Uudet lääkkeet nostavat lääkekorvausten kustannuksia, tutkija peräänkuuluttaa näyttöä hoidon tehosta
4.4.2024 10:25:28 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Väestön ikääntyminen ja uusien lääkkeiden käyttöönotto kasvattavat Kelan maksamia lääkekorvauksia. Kustannuksia nostavat etenkin uudet, entistä kalliimmat syöpälääkkeet. Tutkimusnäyttö uusien lääkkeiden tehosta on kuitenkin usein epävarmaa. Siitä pitäisi vaatia nykyistä parempia todisteita, huomauttaa tutkija.
Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,8 miljardia euroa vuonna 2023. Edellisvuodesta korvaukset kasvoivat runsaan prosentin, 21 miljoonaa euroa. Kasvuvauhti on hidastunut vuosista 2021 ja 2022.
Kelan erikoistutkijan Kati Sarnolan mukaan väestön ikääntyminen näkyy tilastoissa. Vaikka lääkekorvausten saajista suurin osa on työikäisiä, euroissa mitattuna korvauksia maksettiin eniten yli 65-vuotiaille.
– Kun väestö ikääntyy, lääkekorvausten määrä kasvaa. Iäkkäät ihmiset sairastavat ja käyttävät lääkkeitä tyypillisesti työikäisiä enemmän, Sarnola tiivistää.
Syöpälääkkeet kattavat yli kolmanneksen lääkekorvauksista
Vuonna 2023 eniten lääkekorvauksia maksettiin syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista. Kyseisestä lääkeryhmästä korvauksia maksettiin 611 miljoonaa euroa, mikä kattaa 34 prosenttia kaikista maksetuista lääkekorvauksista.
Korvausten määrää selittää Sarnolan mukaan esimerkiksi se, että syöpää sairastetaan aikaisempaa enemmän. Tämäkin on seurausta väestön ikääntymisestä: syöpä on iäkkäillä muita ikäluokkia yleisempi sairaus.
Syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien ryhmiin kuuluvilla lääkkeillä hoidetaan tänä päivänä yhä useammin myös esimerkiksi reumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.
Toinen selittävä tekijä on se, että uudet syöpälääkkeet ovat aiempaa kalliimpia. Ne muodostavat kaksi kolmasosaa kaikkien syöpälääkkeiden korvauskustannuksista. Uusissa lääkkeissä on vielä patenttisuojaa jäljellä, eli ne eivät vielä kuulu lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin.
– Kun uusien lääkkeiden patentti umpeutuu, niille on mahdollista kehittää halvempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi syöpälääke lenalidomidin erään pakkauksen hinta laski hintakilpailun myötä lähes 6000 eurosta noin 90 euroon, Sarnola sanoo.
Uusien lääkkeiden tehosta tarvitaan pitävää tutkimusnäyttöä
Sarnolan mukaan on tärkeää kysyä, millaisilla kriteereillä uudet ja hintavat lääkkeet kelpuutetaan osaksi korvausjärjestelmää. Vaikka uudet lääkkeet halutaan nopeasti potilaiden käyttöön, lääkevalmistajien tulisi esittää niiden tehosta riittävät todisteet.
– Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset. Siksi on tunnistettava oikeasti toimivat hoidot etenkin, kun uudet lääkkeet ovat aikaisempaa kalliimpia.
Suomessa on käytössä ehdollisen korvattavuuden menettely, jossa viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden, kuten kustannusten, hallinnasta. Sarnolan mukaan järjestelmä ei poista tarvetta aiempaa paremmalle tutkimusnäytölle.
– Maksamme lääkkeistä yhä kovempaa hintaa, joten meidän pitäisi saada myös kovempaa näyttöä.
ADHD-lääkityksen yleistyminen erottuu tilastoista
ADHD:n hoidossa käytettävistä keskushermostoa stimuloivista lääkkeistä maksettiin vuonna 2023 korvauksia yhteensä 22 miljoonaa euroa. Korvaukset kasvoivat edellisvuodesta noin 28 prosenttia eli 5 miljoonaa euroa.
Siinä missä ADHD-lääkkeitä sai viisi vuotta sitten 40 000 suomalaista, nyt määrä on jo yli 100 000. Sarnolan mukaan nopeaa kasvua selittävät kehittynyt diagnostiikka ja lääkehoidon yleistyminen.
– Lääkekorvausrekisterit eivät kerro, miksi ADHD-lääkkeiden käyttö on yleistynyt näin nopeasti. Nopea kasvu saa epäilemään, mahtuuko mukaan myös yli- tai virhediagnooseja. Tarvitaan siis lisää tutkimusta.
Lisätietoa
Tietopaketti lääkekorvauksista
Tilasto sairausvakuutuksesta korvattavista lääketoimituksista
Yhteyshenkilöt
Kati SarnolaerikoistutkijaKela
Puh:050 345 3509kati.sarnola@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiLinkit
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Redan var nionde pojke i lågstadieåldern använder adhd-läkemedel – också tonårsflickor och unga kvinnor framträder i statistiken19.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Användningen av adhd-läkemedel fortsätter att öka, särskilt bland pojkar i lågstadieåldern och bland tonårsflickor och unga kvinnor. År 2025 använde 11 % av pojkarna i lågstadieåldern och 6 % av tonårsflickorna adhd-läkemedel. Ökningen av antalet nya användare av läkemedlen har mattats av inom vissa grupper, men forskarna uppskattar att användningen kommer att fortsätta att öka några år framöver.
ADHD-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika – tilastoissa erottuvat myös teinitytöt ja nuoret naiset19.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). ADHD-lääkkeiden käyttö kasvaa edelleen, etenkin alakouluikäisillä pojilla sekä teinitytöillä ja nuorilla naisilla. Vuonna 2025 lääkkeitä käytti 11 % alakouluikäisistä pojista ja 6 % teinitytöistä. Uusien lääkityksen aloittajien kasvu on taittunut joissakin ryhmissä, mutta tutkijat arvioivat, että vuosittaisen käytön kasvu tulee edelleen jatkumaan muutamia vuosia.
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Työkyvyttömyyseläkeriski puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen18.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet rajusti sairauspäivärahan perusteena, niihin liittyvä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti pienempi kuin masennuksessa. Muita, vielä heikosti tunnettuja riskejä voi kuitenkin olla.
Läkemedel mot fetma används redan av över 100 000 finländare – antalet fortsätter att öka kraftigt17.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 köpte närmare 108 000 personer läkemedel för behandling av fetma. Ökningen var 43 procent från året innan och förklaras nästan helt av en kraftigt ökad användning av semaglutid som patienterna själva betalar för. Fetma är en långvarig sjukdom som kräver långsiktig och multiprofessionell behandling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme