Finanssiala ry

Rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia maaliskuussa yli miljardin edestä – rahastopääoma nousi 159 miljardiin euroon

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 1033 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 159 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 624 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 59 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 93 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 205 miljoonaa euroa. Lisäksi vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 52 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2024

Osakerahastot

624

1 468

67 128

Yhdistelmärahastot

59

245

33 189

Pitkän koron rahastot

93

169

30 716

Lyhyen koron rahastot

205

611

17 664

Vaihtoehtoiset rahastot

52

54

10 315

YHTEENSÄ

1 033

2 548

159 011

Maaliskuussa useat globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Maan keskuspankki painotti, että talous on kehittymässä isossa kuvassa oikeaan suuntaan, vaikka inflaatio on yhä liian nopeaa. Yhdysvalloissa työmarkkinoilla on edelleen pulaa työntekijöistä, vaikka tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä on parantunut maahanmuuton ansiosta. Keskuspankki piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan.

Myös Euroopassa ja Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta osakeindeksit nousivat. Taloussuhdanteen kääntyessä osakekursseihin heijastuvat parantuneet näkemykset yhtiöiden tulevaisuuden tuloskehityksistä. Lisäksi yksittäisten toimialojen, kuten Tanskassa lääketeollisuuden, menestyminen näkyi osakekurssien nousuna. Euroopassa taloussuhdanteen kääntymistä hidastavat geopoliittisten riskien lisäksi muun muassa Saksan talouden ongelmat. Saksan kuluvan vuoden talousennustetta päivitettiin alaspäin. Maan hallitus odottaa talouden kasvavan enää 0,2 prosenttia.

Korkosijoittajalle maaliskuu oli tuottoisa kuukausi. Korkeat korkotasot jo itsessään tuottivat suhteessa hyvin. Lisäksi lyhyet euriborkorot laskivat, mikä vaikutti euroalueelle sijoittavien lyhyen koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopassa myös 10 vuoden valtionlainojen korot laskivat ja taloussuhdanteen kääntymisen siivittämänä yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.

”Sijoitusten hajauttamisen hyödyt näkyvät nyt hyvin rahastoluokkien 12 kuukauden tuotoissa. Pitkän koron rahastoissa kaikki rahastoluokat ovat 12 kuukauden tuoton osalta plussalla. Osakerahastoluokissa kaikki muut rahastoluokat Suomeen sijoittavaa rahastoluokkaa lukuun ottamatta ovat 12 kuukauden tuottojen osalta plussalla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Somerla muistuttaa, että rahastot tarjoavat helpon tavan hajauttaa sijoituksia globaalisti ja eri riskitason sijoituksiin. ”Kuukausittain säännöllisesti säästävä hajauttaa sijoituksiaan myös ajallisesti, jos yllättäviä geopoliittisia riskejä toteutuisi esimerkiksi Lähi-idässä.”

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin, globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 737 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Tyynenmeren alueelle ja toimialoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 112 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 2,00). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-94

-226

5 952

-2 %

Pohjoismaat

161

183

7 646

8 %

Eurooppa

87

98

6 183

11 %

Pohjois-Amerikka

238

384

10 482

28 %

Japani

-15

-18

436

21 %

Tyynenmeren alue

-3

42

1 319

4 %

Kehittyvät markkinat

3

7

4 972

9 %

Maailma

251

1 022

28 688

20 %

Toimialarahastot

-5

-24

1 450

15 %

YHTEENSÄ

624

1 468

67 128

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle valtioriskiin, luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 101 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 9 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,55).

milj. EUR

Nettomerkinnät maaliskuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.3.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

28

199

6 340

3,4 %

Luokitellut yrityslainat EUR

18

35

10 488

6,2 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

55

-59

3 883

9,5 %

Valtioriski maailma

1

-3

186

2,0 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-8

8

6 227

3,9 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-1

-16

1 080

7,2 %

Kehittyvät markkinat

0

5

2 510

6,3 %

YHTEENSÄ

93

169

30 716

 

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finanssiala avaa taas lobbaustaan – avoimuustilinpäätöksessä kotimaan lisäksi Brysselissä tehty lobbaus27.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry (FA) on avannut vuodesta 2020 alkaen vaikuttamistyötään eli lobbaustaan julkaisemalla avoimuustilinpäätöksen. Siinä kerrotaan, keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä europarlamentaarikkoja ja komission viranhaltijoita FA on lobannut tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissaan. Avoimuustilinpäätöksen tärkeyttä korostaa vuoden 2024 alusta voimaan tullut lakisääteinen lobbauksen avoimuusrekisteri. Uusin avoimuustilintilinpäätös on nyt julkaistu ja luettavissa FA:n verkkosivuilla. Se kattaa ajanjakson heinäkuusta 2023 maaliskuuhun 2024.

Kriisit eivät horjuttaneet pankkisektoria vuonna 2023, vakuutusyhtiöillä hyvä vuosi – tutustu pankki- ja vakuutussektorien vuosikatsauksiin22.4.2024 11:42:24 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2023. Kummallakin sektorilla oli hyvä vuosi: tuotot, tulokset ja vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden tuloksia paransivat erityisesti osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hyvät tuotot. Pankkien häiriönsietokykyä paransivat kertyneet voittovarat, ylimääräiset pääomapuskurit sekä hyvä likviditeettiasema.

Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta18.4.2024 10:35:20 EEST | Tiedote

Peruspankkipalveluihin liittyvää sääntelyä ei ole tarpeen lisätä, toteaa Finanssiala ry lausunnossaan. Lausunto liittyy valtiovarainministeriön peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevaan arvomuistioon. FA huomauttaa, että arvomuistion kattama selvitys ei ole mukana hallitusohjelmassa ja sen sisältö on osin ristiriidassa kansallisen lisäsääntelyn välttämistä koskevan hallitusohjelman tavoitteen kanssa. Ehdotetut palveluaikavelvoitteet olisivat poikkeuksellisia suomalaisessa sääntelyssä, ja pankkipalveluiden saavutettavuuden kriittisyyttä on muistiossa yliarvioitu.

Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?17.4.2024 15:07:17 EEST | Tiedote

Hallitus esitti kehysriihessään vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistamista vuoden 2027 alusta alkaen. EU:ssa puolestaan suuntaus on aivan päinvastainen ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen nähdään tärkeänä osana EU:n pääomamarkkinaunionin tulevaisuutta, joka on esillä EU:n huippukokouksessa 17.-18.4.2024. Puoli miljoonaa tavallista suomalaista ovat edelleen säästäneet vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on vaikea sitoutua ilman kannusteita, jotka hallitus nyt esittää poistettavaksi.

Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin17.4.2024 10:40:11 EEST | Tiedote

Rahanpesulaki luokittelee merkittävissä julkisissa tehtävissä toimivat henkilöt ja heidän lähipiirinsä poliittisesti vaikutusvaltaisiksi eli ns. PEP-henkilöiksi (Politically Exposed Persons), joiden taustoja ja asiointia tulee selvittää ja seurata erityisen huolellisesti. Ilmoitusvelvollisten tarve ajantasaisille PEP-tiedoille on lisääntynyt compliance-velvoitteiden sekä kansallisen ja kansainvälisen toiminta- ja turvallisuusympäristön kiristymisen myötä. Nykyisellään PEP-tietoja hankitaan ja ylläpidetään erilaisista lähteistä, mikä heikentää tietojen luotettavuutta ja ylläpitoa. PEP-tietojen kokoaminen keskitettyyn rekisteriin parantaisi tietojen kattavuutta, oikeellisuutta, ajantasaisuutta ja myös henkilötietojen suojaa. Valtiovarainministeriö on laatinut arvomuistion keskitetyn kansallisen PEP-rekisterin perustamisesta. Finanssiala ry tukee ehdotusta voimakkaasti. Tanskassa rekisteri on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye