Rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia maaliskuussa yli miljardin edestä – rahastopääoma nousi 159 miljardiin euroon
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 1033 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 159 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 624 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 59 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 93 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 205 miljoonaa euroa. Lisäksi vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 52 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
|
Osakerahastot |
624 |
1 468 |
67 128 |
|
Yhdistelmärahastot |
59 |
245 |
33 189 |
|
Pitkän koron rahastot |
93 |
169 |
30 716 |
|
Lyhyen koron rahastot |
205 |
611 |
17 664 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
52 |
54 |
10 315 |
|
YHTEENSÄ |
1 033 |
2 548 |
159 011 |
Maaliskuussa useat globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Maan keskuspankki painotti, että talous on kehittymässä isossa kuvassa oikeaan suuntaan, vaikka inflaatio on yhä liian nopeaa. Yhdysvalloissa työmarkkinoilla on edelleen pulaa työntekijöistä, vaikka tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä on parantunut maahanmuuton ansiosta. Keskuspankki piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan.
Myös Euroopassa ja Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta osakeindeksit nousivat. Taloussuhdanteen kääntyessä osakekursseihin heijastuvat parantuneet näkemykset yhtiöiden tulevaisuuden tuloskehityksistä. Lisäksi yksittäisten toimialojen, kuten Tanskassa lääketeollisuuden, menestyminen näkyi osakekurssien nousuna. Euroopassa taloussuhdanteen kääntymistä hidastavat geopoliittisten riskien lisäksi muun muassa Saksan talouden ongelmat. Saksan kuluvan vuoden talousennustetta päivitettiin alaspäin. Maan hallitus odottaa talouden kasvavan enää 0,2 prosenttia.
Korkosijoittajalle maaliskuu oli tuottoisa kuukausi. Korkeat korkotasot jo itsessään tuottivat suhteessa hyvin. Lisäksi lyhyet euriborkorot laskivat, mikä vaikutti euroalueelle sijoittavien lyhyen koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopassa myös 10 vuoden valtionlainojen korot laskivat ja taloussuhdanteen kääntymisen siivittämänä yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Sijoitusten hajauttamisen hyödyt näkyvät nyt hyvin rahastoluokkien 12 kuukauden tuotoissa. Pitkän koron rahastoissa kaikki rahastoluokat ovat 12 kuukauden tuoton osalta plussalla. Osakerahastoluokissa kaikki muut rahastoluokat Suomeen sijoittavaa rahastoluokkaa lukuun ottamatta ovat 12 kuukauden tuottojen osalta plussalla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Somerla muistuttaa, että rahastot tarjoavat helpon tavan hajauttaa sijoituksia globaalisti ja eri riskitason sijoituksiin. ”Kuukausittain säännöllisesti säästävä hajauttaa sijoituksiaan myös ajallisesti, jos yllättäviä geopoliittisia riskejä toteutuisi esimerkiksi Lähi-idässä.”
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin, globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 737 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Tyynenmeren alueelle ja toimialoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 112 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 2,00). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-94 |
-226 |
5 952 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
161 |
183 |
7 646 |
8 % |
|
Eurooppa |
87 |
98 |
6 183 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
238 |
384 |
10 482 |
28 % |
|
Japani |
-15 |
-18 |
436 |
21 % |
|
Tyynenmeren alue |
-3 |
42 |
1 319 |
4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
3 |
7 |
4 972 |
9 % |
|
Maailma |
251 |
1 022 |
28 688 |
20 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-24 |
1 450 |
15 % |
|
YHTEENSÄ |
624 |
1 468 |
67 128 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle valtioriskiin, luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 101 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 9 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,55).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
28 |
199 |
6 340 |
3,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
18 |
35 |
10 488 |
6,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
55 |
-59 |
3 883 |
9,5 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-3 |
186 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-8 |
8 |
6 227 |
3,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-1 |
-16 |
1 080 |
7,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
0 |
5 |
2 510 |
6,3 % |
|
YHTEENSÄ |
93 |
169 |
30 716 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme