Myös raskas liikenne sähköistyy - sähköautojen latauspisteet vaativat vahvaa sähköverkkoa
Julkisia sähköauton latauspisteitä perustetaan entistä enemmän. Carunan alkuvuodesta tekemän kansalaiskyselyn mukaan etenkin nuoret suosivat julkisia latauspisteitä. Carunalle tulee kasvavissa määrin kyselyitä sähköliittymistä, joita otetaan sähköautojen latauspisteitä varten.
Suomessa on enemmän sähköautoja kuin koskaan. Traficomin mukaan vuonna 2023 sähköautojen ensirekisteröinnit kasvoivat yli 100 prosenttia. Carunan myynti- ja asiakaspäällikkö Lassi Vuokon mukaan kahden vuoden aikana on tapahtunut hurja muutos.
”EU:n asetuksen mukaan valtateillä tulee olla kuudenkymmenen kilometrin välein sähköauton latauspiste. Tämä lisää liittymäkyselyitä meille, kun esimerkiksi huoltoaseman tai supermarketin pihalle halutaan nopea sähköauton latauspiste”, Vuokko sanoo.
Carunalta pyydetyt liittymäkoot ovat suurentuneet, mikä kertoo suuremmista ja nopeammista latauspaikoista. Osassa latausliittymistä varaudutaan myös kapasiteetin kasvattamiseen myöhemmin.
Caruna toteutti maaliskuussa 2024 kyselyn suomalaisten sähköautoilijoiden kokemuksista. Kyselyn tulosten mukaan nuoret suosivat julkisia latauspisteitä.
Hieman alle puolet vastaajista lataa autoaan julkisilla latauspisteillä vähintään kerran kuussa. Yli 65-vuotiaista 26 % lataa autoaan julkisilla latausasemilla vähintään kerran kuussa, kun 18–24 –vuotiailla vastaava luku on 80 prosenttia. Sähköautoilun talvihaasteet taas ovat hidas lataus ja kantaman epävarmuus.
Linkki sähköautokyselyn tuloksiin
Julkisten latauspisteiden määrä lisääntyy tulevina vuosina – Neste perusti teholatauspisteen Salon Kivihoviin
Nesteen Marketing & Services –liiketoiminnan Sustainable Growth -yksikön vastaava johtaja Risto Karppinen tunnistaa sähköautobuumin. Viime vuonna Neste rakensi 600 kilowatin latauspisteen Salon Kivihoviin. Latauspistettä varten tilattiin suurin pienjänniteliittymä, jonka jakeluyhtiö Caruna tarjoaa.
Nesteen tavoitteena onkin rakentaa eri puolille Suomea pääväylien varsille yli 30 Neste MY Uusiutuva Lataus -palvelupistettä vuoden 2024 loppuun mennessä.
“Tämän jälkeen pyrimme laajentamaan verkostoa uusille alueille, joissa tunnistetaan tarve suurteholataukselle. Julkinen suurteholatausverkostomme laajenee myös Baltiassa, ja avaamme ensimmäisen, yritysasiakkaitamme palvelevan raskaan kaluston latauspisteen valtatie 3:n varrelle", Karppinen sanoo.
Kivihovin suurteholatauspisteessä on kokonaistehoa 600 kilowattia, ja latauspistokkeita löytyy kuudelle sähköautolle. Suurteholaturit mahdollistavat sähköauton latauksen jopa yli 300 kilowatin teholla, mikäli auto vain pystyy ottamaan näin tehokasta latausta vastaan.
“Sähköistyminen on tällä hetkellä nopeinta kevyessä kalustossa ja ammattiliikenteen puolella jakeluautoissa sekä kaupunkibusseissa. Myös raskaan liikenteen sähköistyminen on alkanut. Se vie aikansa ja vaatii investointeja sekä kalustoon että latausinfraan, minkä rooli korostuu pitkien etäisyyksien ja haastavien sääolosuhteiden maassa. Suomessa ajoneuvojen keski-ikä on yli 12 vuotta, mikä kertoo autokannan verrattain hitaasta uudistumisesta. Siksi kaikkia keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan”, Karppinen sanoo.
Vuoden alussa voimaan tullut Energiaviraston valvontamalli leikkaa sähkönjakeluverkkoyhtiöiden investointeja. Jatkossa sähköautojen latauspisteiden liittäminen verkkoon viivästyy niillä alueilla, joissa sähköverkon kapasiteetti ei riitä vastaamaan nopeasti kasvaviin sähkönkäyttötarpeisiin.
Yhteyshenkilöt
Carunan mediapuhelinCarunan mediapuhelinCarunan viestintä ja markkinointi
Vastaamme mielellämme mediakyselyihin sähköpostitse caruna.info@caruna.fi. Mediapuhelin palvelee kiireellisissä pyynnöissä arkisin klo 9-15.
Kuvat
Caruna lyhyesti
Caruna on suomalainen sähköverkkoyhtiö. Turvaamme luotettavan sähkönjakelun asiakkaille – myös sähkönkulutuksen kasvaessa ja siirtyessämme fossiilisesta uusiutuvaan energiaan.
Investoimalla sähköverkkoon varmistamme, että asiakkaamme voivat käyttää kotimaista, uusiutuvaa energiaa sekä toimia sähkön pientuottajina. Tuomme sähkön yli 737 000 asiakkaallemme Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa sekä Koillismaalla vastaten 20 % Suomen sähkönjakelusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Caruna Networks Oy
Joustoa sähkönkäytössä tarvitaan edelleen – yli 300 000:lla olisi mahdollisuus hyödyntää ilmaista kuormanohjausta6.5.2024 10:15:00 EEST | Artikkeli
Sähkön jakeluyhtiö Carunan maaliskuussa toteuttaman kansalaiskyselyn mukaan 41 % ihmisistä lataa sähköautoaan edelleen pahimpaan sähkönkäytön ruuhka-aikaan eli illalla kello 18–21. Carunalla on edelleen noin 300 000 asiakasta, jotka eivät hyödynnä kuormanohjausta, vaikka heidän sähkömittarinsa mahdollistaa sen.
Kymmenen vuoden matka - mitä luvut kertovat sähköverkon kehityksestä?29.4.2024 08:31:15 EEST | Artikkeli
Sähkönjakeluyhtiö Caruna toimii pääasiallisena sähkönjakelijana 77 kunnassa. Kymmenen vuoden aikana kuntien sähkönjakelu on parantunut huomattavasti. Vuonna 2013 laatuvaatimukset täyttävän verkon piirissä oli vain 67 % asiakkaista, nyt luku on jo yli 90 %. Ilmajohtoverkkojen määrä on pienentynyt 22 000 kilometrillä.
Sähköverkko on elintärkeä infrastruktuuri - Caruna lähetti Ukrainaan neljännen erän muuntajia25.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jakeluyhtiö Caruna lähetti huhtikuussa Ukrainaan 27 jakelumuuntajaa tukemaan sodassa vaurioituneen sähköverkkoinfrastruktuurin korjaamisessa. Kyseessä on Carunan neljäs muuntajalähetys.
Caruna muistuttaa turvallisesta puunkaadosta sähkölinjojen lähellä24.4.2024 10:15:00 EEST | Tiedote
Kevään tullen moni suunnittelee piha- tai tienvarsipuiden kaatamista. Jakeluyhtiö Caruna muistuttaa, ettei sähkölinjojen vieressä kasvavia puita pidä kaataa omin päin. Puiden kaatamisen suorittaa aina ammattilainen.
Lohjalla kaivettiin maan alle lähes viisi kilometriä sähköverkkoja18.4.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Caruna saneerasi vanhaa ilmajohtoverkkoa maakaapeliksi Lohjalla. Ilmajohtoverkko on rakennettu vuosina 1970–1990, joten se oli tulossa käyttöikänsä päähän. Projektissa tehtiin yhteistyötä kaupungin ja puhelinverkkotoimijoiden kanssa, jotta maata ei tarvinnut kaivaa auki montaa kertaa. Projekti parantaa sähkön toimitusvarmuutta lohjalaisille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme