Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa

Jaa
Ympäristöministeri Kai Mykkänen
Ympäristöministeri Kai Mykkänen

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja.

–Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa.

Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan.

–Myös ilmastokomissaari Wopke Hoekstra katsoo ilmastopolitiikan keinoja monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. On hyvä kuitenkin muistaa, että komission laiva kääntyy hitaasti, kun ilmasto-, ympäristö- ja energiapääosastoilla on tuhansia virkamiehiä aikaa vievissä valmistelutöissä.

Teollisesta hiilenhallinnasta iso mahdollisuus Suomelle

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Tukholman vierailun seurauksena pohjoismaiset metsäjohtajat ovat jatkaneet pyöreän pöydän keskusteluja komission kanssa seuraavan komisison työohjelmasta.

–Metsäteollisuuden tulevaisuuden jalostuksessa voi puuperäisellä hiilidioksidilla olla merkittävä rooli. Komission tiedonannolla teollisesta hiilenhallinnasta on suuri merkitys Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille, joilla on isot metsävarat ja laaja metsäteollisuus.

Puuperäisestä hiilidioksidista voidaan Mykkäsen mukaan jatkojalostaa esimerkiksi polttoaineita, kuten metanolia meriliikenteen tarpeisiin. – Tämän seurauksena massiivinen määrä metsäteollisuudessa syntyvää puuperäistä hiilidioksidia voidaankin kääntää ongelmasta ratkaisuksi.

Metsäpohjaisen biotalouden kehitystyön kannalta keskeiseen pakkausdirektiiviin jäi Mykkäsen mielestä vielä sarvia ja hampaita. – Olen silti tyytyväinen, että saimme läpi kartonkikuljetuspakkausten poikkeuksen, joka on Suomen ja Ruotsin metsätaloudelle isoin kysymys. Myönteistä on sekin, että asetukseen saatiin kolmen vuoden päästä tehtävä tarkastelu biopohjaisten materiaalien erityiskohteista ja että pakkausten uudelleenkäytön tavoitteet saatiin paljon maltillisemmiksi juomapakkauksissa. Kun maito- ja muut pilaantuvat juomavalmisteet ovat pois uudelleenkäyttövelvoitteesta, niitä voidaan myydä kartonkipakkauksissa kuten ennenkin.

Hiilijalanjäljen laskenta pakolliseksi uudisrakentamiseen

Ympäristöministeriön hallinnoima puurakentamisen edistämiseen tähdännyt toimenpideohjelma (2016-2013) päättyi vuoden vaihteessa. – Valitettavasti kansallisella eikä eurooppalaisella puurakentamisen ohjelmilla ole määrärahoihin nähden saatu toivottuja tuloksia. Tämän takia päätin, ettei sitä nykymuodossaan määrärahoja syövänä prosessina jatketa.

–Ohjelmatoimien sijaan kannustan puurakentamiseen tähtääviä toimijoita seuraamaan rakentamislain uudistamisen avaamia mahdollisuuksia. Olemme nyt uudistamassa rakentamislakia ja siihen on tulossa kerrostalojen ja rivitalojen uudisrakentamiseen elinkaariaikaisen hiilenjalanjäljen raja-arvo. Laskentaesimerkkien perusteella siitä tulee vuosikymmenien voimakkain kannustin puumateriaalien käyttämiseen rakentamisessa.

Mykkäsen mukaan tavoitteena on, että se toimii rakentamista ohjaavalla tavalla, kun hiilijalanjäljen laskenta joudutaan tekemään jokaisen uudisrakennuksen osalta. – Ainakaan tässä vaiheessa se ei tule pientalorakentamiseen, vaan haetaan parhaat käytännöt teollisen rakentamisen kautta ja hiilijalanjäljen laskennat tehdään ammattimaisesti ja saadaan laskennan standardit kuntoon.

–Uskon, että tämä tulee näkymään vähähiilisen rakentamisen kasvuna. Olemme samantyyppistä laskentatapaa lobbaamassa rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen koko EU:n tasolla. Se avaisi vientimahdollisuuksia ja kasvattaisi puurakentamisen markkinoita koko Euroopassa.

Vaikka puurakentamisen kehitys on ollutkin hidasta, Mykkäsen mukaan ministeriö on ohjeistanut Araa ottamaan asuntorahoituksen käyttösuunnitelmaan vahvemmin mukaan vähähiilisen puurakentamisen ja elinkaariajattelun.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kai Mykkänen
kai.mykkanen@gov.fi

Kuvat

Ympäristöministeri Kai Mykkänen
Ympäristöministeri Kai Mykkänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

YTT Juhani Wiio: Median metsäuutisoinnista puuttuu kokonaiskuva – Toimittajien side metsään katkennut22.5.2024 08:16:10 EEST | Artikkeli

Metsäuutisointia tutkineen YTT Juhani Wiion mukaan erityisesti suurien mediatalojen, tulisi tarkastella metsäkysymyksiä kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhden vallalla olevan asenneilmaston kautta. – Metsä ja siihen perustuva talous ovat hiilinielun ja suojelun lisäksi edelleen osa suomalaista elämänmuotoa ja suomalaisten toimeentuloa. On tärkeää, että kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi valtamedioissa sirpaleisen sosiaalisessa mediassa esiintyvän ajoin aggressiivinen keskustelun vastapainoksi. –Sama koskee metsiin liittyvää tutkimusta, jolta näin yhteiskuntatieteilijänä kaipaisi enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka lisäisi monipuolista ymmärrystä metsistä. Kun seuraa somen metsäkeskustelua, saa vaikutelman, että jotkut tutkijatkin ovat ottaneet siinä omaa yhtä totuuttaan puolustavan ideologisen osapuolen roolin. Kun tarjolla on sirpalemaista, joskus vastakkaistakin metsätietoa, kokonaiskuva hämärtyy, muistuttaa Wiio. Media luo metsäkuvaa Taloustutkimuksen tutkimuksie

Metsäteollisuuden Kaisu Karvala: Metsäbiotalous seuraavaan komission ohjelmaan8.5.2024 11:01:14 EEST | Artikkeli

Metsätalous vahvemmin ilmastostrategiaan Metsäteollisuus ry:n EU-asioiden johtajan Kaisu Karvalan mukaan tavoitteena on saada metsätalous vahvemmin mukaan seuraavan komission ohjelmaan. – Tavoitteemme on saada kirjaus biotalouden merkityksestä eurooppalaiselle omavaraisuudelle sekä strategiselle autonomialle seuraavan komission 5-vuotisagendalle. Tässä meillä on samanlainen tahtotila ja tavoite hallituksen kanssa. –Vaikka komission 2040-tiedonanto on selvästi parempi kuin komission muut viime kauden tiedonannot, olen yrittänyt hillitä sitä intoa, että kaikki muuttuisi ympäristöasioista vastanneen komissaari Franz Timmermansin komissiosta lähdön jälkeen. Komission lainsäädäntöä kirjoittavat virkamiehet istuvat edelleen paikallaan ja joillain heistä saattaa olla lähtökohtaisesti negatiivinen käsitys metsäteollisuudesta. Vaikka poliittinen tahtotila on nyt aiempaa parempi, on meidän silti keskityttävä lainsäädännön yksityiskohtiin, muistuttaa Karvala. Metsäteollisuudessa on meneillään pal

Metsänomistajien enemmistö turhautunut metsäkeskusteluun2.5.2024 12:14:46 EEST | Artikkeli

Vain joka neljäs metsänomistaja on tyytyväinen Suomessa käytävään voimakkaaksi koettuun metsäkeskusteluun. – Metsänomistajien enemmistön mielestä keskustelussa tulisi käsitellä nykyistä enemmän metsänomistajia, taloutta ja työllisyyttä, sanoo Taloustutkimuksen Tommi Saarnio. –Toinen tärkeä tutkimuksen johtopäätös on, että enemmistö metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä, eikä tasapuolisena ja tosiasioihin pohjautuvana. Aiempien tutkimusten tapaan myös tässä toistuu se, että metsäkeskustelua pidetään tunteikkaana, muttei tosiasioihin pohjautuvana. – Vain vajaa viidennes metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tosiasioihin pohjautuvana ja vielä harvempi kokee sen tasapuolisena. –Tulosten perusteella tuntuu siltä, että metsäomistajat ovat aika turhautuneita nykyiseen keskusteluun. He kokevat, että heitä ei kuunnella, metsäala ei osallistu tarpeeksi näkyvästi keskusteluun ja että muut hyötyvät keskustelusta. Metsäala

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye