Vauvaiän aivovasteet puheelle ennustavat lukutaitoa
Jo vauvaikäisten lasten valmiudet puheen käsittelyyn aivoissa voivat ennustaa myöhempää kielen ja lukutaidon kehitystä. Tuoreet tutkimustulokset voivat auttaa kehittämään uusia tapoja ennaltaehkäistä lukemisen ongelmia jo ennen kouluikää.
Helsingin yliopiston Lukivauva-hankkeessa tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvisi, että vauvaikäisenä mitatut voimakkaammat aivovasteet puheen muutoksiin olivat yhteydessä parempiin esilukutaitoihin, kuten nopean nimeämisen taitoihin. Nämä taidot ovat keskeisiä lukutaidon kehitykselle.
Tutkimuksessa seurattiin lapsia syntymästä 4–5 vuoden ikään saakka osana Lukivauva-seurantatutkimusta. Tutkimusryhmä mittasi lasten aivovasteita puheäänteiden muutoksiin aivosähkökäyrän avulla. Mittaus toistettiin samoille lapsille vastasyntyneenä ja 2,5 vuoden iässä. Osalla vauvoista oli perinnöllinen riski lukivaikeuteen eli oppimisvaikeuteen, joka voi heikentää puheen käsittelyn taitoja ja kielen kehitystä.
Tutkimuksessa havaittiin, että voimakkaat ja vasemmalle painottuneet aivovasteet puheen muutoksiin vastasyntyneenä ja 2,5 vuoden iässä ennustivat hyviä esilukutaitoja 2,5 ja 4–5 vuoden iässä. Lisäksi mitä enemmän 2,5-vuotiaan aivovasteet puheelle muistuttivat aikuisten aivovasteita, sitä kehittyneempiä olivat myös lapsen esilukutaidot. Sen sijaan todettu perinnöllinen lukivaikeuden riski heikensi esilukutaitoja.
Aivovasteiden mittaaminen voi siis antaa olennaista tietoa lapsen tulevasta kielen ja lukutaidon kehityksestä.
– Kielen ja lukutaidon kehityksen viiveet ja oppimisvaikeudet, kuten lukivaikeus, ovat väestössä yleisiä. Tutkimuksemme mukaan näitä kehityksellisiä viiveitä voidaan tutkia lapsen syntymästä lähtien, väitöskirjatutkija, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, Sergio Navarrete Arroyo kertoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Clinical Neurophysiology -tiedejulkaisussa.
Varhainen tuki on tärkeää
Elämän ensikuukausilla on erityinen merkitys oman äidinkielen äänteiden oppimiselle, mikä luo pohjan myöhemmälle kielen ja lukutaidon kehitykselle.
Lukutaidon viiveiden havaitseminen mahdollisimman varhain voi tarjota parempia mahdollisuuksia niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Varhainen puuttuminen ja tuki ovat tutkijoiden mukaan ensiarvoisen tärkeitä, erityisesti niille lapsille, joilla on perinnöllinen riski lukivaikeuteen.
Lukivauva-hankkeen aiemmassa osatutkimuksessa havaittiinkin, että yksinkertainen musiikinkuunteluharjoitus voi tukea vauvojen puheen käsittelykykyä. Havainto voi auttaa kehittämään kustannustehokkaita ja helposti toteutettavia tapoja tukea puheen käsittelyn kehitystä.
– Tulokset korostavat vauvaiän ja varhaislapsuuden merkitystä varhaisena mahdollisuutena tukea lapsia ja perheitä ja luoda siten pohjaa hyvälle kognitiiviselle kehitykselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, yliopistotutkija Paula Virtala Lukivauva- ja Vauhtivauva -hankkeista sanoo.
Vauhtivauva-tutkimus etsii osallistujia
Lukivauva-hankkeen tulosten pohjalta Helsingin yliopistolla käynnistyy keväällä 2024 uusi interventiotutkimus Vauhtivauva, joka on suunnattu vauva- ja taaperoikäisille ja heidän perheilleen. Vauhtivauva-hankkeessa selvitetään, voiko taaperoiän harrastustoiminnalla tukea kielen kehitystä, ja miten lukihäiriöriski vaikuttaa kielen kehitykseen.
Tutkimuksen tavoitteena on kehittää tapoja tukea kielen kehitystä ja ennaltaehkäistä lukemisen ongelmia. Vauhtivauva-hankkeeseen etsitään mukaan perheitä, joilla on pieni vauva ja jotka asuvat Helsingin alueella. Erityisesti mukaan toivotaan perheitä, joissa vähintään toisella vanhemmalla on lukihäiriö.
Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.
Vauhtivauva-hanke on osa Suomen Akatemian Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikköä.
Lisätietoja
Paula Virtala, PsT, yliopistotutkija, Lukivauva- ja Vauhtivauva -hankkeet, Helsingin yliopisto
Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Navarrete Arroyo, S., Virtala, P., Nie, P., Kailaheimo-Lönnqvist, L., Salonen, S., & Kujala, T. (in press). Infant mismatch responses to speech-sound changes predict language development in preschoolers at risk for dyslexiaClinical Neurophysiology. https://doi.org/10.1016/j.clinph.2024.02.032
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kahvin perimä selvitetty – tiedossa parempaa makua ja vastustuskykyä kasvitaudeille2.5.2024 09:33:27 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Arabica-kahvilajin koko perimän. Tutkimustulokset avaavat uusia mahdollisuuksia tuottaa laadukkaampaa kahvia ja parantaa lajin vastustuskykyä vakavalle kahvipensaita tuhoavalle kasvitaudille kahviruosteelle.
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme