Länsirannikolla tulvii, myös Lappiin ennakoidaan kevään edetessä vaikeaa tulvakautta
9.4.2024 15:58:19 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu. Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle saattaakin kehittyä vaikea tulvatilanne.
Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Kauhajoella tulva saattaa kastella asuintaloja. Kuluvan viikon aikana Satakunnasta Ouluun ulottuvalla alueella tulva voi kastella rantarakennuksia ja katkoa paikallisteitä. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa jokien tulvan ennustetaan olevan huipussaan keskiviikosta perjantaihin. Keski-Pohjanmaan ja Kalajoen alueelle viikonlopulle ja ensi viikon alkuun ajoittuvista jokien tulvahuipuista odotetaan keskimääräistä isompia. Pohjois-Pohjanmaan jokien virtaaman nopea nousu yhdistettynä tavanomaista paksumpaan jäähän saa aikaan jääpatoriskin.
Maanantai-iltaan mennessä Lapväärtinjoen, Teuvanjoen ja Närpiönjoen pinnat olivat nousseet noin 1,5 metriä viime sunnuntaista. Lapväärtinjoella syntyi maanantai-iltana jääpato, jonka seurauksena muutamien asuntalojen kellareihin pääsi vettä. Myös muut lähialueen joet ovat paikoin tulvineet niin, että vesi on noussut rakennuksiin. Satakunnassa Karvianjoen vesistössä vedenpintojen ennustetaan nousevan hyvin korkealle. Poosjärvellä rantarakennuksia voi kastua.
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu. Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Esimerkiksi Lohjanjärven ennustetaan olevan huipussaan vasta huhti-toukokuun vaihteessa. Sen pinnan ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeammalle, minkä seurauksena vahinkojakin voi Lohjan alueelle muodostua.
Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle saattaakin kehittyä vaikea tulvatilanne. Koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa on lunta ollut selvästi keskimääräistä enemmän. Lunta on edelleen runsaasti Pori–Lappeenranta-linjan pohjoispuolella. Tällä alueella järvien ennustetaan nousevan paikoin huomattavasti tavanomaista korkeammalle. Keski- ja Itä-Suomessa vesien ennustetaan nousevan paikoin jopa kerran 10 vuodessa tai harvemmin esiintyvälle tasolle. Pielisen pinta on jo tällä hetkellä tavanomaista korkeammalla. Runsaat lumien sulamisvedet tuovat kevään edetessä Pieliseen keskimääräistä suuremman vesimäärän. Vastaava tilanne on myös Päijänteellä ja Kallavedellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri MyllyniemiTutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 439harri.myllyniemi@syke.fiAri KoistinenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 287ari.koistinen@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Tulvakeskus - Ennusteita, varoituksia ja varautumista
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Lisää: vesi.fi/tulvakeskus
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Oil removal from coastal defence ship Ilmarinen’s wreck begins – operation to be left undisturbed14.7.2026 09:02:00 EEST | Press release
The removal of oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen is progressing. In the coming weeks, the Finnish Environment Institute, the Finnish Navy and the Finnish Border Guard will work on the wreck in the northern Baltic Sea, off the island of Utö. The authorities ask the public to keep clear of the area and allow the operation to proceed undisturbed to ensure safety. Information about the results will be provided after the operation has been completed.
Borttagningen av olja från pansarskeppet Ilmarinens vrak inleds – arbetsro begärs för operationen14.7.2026 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Avlägsnandet av olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak framskrider. Under de kommande veckorna kommer Finlands miljöcentral, Marinen och Gränsbevakningsväsendet att arbeta på vraket i norra Östersjön, utanför ön Utö. Myndigheterna önskar arbetsro i området och för hela operationen för att garantera säkerheten. Resultaten meddelas efter att operationen har avslutats.
Öljynpoisto panssarilaiva Ilmarisen hylystä alkaa – alueelle pyydetään työrauhaa14.7.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Öljyn poistaminen panssarilaiva Ilmarisen hylystä etenee. Tulevien viikkojen aikana Suomen ympäristökeskus, Merivoimat ja Rajavartiolaitos työskentelevät hylyllä pohjoisella Itämerellä, Utön saaren edustalla. Viranomaiset toivovat alueelle ja koko operaatiolle työrauhaa turvallisuuden varmistamiseksi. Tuloksista tiedotetaan operaation päätyttyä.
A sustainable energy transition strengthens Finland’s security and supports the achievement of climate goals30.6.2026 10:59:23 EEST | Press release
Finnish Environment Institute, Geological Survey of Finland (GTK) and VTT press release: A transition to a sustainable, electrified and fossil-free energy system is essential in order to reduce risks and achieve climate targets. Finland’s dependence on imported fossil fuels weakens energy security and limits opportunities for economic growth. Although the use of imported fossil fuels has already been successfully reduced, further action is still needed to advance a sustainable energy transition.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme