Rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia maaliskuussa yli miljardin edestä – rahastopääoma nousi 159 miljardiin euroon
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 1033 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 159 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 624 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 59 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 93 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 205 miljoonaa euroa. Lisäksi vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 52 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
|
Osakerahastot |
624 |
1 468 |
67 128 |
|
Yhdistelmärahastot |
59 |
245 |
33 189 |
|
Pitkän koron rahastot |
93 |
169 |
30 716 |
|
Lyhyen koron rahastot |
205 |
611 |
17 664 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
52 |
54 |
10 315 |
|
YHTEENSÄ |
1 033 |
2 548 |
159 011 |
Maaliskuussa useat globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Maan keskuspankki painotti, että talous on kehittymässä isossa kuvassa oikeaan suuntaan, vaikka inflaatio on yhä liian nopeaa. Yhdysvalloissa työmarkkinoilla on edelleen pulaa työntekijöistä, vaikka tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä on parantunut maahanmuuton ansiosta. Keskuspankki piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan.
Myös Euroopassa ja Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta osakeindeksit nousivat. Taloussuhdanteen kääntyessä osakekursseihin heijastuvat parantuneet näkemykset yhtiöiden tulevaisuuden tuloskehityksistä. Lisäksi yksittäisten toimialojen, kuten Tanskassa lääketeollisuuden, menestyminen näkyi osakekurssien nousuna. Euroopassa taloussuhdanteen kääntymistä hidastavat geopoliittisten riskien lisäksi muun muassa Saksan talouden ongelmat. Saksan kuluvan vuoden talousennustetta päivitettiin alaspäin. Maan hallitus odottaa talouden kasvavan enää 0,2 prosenttia.
Korkosijoittajalle maaliskuu oli tuottoisa kuukausi. Korkeat korkotasot jo itsessään tuottivat suhteessa hyvin. Lisäksi lyhyet euriborkorot laskivat, mikä vaikutti euroalueelle sijoittavien lyhyen koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopassa myös 10 vuoden valtionlainojen korot laskivat ja taloussuhdanteen kääntymisen siivittämänä yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Sijoitusten hajauttamisen hyödyt näkyvät nyt hyvin rahastoluokkien 12 kuukauden tuotoissa. Pitkän koron rahastoissa kaikki rahastoluokat ovat 12 kuukauden tuoton osalta plussalla. Osakerahastoluokissa kaikki muut rahastoluokat Suomeen sijoittavaa rahastoluokkaa lukuun ottamatta ovat 12 kuukauden tuottojen osalta plussalla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Somerla muistuttaa, että rahastot tarjoavat helpon tavan hajauttaa sijoituksia globaalisti ja eri riskitason sijoituksiin. ”Kuukausittain säännöllisesti säästävä hajauttaa sijoituksiaan myös ajallisesti, jos yllättäviä geopoliittisia riskejä toteutuisi esimerkiksi Lähi-idässä.”
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin, globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 737 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Tyynenmeren alueelle ja toimialoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 112 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 2,00). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-94 |
-226 |
5 952 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
161 |
183 |
7 646 |
8 % |
|
Eurooppa |
87 |
98 |
6 183 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
238 |
384 |
10 482 |
28 % |
|
Japani |
-15 |
-18 |
436 |
21 % |
|
Tyynenmeren alue |
-3 |
42 |
1 319 |
4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
3 |
7 |
4 972 |
9 % |
|
Maailma |
251 |
1 022 |
28 688 |
20 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-24 |
1 450 |
15 % |
|
YHTEENSÄ |
624 |
1 468 |
67 128 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle valtioriskiin, luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 101 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 9 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,55).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
28 |
199 |
6 340 |
3,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
18 |
35 |
10 488 |
6,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
55 |
-59 |
3 883 |
9,5 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-3 |
186 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-8 |
8 |
6 227 |
3,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-1 |
-16 |
1 080 |
7,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
0 |
5 |
2 510 |
6,3 % |
|
YHTEENSÄ |
93 |
169 |
30 716 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote
Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme