Kehysriihessä on muistettava vastuullinen ja puhdasta siirtymää tukeva teollisuuspolitiikka – kasvun edellytykset pitää varmistaa

Suomi elää viennistä ja nousee kansantalouden syvästä kuopasta vain toimivan vientiteollisuuden avulla. Hallituksen tulee kehysriihessä tehdä vastuullista ja puhdasta siirtymää tukevaa teollisuuspolitiikkaa. Teollisuuden toimintaympäristö on pidettävä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana uusille investoinneille, jotta Suomeen saadaan uuden sukupolven puhtaan siirtymän teollisuutta ja työpaikkoja.

Teollisuus elää valtavassa globaalissa murroksessa. Jokainen teollisuusvaltio haluaa osansa puhtaan siirtymän mullistuksesta, jossa uusien innovaatioiden teollisuus, tehtaiden sijainti ja työpaikat jaetaan uudelleen. Suurvallat ovat ymmärtäneet teollisuuden merkityksen hyvinvoinnin tukijalkana, ja useat maat ovat lähteneet rajuihin valtiontukitoimiin varmistaakseen investoinnit ja työpaikat omalle maaperälleen. Suomi ei rahanjakokilpailussa pärjää, joten meidän tulee maana keskittyä vahvuuksiimme ja tehdä yhteistyössä kaikkemme toimintaympäristön houkuttelevuuden parantamiseksi.

Teollisten investointien kannalta on tärkeää viedä käynnissä olevia luvitusprosessien perustavanlaatuista uudistamista määrätietoisesti eteenpäin ja löytää ratkaisuja, jotka vähentävät byrokratiaa ja ennen kaikkea nopeuttavat luvitusta.

– Luvituksen on oltava merkittävästi nopeampaa ja ennakoitavampaa, jotta uuden sukupolven investoinnit ja työpaikat eivät karkaa muualle, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Suomalaisen teollisuustuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi kilpailukykyinen verotus, energiatukien palauttaminen viime vuosien tasolle ja sähköistämisen tuen jatkaminen tasatahtia kilpailijamaiden kanssa ovat perusteltuja. Puhtaan siirtymän tukemiseksi on myös huolehdittava energiainfran ja toimintaympäristön kehittämisestä kokonaisvaltaisesti.

– Tässä tilanteessa olisi vastuutonta heikentää teollisuuden kilpailukykyä ja investointiolosuhteita. Kemianteollisuuden mielestä Suomessa tulee säilyttää kilpailukykyinen verotus teollisuudelle, elvyttää TEM:n investointeihin tarkoitetut energiatuet ja jatkaa sähköistämisen tukea. Lisäksi tulee huolella tarkastella millä keinoin puhdasta siirtymää voisi edistää entisestään. Näin Suomeen saadaan lisää teollisuutta, työpaikkoja ja kauan kaivattua kasvua, sanoo Aalto.

TKI-panostukset tukemaan kasvua

Uudistuva teollisuus tarvitsee innovaatioita, ja valtio onkin tekemässä kauan kaivattuja investointeja T&K-rahoitukseen. Jotta investoinnit toimisivat, kuten niiden pitäisi toimia, eli tuottaisivat kasvua ja uusia työpaikkoja Suomeen, panostukset tulee ohjata yritysvetoisesti. TKI:n vuoden 2025 lisärahoituksesta suurin osa tulee ohjata Business Finlandin kautta yritysvetoiseen T&K-toimintaan.

Tällä hetkellä TKI-rahoitus ohjautuu pääosin korkeakoulusektorille. Vuonna 2022 valtion T&K-menoista korkeakoulusektorille meni noin 1,4 miljardia euroa ja yrityssektorille 244 miljoonaa euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen julkinen T&K-rahoitus yliopistoille ja korkeakouluille on hyvällä tasolla, mutta yritysten T&K-kannusteet ovat selvästi kilpailijamaita heikommat.

Suomessa on kunnianhimoinen tavoite nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoitteeseen voidaan päästä, yrityssektorin tulisi lisätä rahoitusta noin 1,9 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

– Investointimäärä on valtava. Jos neljän prosentin tavoite halutaan saavuttaa, se vaatii huomattavaa muutosta TKI-rahoituspolitiikassa. Lisärahoituksen tulee kehysriihessä painottua yritysvetoiseen TKI-toimintaan, koska ilman rahoituksen tuomaa suoraa lisäkannustetta yritysten investoinnit T&K:hon eivät tule nousemaan toivotulle tasolle, sanoo Aalto.

Osaajapulasta kärsivä teollisuus tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä, ja on tärkeää huolehtia nuorten polusta työelämään. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen resurssit tulee turvata ja nuorten moniammatilliseen tukeen koulupolulla tulee löytää panostuksia.