Akavalle ensimmäisenä palkansaajakeskusjärjestönä oma yrittäjyysohjelma: ”Kestävää kasvua yrittäjyydestä”

Yrittäjän sosiaaliturvan vastattava muuttuneen työelämän vaateita

Sivutoiminen yrittäjyys on erityisesti aineetonta lisäarvoa luovalle korkeakoulutetulle osaajalle mahdollisuus tehdä työtä palkkatyön ohessa ja hankkia lisäansioita. Sivutoimiset yrittäjät mahdollistavat innovaatioiden leviämisen yritysverkostoista työpaikoille, mikä on keskeistä tuottavuuskasvulle ja hyödyttää lisäksi työnantajia ja yhteiskuntaa mm. verotulojen kasvuna.

Sivutoimisen yrittäjyyden tukemiseksi on työttömyysturvassa otettava käyttöön palkansaajana ja yrittäjänä tehdyn työn yhdistelmävakuutus, joka parantaa sivutoimisen yrittäjän sosiaaliturvaa. Tämä voisi toteutua siten, että henkilöllä olisi mahdollisuus vakuuttaa samanaikaisesti sekä palkansaajana että yrittäjänä tehty työ esimerkiksi kuulumalla kahteen työttömyyskassaan.

YEL-vakuutus on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Yrittäjän eläkelain mukaista YEL-vakuuttamista on kehitettävä joustavammaksi järjestelmäksi ja mm. rahastoinnin mahdollisuutta on selvitettävä. YELin tulisi ottaa paremmin huomioon tulojen kuukausittaiset vaihtelut sekä monimuotoisesti työskentelevät.

Kasvuyrittäjyyttä on tuettava

PTT:n rekisteriselvityksen (2023) mukaan korkeakoulutettujen yrittäjyys kasvaa nopeammin ja tuottaa lisäarvoa enemmän kuin muu yrittäjyys.

Tekoäly, datatalous, digitalisaatio ja vihreä siirtymä avaavat merkittäviä mahdollisuuksia yrittäjyydelle ja yritysten kasvulle. Yrittäjien mahdollisuuksista kehittää osaamistaan niiden osalta pitää huolehtia ja lisätä tietoisuutta yritysten kehittämispalveluista. Yritystukien ja verotuksen avulla yrityksiä pitää kannustaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä laajemmin uudistumiseen. Samalla on tärkeää, että huolehdimme yrittäjien halukkuudesta ja voimavaroista tavoitella kasvua ja sietää kasvutavoitteen tuomia riskejä.

Yritysten kasvun tukemisessa ja rahoitusmahdollisuuksien kehittämisessä tulisi huomioida paremmin erikokoiset ja monimuotoiset yritykset. Alkuvaiheen rahoitusta on tarjolla hyvin, mutta erityisesti kasvuvaiheeseen tarvitaan rahoituskanavia. Jos rahoitusta ei saada Suomesta, kasvukykyiset yritykset myydään helposti ulkomaille. Pääoma- ja riskirahoittajasijoituskentän kehittyminen ja monipuolistuminen on tärkeää yrittäjyysekosysteemin kehittymiselle. Yksityisen rahan kanavoitumista kasvuyrityksiin pitää lisätä tekemällä sijoituksista houkuttelevampia. Lisäksi yksityishenkilöiden mahdollisuutta osallistua pääomasijoitustoimintaan pitää lisätä esimerkiksi rahastojen kautta.

Suomessa työnantajayritysten määrä vähenee. Tavoitteeksi on asetettava, että tulevaisuudessa lisätään työnantajayrittäjien määrää. Osana tätä on luotava entistä paremmat edellytykset Suomen startup- ja kasvuyrittäjyysekosysteemin vahvistamiseksi.

Emme pärjää ilman kansainvälisiä osaajia

Osaajat tekevät innovaatiot. Korkeasti koulutettujen osaajien puute ei saa muodostua pullonkaulaksi TKI-toiminnalle. Suomen houkuttelevuutta on vahvistettava ja tässä on osaajien lisäksi huomioitava koko perheen asettautuminen Suomeen.

Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tukemiseksi on lisättävä monikielistä ja selkosuomenkielistä esimerkiksi omistajanvaihdoksiin liittyvää ohjausta ja materiaalia sekä helpotettava pankkiasiointia ja yritystilin avaamista. Uusyrityskeskusten palveluita on tarjottava riittävästi myös englanniksi.

Omistajanvaihdos on hyvä polku yrittäjyyteen

Oman yrityksen ei tarvitse aina olla itse perustettu. Kannustetaan potentiaalisia yrittäjiä olemassa olevien yritysten jatkajiksi mm. luomalla ”Yrittäjäksi yritysostoilla” -valmennuskoulutusohjelma sekä lisää ns. jatkajakouluja ja ohjausta oppilaitosten yhteyteen.

Julkisten hankintojen kautta vahvistetaan yrittäjyyttä

Moni akavalainen työskentelee yrittäjänä sotealalla. Sote-uudistuksen valuviat on korjattava, jotta myös mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytykset säilyvät eivätkä kilpailu ja palvelutarjonta heikkene. Julkisten hankintamenettelyjen pitää mahdollistaa monituottajamalli nykyistä paremmin, koska se on parhaimmillaan kustannustehokkain tapa varmistaa asiakkaan saaman palvelun laatu. Hyvinvointialueiden palveluiden kustannusten pitää olla läpinäkyviä ja seurantaa on kehitettävä. Palveluseteleiden arvo pitää määritellä sellaiselle tasolle, joka mahdollistaa kannattavan yritystoiminnan. Pienemmät hankintakokonaisuudet antavat myös mikro- ja pk-yrityksille mahdollisuuden osallistua palveluiden tuottamiseen. Hyvin hoidetut julkiset hankinnat ovat muidenkin alojen yrityksille mahdollisuus toiminnan kasvuun ja kehittämiseen.

Yrittäjyysterveisin,

AKY-Akavalaiset yrittäjät
Timo Saranpää
puheenjohtaja, ekonomiyrittäjä