Työn ja talouden tutkimus LABORE

Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta

Jaa

Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren uusi tutkimusraportti. Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaati sokerittomiin juomiin. Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.

Kuva: Unsplash.

Makeisveron käyttöönotto tai poisto eivät vaikuttaneet merkittävästi makeisten ja jäätelön kulutukseen. Sen sijaan veron korotus sokerillisille virvoitusjuomille vuonna 2014 ohjasi suhteellisen voimakkaasti kulutusta sokerittomiin virvoitusjuomiin, joiden vero pysyi ennallaan.

Tutkimustulokset sisältyvät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren tänään julkaistuun tutkimusraporttiin Studying a Sin Tax Scheme with Multiple Reforms - Lessons for Consumption Taxation. Raportin ovat tehneet VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, Laboren tutkija Sami Jysmä ja Swansean yliopiston (UK) apulaisprofessori Riikka Savolainen.

Veron terveyshyöty edellyttää läheistä korvaavaa tuotetta

Raportissa tarkastellaan kattavan suomalaisen aineiston lisäksi myös kansainvälistä taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta, joka osoittaa, että eri kulutusveroilla on samansuuntaisia vaikutuksia. Tutkimustulosten perusteella terveyspohjaisilla veroilla voidaan ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan vain, jos verotetuille tuotteille on tarjolla läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, johon vero ei kohdistu.

Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 makeisille, jäätelöille ja virvoitusjuomille. Veroa myös korotettiin vuoden 2012 alusta.

”Makeisveron korotuksen seurauksena jäätelön ja makeisten keskimääräiset hinnat nousivat 10 prosenttia. Makeisveron kohteena olevien tuotteiden kulutusta veron käyttöönotto ei kuitenkaan vähentänyt”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.

Vuonna 2014 makeisveroa korotettiin sokerillisille virvoitusjuomille, mutta jätettiin sokerittomien virvoitusjuomien vero ennalleen. Seurauksena sokerillisten juomien kulutus väheni ja sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.

”Tämä veromuutos aiheutti voimakkaita muutoksia kulutukseen, vaikka muissa veron muutoksissa näin ei käynyt. Sokerillisten virvoitusjuomien sijaan kuluttajille oli tarjolla hyvin samanlainen ja korvaava tuote sokerittomissa juomissa, joihin veron korotus ei kohdistunut”, Kosonen kuvailee.

Makeisiin ja jäätelöihin kohdistuva makeisvero poistettiin vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä käytössä on ainoastaan virvoitusjuomavero, jossa sokerillisia juomia verotetaan ankarammin kuin sokerittomia.

Vain tarkoin kohdistettu kulutusvero ohjaa kulutusta

Tutkimusraportti sisältää laajan ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen erilaisiin terveyspohjaisiin veroihin sekä muihin kulutusveroihin. Lisäksi tutkimuksessa kehitetään mittari sille, kuinka läheinen mahdollinen korvaava tuote olisi verotettavalle tuotteelle.

”Myös muissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu kulutusvaikutuksia, kun vero kohdistetaan sokerillisiin virvoitusjuomiin, joilla on läheinen korvaava tuote sokerittomissa virvoitusjuomissa. Myös veron kohdistaminen tiettyihin tupakkatuotteisiin on vähentänyt niiden kulutusta, jos veron voi välttää muita tupakkatuotteita ostamalla” kertoo Laboren tutkija Sami Jysmä.

Kulutusveroilla näyttää siis olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on erittäin tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.

”Laajempipohjaisten valmisteverojen kulutuksen ohjausvaikutuksesta terveellisempään suuntaan ei kuitenkaan ole löytynyt tutkimusnäyttöä”, tiivistää Tuomas Kosonen.

Laaja terveysvero herättää kysymyksiä

Julkisessa keskustelussa on esitetty myös laajaa terveyspohjaista veroa, joka olisi kokonaan uusi valmistevero. Se saattaisi kohdistua elintarvikkeisiin, jotka sisältävät sokeria, suolaa tai kovia rasvoja.

Tutkimusprofessori Kosonen epäilee myös mahdollisen terveysveron tehokkuutta terveysvaikutusten saavuttamiseksi.

”Tutkimuksemme perusteella laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla vero voi näin tehdä, kuten tässä tutkimuksessa kävi sokerillisten virvoitusjuomien kohdalla. Näille jo tosin on olemassa korotettu virvoitusjuomavero tälläkin hetkellä”, Kosonen sanoo.

