Luontoa mestarillisesti kuvaavan Eero Järnefeltin näyttely vuoden lopulla Tikanojan taidekotiin

Eero Järnefeltin näyttely on kattava katsaus kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin elämään ja tuotantoon. Se tarkastelee taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle monipuolisena luonnon ja Kolin maisemien kuvaajana, sekä antaa aihetta pohtia nykypäivän ihmisen luontosuhdetta.

Ateneumin jälkeen näyttely nähdään Vaasassa Tikanojan taidekodissa 23.11.2024–25.5.2025.

– Taidekodissa on esillä taiteilijan keskeinen tuotanto, kuten Kaski vuodelta 1893, kertoo näyttelypäällikkö Maaria Salo.

Vaasassa Järnefeltin tuotantoa esitellään hieman suppeammin verrattuna laajempaan näyttelyyn Ateneumin taidemuseossa, jossa teoksia on esillä yli 200. Näyttelyn kuraattorina on Ateneumin intendentti Timo Huusko. Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo/Kansallisgalleria.

Järnefeltin näyttelyn julkistamisen myötä Vaasan museoiden näyttelyohjelma vuodelle 2024 on valmis.

Lue lisää Ateneumin taidemuseon tiedotteesta:

Eero Järnefeltin näyttelyssä kiehtovat luonnon suuret ja pienet teemat

Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Järnefelt pyrki tavoittamaan teoksiinsa olennaisen

Eero Järnefeltin taide kumpuaa hänen sukunsa kiinnostavasta kulttuuritaustasta, ja sitä leimaa olennaisten piirteiden tavoittaminen yhtä lailla luonnosta kuin ihmisistä. Taiteilija osasi kuvata aiheitaan yksityiskohtaisen tarkasti, herkän tunnelmallisesti ja juhlavan monumentaalisesti.

Näyttely valottaa Järnefeltin maisema- ja ihmiskäsityksen eri puolia. Se tuo tietoa myös Järnefeltin suvusta, hänen perheestään, opintomatkoista, kotioloista Tuusulanjärven Suvirannassa ja hänen taiteensa liittymisestä aikansa suomalaisuusajatteluun.

Järnefeltin maalaukset luonnosta ja maisemat Kolilta saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa – ja mikä on suhteemme luontoon ja maisemiin tänä päivänä. Taiteilijan teoksissa samanarvoisen kohtelun saavat niin komeat vaaramaisemat kuin vesileinikin ja rentukan herkät yksityiskohdat.

Järnefelt tunnetaan myös aikansa merkkihenkilöistä tekemistään muotokuvista. Mukana ovat esimerkiksi kiinnostavat muotokuvat toimittaja, tohtori ja kansanedustaja Tekla Hultinista sekä vankien ja vähäosaisten auttamiseen elämänsä omistaneesta Mathilda Wredestä. 

Näyttelyssä on myös lasten kanssa vieraileville suunniteltu reitti, joka herättelee katsomaan teoksia ja keskustelemaan niistä lasten näkökulmasta.

Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Timo Huusko. Suurin osa teoksista on peräisin Kansallisgallerian kokoelmasta, mutta mukana on myös runsaasti lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista. Esillä on yli 200 teosta.

Näyttelyn yhteydessä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistava näyttelyluettelo tuo esiin uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista ja hänen kotioloistaan Suvirannassa. Kirjan on toimittanut Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari ja sen kirjoittajia ovat Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin ja Hanne Selkokari.

Suvun vaikutus suomalaiseen kulttuurielämään oli valtava

Näyttelyssä voi tutustua myös Järnefeltiin perheeseen ja lähisukuun, joiden vaikutus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteeseen ja kulttuuriin oli valtava. Järnefeltin sisarukset, kriitikko Kasper, kirjailija Arvid, muusikko Armas sekä myöhemmin Jean Sibeliuksen puolisona tunnettu Aino muistetaan paitsi kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin tekijöinä, myös osana laajempaa kulttuuritoimijoiden verkostoa.

Eero Järnefeltin isä Alexander Järnefelt otti suomalaiskansallisen liikkeen kehittämisen elämäntehtäväkseen. Äiti Elisabeth Järnefelt muistetaan erityisesti kirjallisesta salongistaan, jonka tunnetuin osallistuja oli Juhani Aho.