Jyväskylän yliopisto

Heikentynyt kestävyyskunto nuorena on yhteydessä alentuneeseen työkykyyn läpi aikuisiän

Jaa

Jyväskylän yliopistossa tehty seurantatutkimus osoittaa ensi kertaa nuoruusiän kestävyyskunnon ja aikuisiän työkyvyn yhteyden. Nuoruuden heikentynyt kestävyyskunto oli yhteydessä sekä alentuneeseen työkykyyn että suurempaan sairauspoissaolojen määrään. Heikentyneen kestävyyskunnon vaikutus ulottui aina työuran loppuun, mikä ennustaa mittavia kuluja yhteiskunnalle.

Ryhmä toimistotyöntekijöitä
Tutkimus osoitti heikentyneen kestävyyskunnon vaikutuksen ulottuvan aina työuran loppuun, mikä ennustaa mittavia kuluja yhteiskunnalle. Mostphotos

Pitkässä, 45-vuotisessa seurantatutkimuksessa koehenkilöiden fyysinen kunto mitattiin koulun kuntotesteillä heidän ollessaan 12–19-vuotiata. Työkykyä seurattiin itsearvioituna kahdesti työuran aikana 37–44- ja 57–64-vuotiaana.  

Nuoruuden heikentynyt kestävyyskunto oli yhteydessä sekä alentuneeseen työkykyyn että suurempaan sairauspoissaolojen määrään työuran keskivaiheilla. Lisäksi havaittiin yhteys nuoruusiän kestävyyskunnon ja työuran lopun työkyvyn välillä. Heikentyneellä lihaskunnolla tai korkealla painoindeksillä ei ollut kestävyyskunnon tapaan yhteyttä myöhempään työkykyyn.  

Tutkimus osoittaa ensi kertaa nuoruusiän kestävyyskunnon ja työkyvyn yhteyden työssäkäyvillä henkilöillä ja se on julkaistu arvostetussa JAMA Network Open tiedelehdessä. Ilmiöstä on saatu aiemmin viitteitä tutkimalla ruotsalaismiesten armeijan kutsunnoissa mitatun kunnon ja rekisteritiedoista saadun ennenaikaisen työkyvyttömyyden yhteyttä. 

Väitöskirjatutkija Perttu Laakson mukaan tulos on huolestuttava, vaikkakin työkyky on ilmiönä monitahoinen ja siihen vaikuttaa useat tekijät.  

“Tulos huolettaa, koska tutkimuksessa mukana olleet henkilöt edustavat 1960-luvun taitteessa syntynyttä ikäluokkaa, jonka kestävyyskunnon keskimääräisen tason on osoitettu olevan korkeampi kuin myöhempien ikäluokkien. 

"Voidaan siis olettaa, että nykynuorilla alentuneen työkyvyn riski on jopa korkeampi”, Laakso sanoo.  

Alentunut työkyky, sairauspoissaolot ja ennenaikainen eläköityminen heikentävät yksilöiden koettua elämänlaatua ja muodostavat myös merkittävän kansantaloudellisen taakan. 

Koska lasten ja nuorten kunto on vahvasti polarisoitunut, Laakso korostaa fyysisen kunnon seurannan tärkeyttä kouluissa. Lasten ja nuorten kestävyyskunnon parantamiseksi Laakso kannustaa lisäämään arkiliikuntaa niin yksin, kavereiden kuin perheen kesken.  

“Lisäksi olisi tärkeää, että liikuntaseurat kannustaisivat nuoria jatkamaan liikuntaharrastusta tarjoamalla matalan kynnyksen harrastuksia kilpaurheilun rinnalle.” 

Pakollisen koululiikunnan lisäämisestä tulisi Laakson mukaan myös keskustella. 

Alkuperäinen artikkeli: 

Laakso PTT, Ortega FB, Huotari P, Tolvanen AJ, Kujala UM, Jaakkola TT. Adolescent cardiorespiratory fitness and future work ability. JAMA Network Open.  2024;7(3):e243861. 

Lisätietoja: 

Perttu Laakso 
perttu.laakso@hotmail.com   
+358503209797  

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye