Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta
Makeisvero ja siitä seuranneet korkeammat hinnat eivät vähentäneet makeisten ja jäätelön kulutusta, vahvistaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren uusi tutkimusraportti. Sen sijaan virvoitusjuomissa sokerillisten juomien korotettu vero ohjasi kulutusta voimakkaati sokerittomiin juomiin. Kulutusveroilla näyttää olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
Makeisveron käyttöönotto tai poisto eivät vaikuttaneet merkittävästi makeisten ja jäätelön kulutukseen. Sen sijaan veron korotus sokerillisille virvoitusjuomille vuonna 2014 ohjasi suhteellisen voimakkaasti kulutusta sokerittomiin virvoitusjuomiin, joiden vero pysyi ennallaan.
Tutkimustulokset sisältyvät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren tänään julkaistuun tutkimusraporttiin Studying a Sin Tax Scheme with Multiple Reforms - Lessons for Consumption Taxation. Raportin ovat tehneet VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, Laboren tutkija Sami Jysmä ja Swansean yliopiston (UK) apulaisprofessori Riikka Savolainen.
Veron terveyshyöty edellyttää läheistä korvaavaa tuotetta
Raportissa tarkastellaan kattavan suomalaisen aineiston lisäksi myös kansainvälistä taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta, joka osoittaa, että eri kulutusveroilla on samansuuntaisia vaikutuksia. Tutkimustulosten perusteella terveyspohjaisilla veroilla voidaan ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan vain, jos verotetuille tuotteille on tarjolla läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, johon vero ei kohdistu.
Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 makeisille, jäätelöille ja virvoitusjuomille. Veroa myös korotettiin vuoden 2012 alusta.
”Makeisveron korotuksen seurauksena jäätelön ja makeisten keskimääräiset hinnat nousivat 10 prosenttia. Makeisveron kohteena olevien tuotteiden kulutusta veron käyttöönotto ei kuitenkaan vähentänyt”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Vuonna 2014 makeisveroa korotettiin sokerillisille virvoitusjuomille, mutta jätettiin sokerittomien virvoitusjuomien vero ennalleen. Seurauksena sokerillisten juomien kulutus väheni ja sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.
”Tämä veromuutos aiheutti voimakkaita muutoksia kulutukseen, vaikka muissa veron muutoksissa näin ei käynyt. Sokerillisten virvoitusjuomien sijaan kuluttajille oli tarjolla hyvin samanlainen ja korvaava tuote sokerittomissa juomissa, joihin veron korotus ei kohdistunut”, Kosonen kuvailee.
Makeisiin ja jäätelöihin kohdistuva makeisvero poistettiin vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä käytössä on ainoastaan virvoitusjuomavero, jossa sokerillisia juomia verotetaan ankarammin kuin sokerittomia.
Vain tarkoin kohdistettu kulutusvero ohjaa kulutusta
Tutkimusraportti sisältää laajan ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen erilaisiin terveyspohjaisiin veroihin sekä muihin kulutusveroihin. Lisäksi tutkimuksessa kehitetään mittari sille, kuinka läheinen mahdollinen korvaava tuote olisi verotettavalle tuotteelle.
”Myös muissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu kulutusvaikutuksia, kun vero kohdistetaan sokerillisiin virvoitusjuomiin, joilla on läheinen korvaava tuote sokerittomissa virvoitusjuomissa. Myös veron kohdistaminen tiettyihin tupakkatuotteisiin on vähentänyt niiden kulutusta, jos veron voi välttää muita tupakkatuotteita ostamalla” kertoo Laboren tutkija Sami Jysmä.
Kulutusveroilla näyttää siis olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on erittäin tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.
”Laajempipohjaisten valmisteverojen kulutuksen ohjausvaikutuksesta terveellisempään suuntaan ei kuitenkaan ole löytynyt tutkimusnäyttöä”, tiivistää Tuomas Kosonen.
Laaja terveysvero herättää kysymyksiä
Julkisessa keskustelussa on esitetty myös laajaa terveyspohjaista veroa, joka olisi kokonaan uusi valmistevero. Se saattaisi kohdistua elintarvikkeisiin, jotka sisältävät sokeria, suolaa tai kovia rasvoja.
Tutkimusprofessori Kosonen epäilee myös mahdollisen terveysveron tehokkuutta terveysvaikutusten saavuttamiseksi.
”Tutkimuksemme perusteella laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla vero voi näin tehdä, kuten tässä tutkimuksessa kävi sokerillisten virvoitusjuomien kohdalla. Näille jo tosin on olemassa korotettu virvoitusjuomavero tälläkin hetkellä”, Kosonen sanoo.
Mahdollinen yleinen terveysperusteinen vero kohdistuisi suureen määrään elintarvikkeita, joista suurelle osalle ei löydy terveellisempää ja läheisesti korvaavaa tuotetta.
”Sellaisen veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät luultavasti hyvin pieniksi. Silloin uuden veron haitat saattaisivat ylittää sen hyödyt”, summaa Kosonen.
Jos elintarvikkeiden kulutuksesta halutaan kerätä enemmän verotuloja, Kosonen suosittelee käyttämään olemassa olevia ja neutraaleja veroja. ”Käytännössä tämä tarkoittaisi ruoan arvonlisäveron kiristystä.”
Tutkimusraportti on uusi tutkimus, joka kuitenkin sisältää osittain samoja empiirisiä tuloksia kuin Tuomas Kososen ja Riikka Savolaisen tutkimus Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen. (Labore 2019)
Nyt julkaistussa tutkimuksessa uutta ovat vuoden 2017 makeisveron poiston vaikutukset, kansainvälinen kirjallisuuskatsaus, kyselytutkimus tuotteiden korvaavuudesta sekä mallikehikko. Tutkimustulosten avulla esimerkiksi ministeriöt pystyvät arvioimaan erilaisten kulutusverojen vaikutuksia ennakkoon aiempaa täsmällisemmin.
Tutkimus:
Kosonen Tuomas, Jysmä Sami and Savolainen Riikka (2024). Studying a Sin Tax Scheme with Multiple Reforms - Lessons for Consumption Taxation. VATT Working Papers 164 / Labore Working Papers 342. (liitteenä)
Lisätiedot:
Tuomas Kosonen, tutkimusprofessori, VATT ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT tuomas.kosonen@vatt.fi +358 50 3229304
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Jysmätutkijajulkinen talous, tohtorihautomo
Puh:0409402841sami.jysma@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kutsu | Vihreä kasvu -kirjan julkistus 29.5.202429.4.2024 09:30:03 EEST | Kutsu
Vihreä siirtymä on elinympäristömme kannalta välttämätöntä. Toimimalla järkevästi ja ripeästi voimme myös saada aneemiseen talouteemme puhtia vihreästä kasvusta. Lämpimästi tervetuloa Laboren, VTT:n ja Business Finlandin ”Kestävän kasvun ennakointia – visio vihreän siirtymän jälkeisistä vaurauden ajureista” (ForGrowth) -hankkeen päätöstilaisuuteen. Tilaisuudessa julkistetaan hankkeen tuotoksena syntynyt Vihreä kasvu -tietokirja, joka käsittelee keinoja vihreän kasvun saavuttamiseksi.
Ansaintatapojen monipuolistaminen edistää hyvinvointia Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa25.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan tulonlähteiden monipuolistaminen näyttää olevan ansaintatapojen keskittämistä tehokkaampi strategia kohti parempaa toimeentuloa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ansaintatapojen monipuolistaminen näyttää parantavan toimeentuloa kaikilla tulotasoilla, vaikka parempituloiset menestyvät monipuolistamisessa paremmin. Jotta yhä useampi pääsisi kerryttämään tuloja potentiaalisista riskeistä huolimatta, tulee kotitalouksille tarjota vakuutus- ja rahoitusinstrumentteja, parempaa infrastruktuuria ja koulutusta.
Palkkatasa-arvo toteutuu parhaiten palvelualojen naisomisteisissa yrityksissä19.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus valottaa yritysten omistajan sukupuolen yhteyttä naisten ja miesten väliseen palkkaeroon eri toimialoilla ja eri kokoisissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan naisten palkka on keskimäärin 11–12 prosenttia alhaisempi kuin miesten, mutta naisomisteisissa yrityksissä ero on pienempi. Teollisuuden alan yrityksissä sukupuolten välinen palkkaero on samankaltainen sekä nais- että miesenemmistön omistamissa yrityksissä. Palvelualoilla taas palkkaero on vähäisempi naisomisteisissa yrityksissä. Yksityisen palvelualan kasvun ja naisyrittäjyyden lisääntymisen myötä yleisen palkkatasa-arvon voitaisiin olettaa parantuvan. Tutkimus on hyväksytty julkaistaksi arvostetussa Journal of Population Economics -lehdessä.
Talousennuste vuosille 2024–2026: Vauhtiin päästään – riskejä edessä18.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen talouden taantuma on jäämässä taakse. Talouskasvu on hidasta kuluvana vuonna, mutta arvoimme sen kiihtyvän tulevina vuosina. Yksityinen kulutus ja vienti vauhdittuvat vuosina 2025–2026. Julkinen talous on edelleen ongelmissa, ja velkasuhteen tasapainottaminen vaatii lisätoimia. Suotuisa talouskehitys edellyttää, että sopeutustoimet ovat monipuolisia. Riskit talouskasvulle liittyvät vaikeasti ennakoitavaan työmarkkinatilanteeseen ja kansainväliseen talouteen.
M&A-podcast: Kaikkien aika on kaikkien rahaa17.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Rakennusalan tuottavuus on laahannut paikoillaan 40 vuotta. Teknologia kehittyy, mutta talonvalmistus on yhtä tahmeaa kuin 1980-luvulla. Rakentaminen tarvitsee kumouksen, jossa työmaa ei ole lennosta ratkaistavien ongelmien ketju, vaan hyvin säädelty tehdas. Jos rakentaminen vakioidaan paremmin, kustannuksissa voidaan säästää jopa kymmeniä prosentteja ja läpimenoajat nopeutuvat tuntuvasti. Siksi MAX-podcastin uusi jakso kysyy: Onko raksa valmis uuteen aikaan? Ja kenen etu on takertua vanhaan? Jakso on toteutettu yhteistyössä Firan kanssa ja se on taltioitu live-yleisön edessä 11.4. Helsingin Bio Rexissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme