11:19:47 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen uudessa raportissa todetaan, että nykyiset julkiset ohjauskeinot eivät riitä torjumaan luontokatoa. Tutkijoiden mukaan maa- ja metsätalouden tukia pitäisi kohdentaa uudestaan. Lisäksi suositellaan luontohaittamaksun käyttöönottoa, sillä se olisi kustannustehokas tapa ohjata maankäyttöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme