Tampereen yliopisto

Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?

Jaa

"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.

Väitöskirjatutkija Tore Ståhl Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjatutkija Tore Ståhl Tampereen yliopistosta. Kuva: Katriina Coombs

Ståhlin väitöstutkimuksen alkaessa sekä julkisuudessa että tieteellisissä piireissä käytiin keskustelua niin sanotuista diginatiiveista. Keskustelua leimasi yleistävä oletus, että kaikki nk. milleniaalisukupolven edustajat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) ahkerasti ja myös hallitsevat sen käytön. Esiin nousi kysymyksiä: jos internetluottamus voidaan tunnistaa, mikä on sen mahdollinen yhteys episteemisiin uskomuksiin ja TVT:n käyttöön? Korostuuko internetluottamus oletettujen diginatiivien keskuudessa?

Ståhlin artikkeliväitöskirja perustuu kolmeen tutkimukseen, joiden tulokset nousevat samasta tutkimusaineistosta. Aineisto kerättiin kahtena vuonna ammattikorkeakouluopintonsa juuri aloittaneiden opiskelijoiden keskuudessa kahdella kyselyllä ja TVT-ajokortin tasotestillä.

Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa Ståhl rakensi kolmannen tutkimuksen vaatimat käsitteet, joiden avulla hän käsitteli alkuperäistä kysymystä internetluottamuksen, episteemisten uskomusten ja TVT:n käytön välisestä yhteydestä. Keskeisenä löydöksenä nousi esiin positiivinen korrelaatio internetluottamuksen ja kolmen tietoon liittyvän, episteemisiä uskomuksia kuvaavan ulottuvuuden välillä.

– Löydökseni viittaavat siihen, että voimakkaampi internetluottamus on yhteydessä sellaisten episteemisten uskomusten kanssa, joissa tieto nähdään varmana, absoluuttisena ja muuttumattomana, joissa tieto nähdään yksiselitteisistä, yksinkertaisista palasista koostuvana ja joissa kaikkitietävä auktoriteetti nähdään tiedon alkuperänä, Ståhl kertoo.

Kun pohditaan internetluottamuksen ja kaikkitietävän auktoriteetin ulottuvuuden välistä yhteyttä, kuvaan alkaa hahmottua uusi käsite, algoritminen auktoriteetti. Algoritmisesti tuotetun, esimerkiksi hakukoneiden generoiman, sisällön käyttö lisääntyy jatkuvasti. Ståhlin mukaan luottamus algoritmisiin auktoriteetteihin nostaa esille tietolukutaidon merkityksen.

– Nykyajassa tieto on kaikkiallista eli ubiikkia ja koostuu sekä todennetusta että todentamattomasta tiedosta, myös disinformaatiosta.  Tämä nostaa esille tarpeen tutkia, missä määrin käyttäjät tunnistavat eron toisen ihmisen ilmaiseman informaation ja algoritmisesti tuotetun informaation välillä. Tämän lisäksi olisi tutkittava, miten käyttäjät, riippuen tietolähteestä, oikeuttavat informaation osaksi henkilökohtaista tietämystään. Nojautuvatko he auktoriteettiin, useampaan lähteeseen vaiko itsenäiseen järkeilyyn? hän pohtii.

Ståhlin mukaan tietämyksen oikeuttaminen esimerkiksi auktoriteettiin nojautuen voi johtaa hakoteille, mikäli käyttäjä ei ymmärrä, että myös auktoriteetti voi kertoa valheita.

Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta

KM Tore Ståhlin kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Exploring connections between epistemic beliefs, internet reliance and ICT practices – a study among first-year university students tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 klo. 12 Pinni B -rakennuksen salissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere).

Vastaväittäjänä toimii professori Christian Brandmo Oslon yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Vesa Korhonen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.

Yhteyshenkilöt

Tore Ståhl
050 328 8498
tore.stahl@tuni.fi / tore.stahl@gmail.com

Kuvat

Väitöskirjatutkija Tore Ståhl Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjatutkija Tore Ståhl Tampereen yliopistosta.
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella20.5.2024 11:38:29 EEST | Tiedote

Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.

Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.

Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye