Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

Yleiskorotukset ovat ainoa tapa turvata kaikkien työntekijöiden ostovoima, selviää YKAn uudesta työmarkkinatutkimuksesta

Jaa

Palkansaajien palkankorotukset nojaavat pitkälti ammattiliittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin, selviää Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen tekemästä työmarkkinatutkimuksesta. Yleiskorotukset ovatkin ainoa mekanismi, jolla edes jotenkin turvataan kaikkien työntekijöiden ostovoiman säilyminen.

Yhteiskuntatieteilijöitä Kolmen Sepän patsaalla helmikuussa 2024
Yhteiskuntatieteilijöitä Kolmen Sepän patsaalla helmikuussa 2024 Salla Merikukka, YKA Salla Merikukka, YKA

YKAn työmarkkinatutkimuksen perusteella kahden kolmesta ykalaisesta palkka nousi viime vuonna nimenomaan yleiskorotusten ansiosta. Vain noin joka neljäs työmarkkinatutkimukseen vastanneesta yhteiskunta-alan osaajasta oli saanut tuona aikana työnantajien vapaaehtoisesti maksaman meriittikorotuksen palkkaansa. Ammattiliittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin ovat oikeutettuja myös liittoon kuulumattomat. 

“Vastaukset osoittavat yleiskorotuksen ja samalla työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän merkityksen palkansaajan palkkakehitykselle. Ilman työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluita palkankorotukset kohdistuisivat paljon harvalukuisempaan joukkoon. Tällä hetkellä yleiskorotus on se, joka kannattelee suomalaisten ostovoimaa”, kommentoi Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen neuvottelupäällikkö Nuutti Pursiainen.   

Yhteiskuntaosaajien mediaanipalkka oli viime lokakuussa 4720 euroa. Sopimuskorotukset nostivat palkkoja pääsääntöisesti 3 % yleiskorotuksella. Vuoden 2023 keskimääräinen inflaatio oli Tilastokeskuksen mukaan 6,2 prosenttia. Korkea inflaatio siis heikensi yhteiskuntaosaajien ostovoimaa palkkojen noususta huolimatta.  

Samaan aikaan kun yleiskorotukset ovat merkittävin tekijä palkkojen nousussa, on työnantajien maksamien paikallisten erien merkitys kasvanut yleiskorotusten kustannuksella viime vuosina. Jos paikalliset erät kohdistuvat vain muutamille henkilöille, palkansaajien ostovoima kärsii isossa kuvassa. Kehityssuunta on huolestuttava erityisesti nyt, kun elämisen kustannusten noustua runsaasti pitäisi huolehtia kaikkien kuluttajien ostovoimasta. 

“Kohonneita kustannuksia katetaan nostamalla tuotteiden ja palveluiden hintaan – kuitenkaan työntekijän ja samalla kuluttajan ostovoimaa ei haluta vastaavasti yleiskorotuksin tukea”, kommentoi Pursiainen.   

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen työmarkkinatutkimus toteutetaan vuosittain. Vuoden 2023 kyselytutkimukseen vastasi 2475 Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsentä. Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin muun muassa jäsenistön sijoittumista eri toimialoille, toimiasemia, työllisyystilannetta sekä palkkauksen kehittymistä. Tiedonkeruu tehtiin loka-marraskuussa 2023.  

Tutustu vuoden 2023 Yhteiskunta-alan työmarkkinatutkimukseen täällä.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Yhteiskuntatieteilijöitä Kolmen Sepän patsaalla helmikuussa 2024
Yhteiskuntatieteilijöitä Kolmen Sepän patsaalla helmikuussa 2024
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on akavalainen etu- ja palvelujärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvojana työmarkkinoilla. Liiton nimi oli aiemmin Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry. Liittoon kuuluu yli 13 000 korkeakoulutettua jäsentä, jotka työskentelevät hallinnon, talouden, tutkimuksen, koulutuksen sekä viestinnän esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä. Yleisimmät tutkintonimikkeet ovat VTM, YTM ja HTM. Lisätietoja: yka.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

YKA: Laadukkaasta lainvalmistelusta on pidettävä kiinni13.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) on huolissaan laadukkaan lainvalmistelun toteutumisesta. Hallitusohjelmaa on alettu panna toimeen tiukalla aikataululla: sekä työttömyysturvan että yleisen asumistuen heikennyksiä koskevien hallituksen esitysten lausuntoaika on alle kaksi viikkoa. Valtioneuvoston oma suositus lausuntoaikojen pituudeksi on kolme kertaa pidempi: 6–8 viikkoa. Kiire heikentää lainvalmistelun laatua, vaarantaa demokratian ja kuormittaa henkilöstöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye