Henkilöautojen ensirekisteröinnit laskussa – sähköautojen osuus pudonnut selvästi aiemmasta
Kuluvan vuoden alku on ollut uusien henkilöautojen ensirekisteröinneissä heikoin koko 2000-luvulla. Tammi-maaliskuussa rekisteröitiin vajaat 18 500 henkilöautoa, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Maaliskuussa ensirekisteröitiin kaikkiaan 6 486 henkilöautoa. Tämä on 16 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Täyssähköautoja ensirekisteröitiin 1 852, eli 36 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.
”Uusien autojen tilauskanta on heikko. Epävarmuus taloudesta ja käyttövoimista voivat vaikuttaa kehityksen taustalla. Myös satamalakko on mitä ilmeisimmin vähentänyt ensirekisteröintejä”, Tilastokeskuksen liikennetilastojen yliaktuaari Nico Maunula arvioi.
Maunula muistuttaa, että henkilöautojen ensirekisteröinneissä trendi on ollut jo pitkään laskeva. Viime vuonna rekisteröintien määrä ylitti kuitenkin muutamalla tuhannella edeltävän vuoden tason.
Vuonna 2023 henkilöautoja ensirekisteröitiin yhteensä 87 509. Vielä 2000-luvun alussa uusia autoja rekisteröitiin useana vuotena lähes 150 000.
150 000 uuden auton vuosittainen taso onkin useassa yhteydessä arvioitu Suomen autokannan uusiutumisen edellytykseksi. Tällä hetkellä tästä tasosta ollaan yli 60 000 auton päässä.
”Viime vuoden kasvu selittyy osittain sähköautojen tilausjonojen purkautumisella. Osa viime vuonna rekisteröidyistä uusista sähköautoista oli tilattu jo vuonna 2022, jolloin käytössä oli vielä 2 000 euron hankintatuki”, Maunula kertoo.
Sähköautojen osuus kääntyi laskuun
Tammi-maaliskuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 26 prosenttia oli täyssähköautoja. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 31 %.
Korkeimmillaan osuus on ollut syyskuussa 2023, jolloin yli 40 prosenttia rekisteröidyistä uusista henkilöautoista oli täyssähköisiä. Tuolloin sähköautoja rekisteröitiin jo enemmän kuin bensiinikäyttöisiä henkilöautoja.
”Myös bensa-autojen ensirekisteröintimäärät ovat laskeneet alkuvuonna, mutta niiden osuus kaikista ensirekisteröinneistä on kasvanut vuodentakaiseen verrattuna”, Maunula sanoo.
Noin 45 prosenttia tammi-maaliskuussa rekisteröidyistä uusista henkilöautoista oli bensiinikäyttöisiä. Dieselautojen osuus oli kuusi prosenttia ja ladattavien hybridien 23 prosenttia.
”Ladattavia hybridejä ensirekisteröitiin alkuvuonna sekä määrällisesti että etenkin suhteellisesti enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna”, Maunula toteaa.
Siinä missä uusien autojen ensirekisteröinnit ovat vähentyneet, käytettyjen autojen maahantuonti on lisääntynyt. Tammi-maaliskuussa käytettynä yksittäismaahantuotuja henkilöautoja rekisteröitiin yhteensä 9 375, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
”Käytettynä on tuotu maahan erityisesti täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Viime vuonna näiden ladattavien autojen osuus kaikista maahantuoduista henkilöautoista oli peräti 64 prosenttia”, Maunula kertoo.
Tammi-maaliskuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 45 prosenttia rekisteröitiin Uudellemaalle. Sähköautoissa Uudenmaan osuus oli suurempi, 53 prosenttia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nico MaunulaYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3526nico.maunula@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme