Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
![Rasmus Liukkonen](/data/images/public/69818730/70134332/cbea2f00-2179-4699-8108-48d9f592b655-w_720.jpg)
Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat yksittäisen potilaan toimintakykyä parantavia toimenpiteitä, joita suoritetaan Suomessa vuosittain yli 20 000 kappaletta. Tekonivelleikkauksen ennuste on erinomainen, ja huomattava osa potilaista kokee merkittävää kipujen lievittymistä sekä toimintakyvyn kohenemista leikkauksen jälkeen. Tekonivel ei ole kuitenkaan ikuinen, vaan se voidaan vuosien saatossa joutua vaihtamaan. Suomessa yleisin uusintaleikkauksen syy on infektio.
Rasmus Liukkonen selvitti väitöskirjassaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa sekä hoitomenetelmien ajallisia trendejä. Tämän lisäksi hän vertaili hoidon ennustetta eri leikkausmenetelmien välillä. Tutkimus suoritettiin Tampereella Tekonivelsairaala Coxassa.
– Tekonivelinfektioiden hoitokäytännöt ovat historiallisesti perustuneet hoitoa ohjaaviin algoritmeihin, joiden perusteella eri infektiotyyppejä on hoidettu eri tavoin. Tekonivelinfektio on kuitenkin harvinainen tapahtuma, minkä vuoksi aikaisempi tutkimusnäyttö aiheeseen liittyen on usein pohjautunut pieniin potilasmääriin. Tekonivelsairaala Coxan potilasaineistoa hyödyntämällä pystyimme perehtymään tähän aiheeseen kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen suuren potilasmäärän avulla, Liukkonen kertoo.
Tutkimusjakso käsitti vuosien 2008 ja 2021 välillä tekonivelinfektion vuoksi Coxassa hoidossa olleet potilaat. Liukkonen havaitsi tutkimuksessaan, että kyseisen ajanjakson aikana riski saada tekonivelinfektio on suurentunut ja hoitokäytännöt muuttuneet.
– Leikkaustekniikoiden välisiä tuloksia tarkastellessamme huomasimme, että perinteisistä hoitokäytännöistä poikkeamalla saattaa olla mahdollista parantaa potilaan ennustetta ilman suurentunutta riskiä muista haittatapahtumista. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia, Liukkonen sanoo.
– Eri hoitomenetelmien vertailu on ensisijaisen tärkeää hoitokäytäntöjen kehittämisen kannalta. Hoitomenetelmiemme tulisi aina perustua tieteelliseen näyttöön ja uskon, että myös tässä tutkimuksessa saavutettuja tuloksia pystytään hyödyntämään, kun jatkossa suunnitellaan potilaiden hoitopäätöksiä ja tulevia tutkimuskohteita, Liukkonen toteaa.
Rasmus Liukkonen on kotoisin Lahdesta ja opiskelee lääketiedettä neljättä vuotta Tampereen yliopistossa. Tulevana kesänä hän työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta
Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkosen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Prosthetic Joint Infection After Hip or Knee Arthroplasty: Treatment trends and outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksen Linna-rakennuksen auditoriossa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuukka Niinimäki Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Rasmus Liukkonen
rasmus.liukkonen@tuni.fi
Kuvat
![Rasmus Liukkonen](/data/images/public/69818730/70134332/cbea2f00-2179-4699-8108-48d9f592b655-w_240.jpg)
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin3.7.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.
Tampereen yliopistoon valittiin 3531 uutta opiskelijaa – hyväksyttyjen määrä kasvoi2.7.2024 14:54:06 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu 3531 uutta opiskelijaa. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoi edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto niin kokonaishakijamäärältään kuin ensisijaisten hakemusten perusteella.
Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote
Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.
Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.
Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme