Rahastoihin sijoitettiin uusia pääomia maaliskuussa yli miljardin edestä – rahastopääoma nousi 159 miljardiin euroon
9.4.2024 14:48:08 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 1033 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 159 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin rahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 624 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 59 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 93 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 205 miljoonaa euroa. Lisäksi vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä 52 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
|
Osakerahastot |
624 |
1 468 |
67 128 |
|
Yhdistelmärahastot |
59 |
245 |
33 189 |
|
Pitkän koron rahastot |
93 |
169 |
30 716 |
|
Lyhyen koron rahastot |
205 |
611 |
17 664 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
52 |
54 |
10 315 |
|
YHTEENSÄ |
1 033 |
2 548 |
159 011 |
Maaliskuussa useat globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Maan keskuspankki painotti, että talous on kehittymässä isossa kuvassa oikeaan suuntaan, vaikka inflaatio on yhä liian nopeaa. Yhdysvalloissa työmarkkinoilla on edelleen pulaa työntekijöistä, vaikka tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä on parantunut maahanmuuton ansiosta. Keskuspankki piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan.
Myös Euroopassa ja Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta osakeindeksit nousivat. Taloussuhdanteen kääntyessä osakekursseihin heijastuvat parantuneet näkemykset yhtiöiden tulevaisuuden tuloskehityksistä. Lisäksi yksittäisten toimialojen, kuten Tanskassa lääketeollisuuden, menestyminen näkyi osakekurssien nousuna. Euroopassa taloussuhdanteen kääntymistä hidastavat geopoliittisten riskien lisäksi muun muassa Saksan talouden ongelmat. Saksan kuluvan vuoden talousennustetta päivitettiin alaspäin. Maan hallitus odottaa talouden kasvavan enää 0,2 prosenttia.
Korkosijoittajalle maaliskuu oli tuottoisa kuukausi. Korkeat korkotasot jo itsessään tuottivat suhteessa hyvin. Lisäksi lyhyet euriborkorot laskivat, mikä vaikutti euroalueelle sijoittavien lyhyen koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopassa myös 10 vuoden valtionlainojen korot laskivat ja taloussuhdanteen kääntymisen siivittämänä yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Sijoitusten hajauttamisen hyödyt näkyvät nyt hyvin rahastoluokkien 12 kuukauden tuotoissa. Pitkän koron rahastoissa kaikki rahastoluokat ovat 12 kuukauden tuoton osalta plussalla. Osakerahastoluokissa kaikki muut rahastoluokat Suomeen sijoittavaa rahastoluokkaa lukuun ottamatta ovat 12 kuukauden tuottojen osalta plussalla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Somerla muistuttaa, että rahastot tarjoavat helpon tavan hajauttaa sijoituksia globaalisti ja eri riskitason sijoituksiin. ”Kuukausittain säännöllisesti säästävä hajauttaa sijoituksiaan myös ajallisesti, jos yllättäviä geopoliittisia riskejä toteutuisi esimerkiksi Lähi-idässä.”
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin, globaalisti ja Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 737 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Tyynenmeren alueelle ja toimialoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 112 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 2,00). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-94 |
-226 |
5 952 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
161 |
183 |
7 646 |
8 % |
|
Eurooppa |
87 |
98 |
6 183 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
238 |
384 |
10 482 |
28 % |
|
Japani |
-15 |
-18 |
436 |
21 % |
|
Tyynenmeren alue |
-3 |
42 |
1 319 |
4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
3 |
7 |
4 972 |
9 % |
|
Maailma |
251 |
1 022 |
28 688 |
20 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-24 |
1 450 |
15 % |
|
YHTEENSÄ |
624 |
1 468 |
67 128 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle valtioriskiin, luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 101 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 9 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,55).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät maaliskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.3.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
28 |
199 |
6 340 |
3,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
18 |
35 |
10 488 |
6,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
55 |
-59 |
3 883 |
9,5 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-3 |
186 |
2,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-8 |
8 |
6 227 |
3,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-1 |
-16 |
1 080 |
7,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
0 |
5 |
2 510 |
6,3 % |
|
YHTEENSÄ |
93 |
169 |
30 716 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLiitteet
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme