Kelirikkokausi lähestyy Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)
Kelirikkokausi lähestyy, ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.
Kelirikolla tarkoitetaan tien pinnan tai tierakenteen pehmenemisen aiheuttamaa kulkukelpoisuuden merkittävää vaikeutumista tai estymistä. Tien pinta tai rakenne voi pehmentyä keväällä roudan sulamisen yhteydessä tai rakenteiden vettyessä märkänä myöhäissyksynä tai lämpimänä alkutalvena. Rakenne voi pehmentyä ja kantavuus heikentyä joko tien pinnalta tai myös syvemmältä. Sorateillä voi siten esiintyä erityyppistä kelirikkoa, kuten pinta- ja runkokelirikkoa.
Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien on sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.
"Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolojen sekä Perco-asemien perusteella. Perco-asemat mittaavat roudan kehitystä tierakenteessa. Tämänhetkisen ennusteen mukaan kevään kelirikosta arvioidaankin muodostuvan pääosin tavanomainen. Sorateillä kannattaa varautua pintakelirikkoon sekä mahdollisiin painorajoituksiin", yksikön päällikkö Jere Toppinen ELY-keskuksesta varoittaa.
Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle ja sille, kuinka vaikea siitä muodostuu. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti, jolloin varsinkin tien pintakerrokset voivat liejuuntua pahastikin. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Tuulinen, kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikkoa kurissa.
"Hoitourakoitsijat pyrkivät lieventämään kelirikon vakavuutta ja kestoa madaltamalla aurausvalleja, tekemällä sohjo-ojia sekä poistamalla polanteita", jatkaa Toppinen.
Painorajoituksia on yleensä eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa
Valtion ylläpitämiä sorateitä on Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) on yhteensä noin 7 350 km ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella noin 2 430 km.
"Viime kevään kelirikko oli pääosin normaali. Alueen tiestölle jouduttiin asettamaan painorajoituksia yhteensä noin 450 km. Painorajoitettuja teitä oli Keski-Suomen alueella noin 110 km, Etelä-Savossa noin 25 km, Pohjois-Savossa noin 100 km ja Pohjois-Karjalassa noin 215 km", toteaa Toppinen.
Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä
Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla.
"Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia, mutta ne eivät koske elintärkeitä kuljetuksia", kertoo kunnossapitovastaava Aleksi Mechniakov ELY- keskuksesta.
Miten painorajoituksista päätetään?
ELY-keskus tekee painorajoituspäätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja maanteiden hoidosta vastaavan urakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhkaamille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esimerkiksi maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa eli vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen.
Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.
"ELY-keskus toivoo, että kelirikolle alttiilla maanteillä tiedossa olevia raskaita kuljetuksia ajoitettaisiin ennen varsinaisen kelirikon alkamista ja hyödynnettäisiin yöpakkasia. Usein tämä tarkoittaa aikaista aamua, jolloin teiden kantavuus on suurimmillaan", toteaa Mechniakov.
Lisätietoja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jere ToppinenYksikön päällikköKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 024 717jere.toppinen@ely-keskus.fiAleksi MechniakovKunnossapitovastaavaKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Puh:0295 026 110aleksi.mechniakov@ely-keskus.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Satakuntas och Egentliga Finlands LUMO-program ökar kunskapen om biologisk mångfald (Egentliga Finland, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Pressmeddelande
Det första steget i de regionala programmen för biologisk mångfald är att öka tillgången till en öppen naturinformation. Egentliga Finlands och Satakuntas LUMO-program lyfter fram de viktigaste naturområdena i regionerna samt synliggör för alla intresserade naturens mångfald och de för regionen speciella egenskaperna samt de behov av åtgärder som finns. Baserat på denna information riktas åtgärderna för att främja den biologiska mångfalden, såsom restaurering av livsmiljöer, till sådana områden som är i störst behov av ingreppen och i mest akut behov av dessa. På så vis ökar kostnadseffektiviteten kring arbetet med biologisk mångfald. Programmet erbjuder markägare olika alternativ för frivilliga åtgärder för att främja den biologiska mångfalden.
Satakunnan ja Varsinais-Suomen LUMO-ohjelmat lisäävät tietoa luonnon monimuotoisuudesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Tiedote
Maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden ohjelmien ensimmäinen askel on avoimen luontotiedon lisääminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat nostavat esiin maakuntien parhaita luontoalueita ja avaavat maakunnan luonnon monimuotoisuuden erityispiirteitä ja edistämistarpeita kaikille tiedosta kiinnostuneille. Tiedon perusteella luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia kuten elinympäristökunnostuksia kohdennetaan niitä eniten ja kiireellisimmin kaipaaville alueille ja tehostetaan näin luonnon monimuotoisuustyön kustannustehokkuutta. Maanomistajille ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja vapaaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Vuoksen vesistöalueella vedenpintojen ennakoidaan olevan kesällä matalalla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)8.5.2025 09:58:14 EEST | Tiedote
Talven 2024–2025 lumikertymä Vuoksen vesistöalueella jäi varsin vähäiseksi, eikä kuluvan kevään aikana ole ollut runsaita sateita. Helmi-huhtikuun aikana sadekertymä on ollut harvinaisen vähäinen koko Saimaan valuma-alueella. Ennusteiden mukaan kevättulvat jäävät vähäisiksi, eivätkä vesistöalueen keskusjärvet täyty tavanomaiseen tapaan.
Norsk e-Fuel AS:n sähköisen polttoaineen tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville, Rauma (Satakunta, Varsinais-Suomi)8.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Norsk e-Fuel AS suunnittelee sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta Raumalle. Laitoksen suunniteltu sijaintipaikka on Rauman Satamassa, Ulko-Petäjäksen niemen kärjessä.
Valkoposkihanhien kevätmuutto vilkastuu7.5.2025 15:24:14 EEST | Tiedote
Viimeisen viikon aikana kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomeen. Suomeen saapuminen tapahtui kahdessa aallossa, joista toinen tapahtui vappuaattona keskiviikkona 30.4. ja toinen lauantaina 3.5.2025. Etelä- ja Itä-Suomen pelloilla ruokailee nyt yli 200 000 valkoposkihanhea. Päämuutto ei ole vielä tapahtunut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme