Uusi seulontatapa löytää entistä tarkemmin hoitoa vaativat eturauhassyövät
Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkimus osoittaa, että uudella kolmiportaisella eturauhassyövän seulontamenetelmällä voidaan löytää huomattava määrä hoitoa vaativia syöpiä. Väestön seulontaohjelmia ei ole aloitettu Suomessa eikä useimmissa muissa maissa.

Tampereen ja Helsingin yliopistojen johdolla tehtävä ProScreen-tutkimus selvitti kolmiportaisen syöpäseulonnan toimivuutta. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko uudella seulontatavalla vähentää eturauhassyöpäkuolleisuutta tehokkaasti ja samalla vähentää aiempien seulontamenetelmien suurinta ongelmaa: merkityksettömän eturauhassyövän ylidiagnosointia.
Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä, sillä ne eivät etene hoitamattomanakaan oireiseen vaiheeseen. Hyväennusteisen syövän hoitaminen ei siis tuota hyötyä, mutta itse hoito aiheuttaa silti elämänlaadun haittoja potilaalle.
Tutkimuksessa molemmat veritestit olivat positiivisia seitsemällä prosentilla osallistujista, minkä jälkeen heidät kutsuttiin eturauhasen magneettikuvaukseen. Noin puolella näistä miehistä havaittiin magneettikuvauksessa epäilyttävä alue, josta otetiin koepala. Lopulta syöpä löydettiin noin kahdelta prosentilta tutkimukseen osallistuneista. Kliinisesti merkityksettömiä syöpiä todettiin neljä tuhatta miestä kohti.
– Olemme aiemmin osoittaneet, että PSA-seulonnalla voidaan hieman pienentää eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. PSA-seulonta tuottaa kuitenkin niin paljon tarpeettomia syöpädiagnooseja, että haitat ylittävät hyödyt. Uudet tulokset osoittavat, että nyt käytetty kolmiportainen menetelmä tuottaa vähemmän tarpeettomia syöpädiagnooseja kuin PSA-seulonta, toteaa tutkimusta johtanut epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta.
Hyväennusteisen syövän toteamisesta ei ole hyötyä
Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä eli ne eivät etene oireiseen vaiheeseen. Tutkimuksen toinen vetäjä, urologian professori Antti Rannikko Helsingin yliopistosta muistuttaa, että piileviksi jäävien syöpien toteamisella ei saavuteta mitään hyötyä eikä niiden löytämiseen tule edes pyrkiä.
– Valtaosa aiemmalla PSA-seulonnoilla löydetyistä kasvaimista on matalan riskin tapauksia, jotka todennäköisesti edustavat ylidiagnostiikkaa. Suurin osa niistä ei etene oireiseen vaiheeseen hoitamattomanakaan. Jos hyväennusteinen eturauhassyöpä todetaan, on ensisijainen hoito aina seuranta, Rannikko sanoo.
Paikallisen eturauhassyövän hoitona käytetään yleensä eturauhasen poistoleikkausta tai sädehoitoa. Hoidon yleisiä haittavaikutuksia ovat erektiohäiriö, virtsankarkailu, tiheävirtsaisuus ja suolisto-oireet.
Seulonnan päätavoite on vähentää kuolleisuutta
Tutkimus kattoi yhteensä yli 60 000 iältään 50–64-vuotiasta miestä, jotka arvottiin joko kolmiportaiseen seulontaan tai vertailuryhmään, jossa miehet olivat vain seurannassa.
Tutkimus jatkuu ja siihen kutsuttava väestö laajenee kattamaan myös Tampereen ja Helsingin lähikuntien miehet. Aiemmin osallistuneita miehiä kutsutaan uuteen seulontaan 2–6 vuoden kuluttua ensimmäisen seulontakierroksen tulosten perusteella.
Väestön seulontaohjelmaa ei toistaiseksi ole aloitettu Suomessa, mutta seulonta on noussut terveyspoliittiseen keskusteluun.
Tutkijoiden mukaan uuden seulontamallin hyödyistä on vasta alustavaa näyttöä. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että merkittäviä hyötyjä voitaisiin tulevaisuudessa saavuttaa. Hyötyjä voidaan arvioida vasta noin 10 vuoden seurannan perusteella, kun saadaan tietoa eturauhassyöpäkuolleisuudesta.
– Syöpäseulonnan päätavoite on aina kuolleisuuden vähentäminen. Syöpäseulontaa koskevan päätöksenteon pääkriteerinä tulisi aina olla sen avulla saavutettava kuolleisuuden väheneminen, Auvinen sanoo.
– ProScreen-tutkimus kykenee suuren kokonsa ja satunnaistetun tutkimusasetelmansa ansiosta tuottamaan seulontapäätösten pohjaksi tarvittavan tutkimusnäytön. Tällä hetkellä luotettavaa tutkimustietoa magneettikuvausta hyödyntävän seulonnan hyödyistä ja haitoista ei ole.
Tutkimuksen on toteuttanut laaja tutkijaryhmä, johon kuuluu radiologeja, patologeja, urologeja ja muiden alojen asiantuntijoita Tampereen yliopistosta ja Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta (TAYS) sekä Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS/HUS). Yhteistyökumppaneina toimivat myös Fimlab, Huslab ja Lundin yliopisto.
Tutkimusta ovat tukeneet Syöpäsäätiö, Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoima valtion tutkimusrahoitus.
Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa JAMA (Journal of the American Medical Association) -tiedelehdessä.
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Miesten syöpäkuoleman aiheuttajana se on Suomessa toiseksi yleisin ja koko Euroopassa kolmanneksi yleisin.
Tutkimusartikkeli
A Auvinen, T Tammela, T Mirtti ym. Prostate cancer screening with PSA, kallikrein panel and MRI: A preliminary report from the ProScreen randomized trial. Journal of the American Medical Association (JAMA), julkaistu verkossa 6.4.2024. doi:10.1001/jama.2024.3841
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anssi Auvinen
professori, epidemiologia
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Terveystieteet
Tampereen yliopisto
anssi.auvinen@tuni.fi
040 190 1640
Antti Rannikko
professori, urologia
antti.rannikko@helsinki.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme