Makeisvero ohjasi kulutusta terveellisemmäksi vain virvoitusjuomien osalta

Makeisveron käyttöönotto tai poisto eivät vaikuttaneet merkittävästi makeisten ja jäätelön kulutukseen. Sen sijaan veron korotus sokerillisille virvoitusjuomille vuonna 2014 ohjasi suhteellisen voimakkaasti kulutusta sokerittomiin virvoitusjuomiin, joiden vero pysyi ennallaan.

Tutkimustulokset sisältyvät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n ja Laboren tänään julkaistuun tutkimusraporttiin Studying a Sin Tax Scheme with Multiple Reforms - Lessons for Consumption Taxation. Raportin ovat tehneet VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, Laboren tutkija Sami Jysmä ja Swansean yliopiston (UK) apulaisprofessori Riikka Savolainen.

Veron terveyshyöty edellyttää läheistä korvaavaa tuotetta

Raportissa tarkastellaan kattavan suomalaisen aineiston lisäksi myös kansainvälistä taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta, joka osoittaa, että eri kulutusveroilla on samansuuntaisia vaikutuksia. Tutkimustulosten perusteella terveyspohjaisilla veroilla voidaan ohjata kulutusta terveellisempään suuntaan vain, jos verotetuille tuotteille on tarjolla läheinen korvaava ja terveellisempi tuote, johon vero ei kohdistu.

Makeisvero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2011 makeisille, jäätelöille ja virvoitusjuomille. Veroa myös korotettiin vuoden 2012 alusta.

”Makeisveron korotuksen seurauksena jäätelön ja makeisten keskimääräiset hinnat nousivat 10 prosenttia. Makeisveron kohteena olevien tuotteiden kulutusta veron käyttöönotto ei kuitenkaan vähentänyt”, sanoo VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.

Vuonna 2014 makeisveroa korotettiin sokerillisille virvoitusjuomille, mutta jätettiin sokerittomien virvoitusjuomien vero ennalleen. Seurauksena sokerillisten juomien kulutus väheni ja sokerittomien juomien kulutus kasvoi niin, että virvoitusjuomien kulutus kokonaisuutena säilyi samana.

”Tämä veromuutos aiheutti voimakkaita muutoksia kulutukseen, vaikka muissa veron muutoksissa näin ei käynyt. Sokerillisten virvoitusjuomien sijaan kuluttajille oli tarjolla hyvin samanlainen ja korvaava tuote sokerittomissa juomissa, joihin veron korotus ei kohdistunut”, Kosonen kuvailee.

Makeisiin ja jäätelöihin kohdistuva makeisvero poistettiin vuoden 2017 alusta. Tällä hetkellä käytössä on ainoastaan virvoitusjuomavero, jossa sokerillisia juomia verotetaan ankarammin kuin sokerittomia.

Vain tarkoin kohdistettu kulutusvero ohjaa kulutusta

Tutkimusraportti sisältää laajan ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen erilaisiin terveyspohjaisiin veroihin sekä muihin kulutusveroihin. Lisäksi tutkimuksessa kehitetään mittari sille, kuinka läheinen mahdollinen korvaava tuote olisi verotettavalle tuotteelle.

”Myös muissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu kulutusvaikutuksia, kun vero kohdistetaan sokerillisiin virvoitusjuomiin, joilla on läheinen korvaava tuote sokerittomissa virvoitusjuomissa. Myös veron kohdistaminen tiettyihin tupakkatuotteisiin on vähentänyt niiden kulutusta, jos veron voi välttää muita tupakkatuotteita ostamalla” kertoo Laboren tutkija Sami Jysmä.

Kulutusveroilla näyttää siis olevan terveysvaikutuksia vain, jos vero on erittäin tarkkaan kohdistettu ja läheinen sekä terveellisempi korvaava tuote löytyy.

”Laajempipohjaisten valmisteverojen kulutuksen ohjausvaikutuksesta terveellisempään suuntaan ei kuitenkaan ole löytynyt tutkimusnäyttöä”, tiivistää Tuomas Kosonen.

Laaja terveysvero herättää kysymyksiä

Julkisessa keskustelussa on esitetty myös laajaa terveyspohjaista veroa, joka olisi kokonaan uusi valmistevero. Se saattaisi kohdistua elintarvikkeisiin, jotka sisältävät sokeria, suolaa tai kovia rasvoja.

Tutkimusprofessori Kosonen epäilee myös mahdollisen terveysveron tehokkuutta terveysvaikutusten saavuttamiseksi.

”Tutkimuksemme perusteella laaja terveyspohjainen vero tuskin ohjaisi kulutusta terveellisempään suuntaan. Joidenkin yksittäisten tuotteiden kohdalla vero voi näin tehdä, kuten tässä tutkimuksessa kävi sokerillisten virvoitusjuomien kohdalla. Näille jo tosin on olemassa korotettu virvoitusjuomavero tälläkin hetkellä”, Kosonen sanoo.

Mahdollinen yleinen terveysperusteinen vero kohdistuisi suureen määrään elintarvikkeita, joista suurelle osalle ei löydy terveellisempää ja läheisesti korvaavaa tuotetta.

”Sellaisen veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät luultavasti hyvin pieniksi. Silloin uuden veron haitat saattaisivat ylittää sen hyödyt”, summaa Kosonen.

Jos elintarvikkeiden kulutuksesta halutaan kerätä enemmän verotuloja, Kosonen suosittelee käyttämään olemassa olevia ja neutraaleja veroja. ”Käytännössä tämä tarkoittaisi ruoan arvonlisäveron kiristystä.”

Tutkimusraportti on uusi tutkimus, joka kuitenkin sisältää osittain samoja empiirisiä tuloksia kuin Tuomas Kososen ja Riikka Savolaisen tutkimus Makeisveron vaikutus makeisten hintoihin ja kulutukseen. (Labore 2019)

Nyt julkaistussa tutkimuksessa uutta ovat vuoden 2017 makeisveron poiston vaikutukset, kansainvälinen kirjallisuuskatsaus, kyselytutkimus tuotteiden korvaavuudesta sekä mallikehikko. Tutkimustulosten avulla esimerkiksi ministeriöt pystyvät arvioimaan erilaisten kulutusverojen vaikutuksia ennakkoon aiempaa täsmällisemmin.

Tutkimus:

Kosonen Tuomas, Jysmä Sami and Savolainen Riikka (2024). Studying a Sin Tax Scheme with Multiple Reforms - Lessons for Consumption Taxation. VATT Working Papers 164 / Labore Working Papers 342. (liitteenä)

Lue koko raportti.

Lisätiedot:

Tuomas Kosonen, tutkimusprofessori, VATT ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT tuomas.kosonen@vatt.fi +358 50 3229304