Saara Hyrkkö: Autoilun verotuksen uudistamisella alkaa olla hoppu – se tulee tehdä talouden, ihmisten ja ilmaston kannalta kestävästi

– Kansalaisaloitteet nostavat esiin, että oikeudenmukaisuus on olennainen osa toimivaa ilmastopolitiikkaa. Aloitteista ei kuitenkaan löydy kestävää ratkaisua pulmaan – niissä kun päästövähennysten tarve sivuutetaan ja toisaalta tukitoimetkaan eivät kohdennu eniten tarvitseville. Esimerkiksi polttoaineverotuksen laskun on todettu lisäävän erityisesti suurituloisten autoilua, sanoo Hyrkkö.

Hyrkön mukaan valiokunnan yksimielisessä mietinnössä tunnistetaan ja tunnustetaan ansiokkaasti energiaverotuksen merkitys päästöjen vähentämisessä. Suomi on sitoutunut puolittamaan taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä.

– Tällä hetkellä harjoitetun politiikan myötä Suomen tavoitteet ja velvoitteet vähentää liikenteen päästöjä karkaavat yhä kauemmas. Jos päästövähennyksiä ei saada aikaan liikenteen puolella, niitä on haettava entistä enemmän esimerkiksi maataloudesta, mikä ei ole yhtään helpompaa. Liikenteen sähköistymistä tulee kirittää jarruttelun sijaan. Esimerkiksi sähköauton hankintaa ja latausinfran rakentumista kannattaa yhä tukea ja sähköautojen erillisverot kannattaa heittää roskakoriin, sanoo Hyrkkö.

Samalla Hyrkkö peräänkuuluttaa vauhtia autoilun verotuksen uudistamiseen. Liikenteen sähköistyessä autoilun verotuotot laskevat vääjäämättä, mikä asettaa haasteita julkiselle taloudelle. Uudistus ei saisi heikentää kannusteita liikenteen sähköistymiseltä tai päästöjen vähentämiseltä.

– Polttoaineverotus kannattaisi sitoa indeksiin ja tieliikenteen päästökauppa voisi toimia vähintäänkin perälautana, jos päästöt eivät muutoin vähene riittävästi. Samalla on luotava uusi veromalli, joka tuottaa valtiolle tuloja myös tulevaisuudessa. Käytännössä kyse olisi jonkinlaisesta kilometriverosta, jossa myös alueelliset erot voitaisiin huomioida. Mallia voisi pilotoida suurten kaupunkiseutujen ruuhkamaksuilla. Samalla on aktiivisesti kehitettävä joukkoliikenteen, kävelyn sekä pyöräilyn edellytyksiä koko Suomessa, ehdottaa Hyrkkö.

Toisaalta Hyrkön mukaan on selvää, että käyttövoiman murros ei tapahdu silmänräpäyksessä.

– Omaa autoa tarvitaan yhä suuressa osassa Suomea, eikä tämä tule nopeasti muuttumaan. Murrosvaiheessa onkin tuettava niitä kotitalouksia, jotka eivät taloudellisesta tilanteesta johtuen pysty vielä vaihtamaan sähköautoon, mutta tarvitsevat autoa yhä liikkumiseen. Esimerkiksi Vihreiden esittämä energiaraha tai muu hiiliosinkomalli voisi olla tähän toimiva keino, sanoo Hyrkkö.

Eduskunta äänestää iltapäivällä Hyrkön autoilun verotuksen uudistamista koskevasta lausumaehdotuksesta:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin autoilun verotuksen uudistamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja valtiontalouden kannalta kestävällä tavalla, joka ei heikennä liikenteen päästöohjausta ja joka varmistaa, että Suomi voi saavuttaa taakanjakosektorin ja liikenteen päästövähennysvelvoitteensa.