Mahdollinen yleinen terveysperusteinen vero kohdistuisi suureen määrään elintarvikkeita, joista suurelle osalle ei löydy terveellisempää ja läheisesti korvaavaa tuotetta.

”Sellaisen veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät luultavasti hyvin pieniksi. Silloin uuden veron haitat saattaisivat ylittää sen hyödyt”, summaa Kosonen.

Jos elintarvikkeiden kulutuksesta halutaan kerätä enemmän verotuloja, Kosonen suosittelee käyttämään olemassa olevia ja neutraaleja veroja. ”Käytännössä tämä tarkoittaisi ruoan arvonlisäveron kiristystä.”

Tutkimusraportti on uusi tutkimus, joka kuitenkin sisältää osittain samoja empiirisiä tuloksia kuin Tuomas Kososen ja Riikka Savolaisen tutkimus Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen. (Labore 2019)

Nyt julkaistussa tutkimuksessa uutta ovat vuoden 2017 makeisveron poiston vaikutukset, kansainvälinen kirjallisuuskatsaus, kyselytutkimus tuotteiden korvaavuudesta sekä mallikehikko. Tutkimustulosten avulla esimerkiksi ministeriöt pystyvät arvioimaan erilaisten kulutusverojen vaikutuksia ennakkoon aiempaa täsmällisemmin.

Tutkimus:

Kosonen Tuomas, Jysmä Sami and Savolainen Riikka (2024). Studying a Sin Tax Scheme with Multiple Reforms - Lessons for Consumption Taxation. VATT Working Papers 164 / Labore Working Papers 342. (liitteenä)

Lue koko raportti.

Lisätiedot:

Tuomas Kosonen, tutkimusprofessori, VATT ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT tuomas.kosonen@vatt.fi +358 50 3229304

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Oikeistodemari, politiikan yksisarvinen24.5.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomen tilanne on vakava. Tarvitaan uudenlainen ihmistyyppi, joka yhdistää porvarillisen säästäväisyyden ja vasemmistolaisen höveliyden – mutta mistä löytäisimme moisen politiikan yksisarvisen? Kestääkö Mika Malirannan kantti Matti Apusen arvonlisäveroaiheisessa revolverihaastattelussa, vai lyökö hän pyyhkeen kehään ja vastaa "mene ja tiedä"? Miten ravintoloiden pöytävarauksista saataisiin irti maksimaalinen hyöty? Ja miksi, oi miksi, saksalainen poliitikko haluaa asettaa dönerille hintakaton?

Selvitys: Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi valinnanvapautta, josta pojat näyttävät hyötyneet eniten20.5.2024 11:52:30 EEST | Tiedote

Kaksoistutkintojen osuus toisen asteen tutkinnoista on varsin pieni. Ominaisuuksiltaan ja työmarkkinatulemiltaan kaksoistutkinnon suorittaneet asettuvat tarkastelussa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden välimaastoon. Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto, mutta kokeilulla ei havaittu vaikutuksia työmarkkinatulemiin.

Suomen elintarviketeollisuus yllättää kilpailukyvyllään, mutta keskitymme kilpailijamaita vähemmän vientiin16.5.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyky on Euroopan huipputasoa. Elintarviketeollisuuden kannattavuus on jo hyvällä tasolla ja jalostusaste on kansainvälistä huippua. Korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä edistämällä alan yritykset voisivat löytää paljon uusia kasvumahdollisuuksia, käy ilmi Laboren ja Etlan tuoreesta selvityksestä.

M&A-podcast: Kotka ja kaakkoisen nousun eväät10.5.2024 00:22:57 EEST | Tiedote

Kotka on teollisuuskaupunki murroksessa. Miten Kymenlaakson talous virkistetään ja houkutellaan uusia investointeja alueelle? Matti Apunen ja Mika Maliranta pohtivat akkuteollisuuden mahdollisuuksia sekä valtioiden välistä kilpajuoksua yritysinvestoinneista valtiontuilla. He tarkastelevat myös aluekehityksen eroja, Venäjän sodan vaikutuksia ja Kymenlaakson edunvalvontaa. Kuinka nykytilanteesta ponnistetaan uuteen kasvuun? M&A&X-jakso on tuotettu yhteistyössä Kotkan kaupungin kanssa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye