Suomen kallioluonnosta on julkaistu laaja ja monipuolinen tietopaketti
4.4.2024 09:16:51 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista kallioalueista on koottu tietoa laajaan julkaisuun, joka käsittää yli tuhat eri kokoista kallioaluetta. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset piirteet ovat erityisen edustavia, löytyi inventoinnissa 1286 kappaletta. Niitä esiintyy eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa.
Julkaisu on kaksiosainen loppuraportti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnista, jota on tehty ympäristöministeriön toimeksiannosta suurimmassa osassa maatamme lukuun ottamatta Ahvenanmaata, suurinta osaa saaristoa ja Ylä-Lappia. Pääsääntöisesti inventointia ei ole ulotettu olemassa oleville suojelualueille, kuten kansallispuistoihin, luonnonpuistoihin ja muilla erityisillä suojelualueilla.
Nyt valmistunut loppuraportti valtakunnallisesti arvokkaista kallioalueista korvaa aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Rapotit ovat toimineet tietopohjana ja tausta-aineistona alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien maa-aineslain mukaisessa lupamenettelyssä.
Luokittelu auttoi tunnistamaan arvokkaita alueita
Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventointiaineisto (arvoluokat 1–4) käsittää yhteensä 1 286 kallioaluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 137 000 hehtaaria. Arvoluokkiin 1–2 kuuluvat kallioalueet edustavat aineiston arvokkainta osaa. Näihin arvoluokkiin kuuluu yhteensä 186 kohdetta, joka edustaa noin 15 prosenttia valtakunnallisesti arvokkaan kallioaineiston kokonaismäärästä.
Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet ovat geologisten, biologisten ja maisemallisten piirteidensä takia hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Aineisto sisältää geologisesti mielenkiintoisia sekä tieteen ja tutkimuksen kannalta tärkeitä kalliokohteita sekä biologisesti monimuotoisia, uhanalaista ja harvinaista lajistoa sisältävää kallioluontoa. Aineisto esittelee myös suuren joukon kalliomuotoja ja maaperäkerrostumia, joilla on merkitystä luontonähtävyyksinä tai huomattavaa maisemallista arvoa.
Raportissa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden alueellisia piirteitä ja eroja. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita esiintyy eniten Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Vähiten niitä löytyy vähäkallioiselta länsirannikolta Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle.
Valtava kartoitustyö koottu yhteen
Inventoinnin maastotyöt tehtiin vuosina 1992–2004 ja sen osatuloksia on julkaistu vuosina 1992–2015 aluekohtaisina raportteina. Nyt valmistunut loppuraportti korvaa nämä aikaisemmin julkaistut aluekohtaiset raportit. Aineiston laajuuden takia julkaisu on saatavissa ainoastaan sähköisenä. Loppuraportin kaksi osaa muodostavat yhteensä 5 447-sivuisen kokonaisuuden.
Inventoinnin huomattavin yhteiskunnallinen ja luonnonsuojelullinen vaikutus näkyy nykyisin maakuntakaavoissa. Valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden yhteispinta-alasta on nykyisin suojeltu noin 20 % valtion tai yksityismaiden suojelualueina tai osana Natura 2000 -verkostoa.
Julkaisu on luettavissa ympäristöhallinnon verkkosivuilta: Valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet : Loppuraportti Osa I (urn.fi)
Tietoa kallioista ja kallioluonnosta löytyy myös osoitteesta: Geologinen monimuotoisuus (ymparisto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka HusaVanhempi tutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 192etunimi.sukunimi@syke.fiTytti KontulaErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 294etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Viikkokatsaus 23.–27.3.202619.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme