Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat yksittäisen potilaan toimintakykyä parantavia toimenpiteitä, joita suoritetaan Suomessa vuosittain yli 20 000 kappaletta. Tekonivelleikkauksen ennuste on erinomainen, ja huomattava osa potilaista kokee merkittävää kipujen lievittymistä sekä toimintakyvyn kohenemista leikkauksen jälkeen. Tekonivel ei ole kuitenkaan ikuinen, vaan se voidaan vuosien saatossa joutua vaihtamaan. Suomessa yleisin uusintaleikkauksen syy on infektio.
Rasmus Liukkonen selvitti väitöskirjassaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa sekä hoitomenetelmien ajallisia trendejä. Tämän lisäksi hän vertaili hoidon ennustetta eri leikkausmenetelmien välillä. Tutkimus suoritettiin Tampereella Tekonivelsairaala Coxassa.
– Tekonivelinfektioiden hoitokäytännöt ovat historiallisesti perustuneet hoitoa ohjaaviin algoritmeihin, joiden perusteella eri infektiotyyppejä on hoidettu eri tavoin. Tekonivelinfektio on kuitenkin harvinainen tapahtuma, minkä vuoksi aikaisempi tutkimusnäyttö aiheeseen liittyen on usein pohjautunut pieniin potilasmääriin. Tekonivelsairaala Coxan potilasaineistoa hyödyntämällä pystyimme perehtymään tähän aiheeseen kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen suuren potilasmäärän avulla, Liukkonen kertoo.
Tutkimusjakso käsitti vuosien 2008 ja 2021 välillä tekonivelinfektion vuoksi Coxassa hoidossa olleet potilaat. Liukkonen havaitsi tutkimuksessaan, että kyseisen ajanjakson aikana riski saada tekonivelinfektio on suurentunut ja hoitokäytännöt muuttuneet.
– Leikkaustekniikoiden välisiä tuloksia tarkastellessamme huomasimme, että perinteisistä hoitokäytännöistä poikkeamalla saattaa olla mahdollista parantaa potilaan ennustetta ilman suurentunutta riskiä muista haittatapahtumista. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia, Liukkonen sanoo.
– Eri hoitomenetelmien vertailu on ensisijaisen tärkeää hoitokäytäntöjen kehittämisen kannalta. Hoitomenetelmiemme tulisi aina perustua tieteelliseen näyttöön ja uskon, että myös tässä tutkimuksessa saavutettuja tuloksia pystytään hyödyntämään, kun jatkossa suunnitellaan potilaiden hoitopäätöksiä ja tulevia tutkimuskohteita, Liukkonen toteaa.
Rasmus Liukkonen on kotoisin Lahdesta ja opiskelee lääketiedettä neljättä vuotta Tampereen yliopistossa. Tulevana kesänä hän työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta
Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkosen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Prosthetic Joint Infection After Hip or Knee Arthroplasty: Treatment trends and outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksen Linna-rakennuksen auditoriossa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuukka Niinimäki Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rasmus Liukkonen
rasmus.liukkonen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Politiikkamallien leviämiseen vaikuttaa niiden muovautuvuus ja symbolinen elinkelpoisuus25.4.2024 15:53:37 EEST | Tiedote
YTM Lauri Heimo tutki väitöskirjassaan ehdollisen käteisavun ohjelman (conditional cash transfer – CCT) globaalia leviämistä. Ehdollisen käteisavun ohjelmien tapaustutkimuksen avulla väitöskirja valaisee sitä, miten globaalit politiikkamallit kehittyvät ja millaiset ominaisuudet mahdollistavat niiden leviämisen ja omaksumisen erilaisissa yhteyksissä.
ProDigial testaa nyt infra-alan tuottavuutta parantavia ratkaisuja käytännössä – myös tekoälyn käyttöä tutkitaan25.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Infra-alan tuottavuutta ja digitalisaatiota kirittäneen, Tampereen yliopiston johtaman ProDigial-tutkimusohjelman jatkokaudella testataan kehitettyjen ratkaisujen toimivuutta tilaajaorganisaatioiden arjessa. Laajaan yhteistyöhön ja sen kehittämiseen nojaava tutkimusohjelma selvittää lisäksi tekoälyn käyttömahdollisuuksia infrahankkeiden elinkaarella.
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme