Kokoomuksen Autto: Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen- ja taloudellinen viitekehys

”Direktiivit ja asetukset eivät tule meille vain annettuina, vaan perustuslain säännösten mukaisesti eduskunnalla on keskeinen rooli Suomen kantoja muodostettaessa. Jokainen suomalainen kansanedustaja on valiokuntatyön kautta myös EU-päätöksentekijä.”, Autto aloittaa.

Autton mukaan yksittäisiin lainsäädäntöehdotuksiin vaikuttamisen lisäksi tarvitaan ennakointia ja strategista näkemystä siitä, millaisen EU:n Suomi haluaa.

”Tarvitaan kykyä tarjota ratkaisuja, jotka edistävät samalla Suomen ja koko EU:n tavoitteita. Tarvitaan aktiivista vaikuttamista EU-toimielimiin ja kumppanimaiden etsintää kaikilla tasoilla - sekä ennakkoon että koko lainsäädäntöprosessin ajan”, Autto jatkaa.

Autto painottaa, että EU-avaintavoitteita määritellään vaikeassa tilanteessa, jossa Euroopan vakautta haastetaan muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten ja taloudellisen asemamme hiipumisen myötä. Autton mukaan kuitenkin tässä haastavammassa toimintaympäristössä on entistä tärkeämpää, että Suomi toimii aktiivisesti.

”EU-avaintavoitteet luovat pohjan pitkäjänteiselle, selkeälle ja priorisoidulle vaikuttamiselle.  EU-avaintavoitteiden määrittely nähdään erittäin tärkeänä eduskunnassa”, Autto jatkaa.

Autton mukaan tietyt tulevien vuosien suuret tavoitteet yhdistävätkin eduskuntaa.

”Ukrainan tukeminen, EU:n laajentuminen, unionimme sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen, Suomen ja muiden ulkorajavaltioiden muuttuneen tilanteen huomioiminen, maanosamme strategisen autonomian vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen, kriisinkestävyys ja varautuminen”, Autto listaa.

”On rehellistä sanoa, että näiden suurten kysymysten ratkominen ei tule olemaan helppoa. Kuitenkin kaikkein perustavinta laatua oleviin kysymyksiin on löydettävä myös kestävimmät ratkaisut”, Autto päättää.

Alla kokonaisuudessa Suuren valiokunnan puheenjohtajan Heikki Autton pitämä avauspuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n avaintavoitteista. (Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies

Eiliset tapahtumat Vantaalla ovat aiheuttaneet suuren yhteisen surun ja järkytyksen. Ajatuksemme ovat näiden tapahtumien haavoittamien ja koskettamien ihmisten luona, vaikka puhe täällä salissa siirtyy päiväjärjestyksen mukaisesti eurooppalaiselle tasolle.

Kiitos puhemiehelle sekä puhemiesneuvostolle mahdollisuudesta keskustella koko eduskunnan voimin Suomen avaintavoitteista Euroopan Unionissa.

Tiedämme, että merkittävä osa kaikesta lainsäädäntötyöstä, jota eduskunnassa tehdään, saa alkunsa yhteisestä eurooppalaisesta lainsäädännöstä.

Direktiivit ja asetukset eivät tule meille vain annettuina, vaan perustuslain säännösten mukaisesti eduskunnalla on keskeinen rooli Suomen kantoja muodostettaessa.

Moni eurooppalainen kollegamme onkin itse asiassa meille hieman kateellinen siitä, kuinka kattavasti eduskunnassa pääsemme perehtymään ja ottamaan kantaa EU-lainsäädäntöön jo sitä säädettäessä.

Voi hyvin sanoa, että jokainen suomalainen kansanedustaja on valiokuntatyön kautta myös EU-päätöksentekijä.

Arvoisa puhemies

Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen- ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö.

Suuri valiokunta on monissa eri yhteyksissä jo pitkään korostanut tarvetta aktiiviseen, johdonmukaiseen ja ratkaisukeskeiseen EU-vaikuttamiseen.

Yksittäisiin lainsäädäntöehdotuksiin vaikuttamisen lisäksi tarvitaan ennakointia ja strategista näkemystä siitä, millaisen EU:n Suomi haluaa.

Tarvitaan kykyä tarjota ratkaisuja, jotka edistävät samalla Suomen ja koko EU:n tavoitteita. Tarvitaan aktiivista vaikuttamista EU-toimielimiin ja kumppanimaiden etsintää kaikilla tasoilla - sekä ennakkoon että koko lainsäädäntöprosessin ajan.

Tässä yhteydessä onkin syytä kiittää pääministeri Orpoa ja koko valtioneuvostoa periaatepäätöksestä EU-ennakkovaikuttamisen järjestämisestä ja ennakoivasta kannanmuodostuksesta EU-asioissa. On todella hyvä, että tähän työhön on systemaattinen toimintamalli.

On tärkeää, että periaatepäätöksen mukaisesti vaikuttamisen suunta muodostetaan keskeisten linjojen osalta yhteistoiminnassa eduskunnan kanssa. Tähän eduskunnan on tärkeää myös omassa työskentelyssään panostaa, kuten tänään teemme.

Samalla on perusteltua, että yhteistoiminta toteutetaan jouhevasti niin, että valtioneuvoston käytännön vaikuttamistyöhön jää riittävä liikkumavara, eikä vaikuttaminen esty tai hankaloidu menettelytapoihin liittyvistä syistä.

Arvoisa puhemies

Suomen EU-avaintavoitteita määritellään vaikeassa tilanteessa. Eurooppalaisia arvoja ja maanosamme vakautta haastetaan monella tavalla: Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat hyvin moninaiset. EU:n sisäisessä koheesiossa ja oikeusvaltiokehityksessä on myös viime vuosina ollut omat haasteensa. Samalla taloudellinen asemamme on vaikeutunut protektionismin noustessa ja oman maanosamme kilpailukyvyn hiipuessa.

Mitä haastavammaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä tärkeämpää Suomen on toimia aktiivisesti. EU-avaintavoitteet luovat pohjan pitkäjänteiselle, selkeälle ja priorisoidulle vaikuttamiselle.  Avaintavoitteilla on tarkoitus vaikuttaa niin Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan kuin vaalien jälkeen valittavan uuden komission työohjelmaan.

Valtioneuvosto nostaa kolme keskeistä tavoitetta: Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistamisen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantamisen sekä puhtaan bio- ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistämisen. Lisäksi rahoituskehyksen kokonaistasotaso tulee säilyttää kohtuullisena välttäen Suomen nettomaksuosuuden kasvua.

Eduskunnassa nähdään EU-avaintavoitteiden määrittely erittäin tärkeänä. Erikoisvaliokunnat ovat kuulleet laajasti asiantuntijoita ja lausunnoillaan luovat hyvän pohjan suurelle valiokunnalle, jossa lausunnon muotoilu alkaa tällä viikolla.

Olen aistinut, että eduskunnassa meitä kaikkia yhdistävät tulevien vuosien suuret kysymykset:

Ukrainan tukeminen, EU:n laajentuminen, unionimme sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen, Suomen ja muiden ulkorajavaltioiden muuttuneen tilanteen huomioiminen, maanosamme strategisen autonomian vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen, kriisinkestävyys ja varautuminen.

Mutta on rehellistä sanoa, että näiden suurten kysymysten ratkominen ei tule olemaan helppoa. Olemme nähneet, kuinka lujasti EU:n päätöksentekokokykyä on mitattu esimerkiksi Ukrainan tukemisessa ja unionin laajentumisessa. Kaikkein perustavinta laatua oleviin kysymyksiin on löydettävä myös kestävimmät ratkaisut.

Kiitos, arvoisa puhemies, että voimme tänään käydä keskustelua, mitä EU:n kehitykseltä tulevalla vaalikaudella Suomen kansan edustajina haluamme. Minkä tiiviimmin pystymme yhteisten tavoitteidemme takana seisomaan, sen vaikuttavammin pystymme toimimaan niin Suomen ja suomalaisten kuin koko Euroopan parhaaksi.

Euroopan parlamentin vaaleihin on enää reilu kaksi kuukautta aikaa, joten olemme hyvin ajankohtaisten asioiden äärellä.