Kiinan tavaravienti uhkaa satojatuhansia työpaikkoja EU-maissa – vaikutukset tuntuvat myös Suomessa

Euroopan keskuspankin mukaan vuosina 2015–2022 Kiinan tuonnille altistuneilta aloilta katosi EU:ssa noin 240 000 teollisuustyöpaikkaa. Tämä Kiina-shokki on kohdistunut aiemmasta poiketen korkean jalostusarvon tuotantoon, kuten auto- ja kemianteollisuuteen.

Esimerkiksi kemikaalien ja kemiantuotteiden tuonti Kiinasta on kasvanut 99 prosenttia ja lääkkeiden ja lääkeaineiden 271 prosenttia vuodesta 2019. Riskinä on, että Eurooppa menettää satojatuhansia työpaikkoja lisää ja kokonaisia strategisia teollisuudenaloja pysyvästi Kiinaan.

Teollisuustyöpaikat ovat keskimääräistä selvästi paremmin palkattuja: Teollisuustyön palkkataso on tehtyä tuntia kohden noin 15 prosenttia keskipalkkaa korkeampi EU:ssa sekä Suomessa. Näiden työpaikkojen säilyttäminen Euroopassa ja Suomessa on keskeistä myös huoltovarmuuden kannalta.

Kemianteollisuus ry:n pääekonomisti Sampo Pehkonen kertoo, ettei Kiinan teollinen ylivoima perustu markkinaehtoiseen kilpailuun. Kyse on määrätietoisesta ja valtion voimakkaasti tukemasta teollisuuspolitiikasta, joka on tuottanut valtavasti teollista kapasiteettia ja syrjäyttänyt tuotantoa Euroopasta, erityisesti Saksasta.

– Suomalaisille kemianteollisuuden yrityksille Kiina on noussut keskeisimmäksi kilpailijamaaksi ja tilanne korostuu etenkin suurissa yrityksissä. Kiinan valtion voimakkaasti tukema teollisuus vie tilaa suomalaiselta tuotannolta EU-markkinoilla, Pehkonen sanoo.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Kiina tukee yrityksiään noin 4,4 prosentilla bruttokansantuotteestaan, eli noin 740 miljardilla eurolla vuodessa. Vertailun vuoksi EU:ssa yritystuet ovat 1,5 prosenttia ja Suomessa1,1–1,4 prosenttia BKT:sta lähteestä riippuen.

Kiina kilpailee halvemmalla hinnalla ja entistä paremmalla laadulla

Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyyn vastanneiden yritysten kokemusten mukaan kiinalaiset tuotteet pärjäävät nykyisin sekä hinnoissa että laadussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiinasta tulleiden tuotteiden laatutaso on noussut huomattavasti.

Vielä kymmenen vuotta sitten 83 prosenttia yrityksistä arvioi kiinalaisten tuotteiden laadun suomalaisia heikommaksi, kun taas nykyhetkessä yksikään vastaajista ei pitänyt laatua enää heikompana. Tämän lisäksi kiinalaiset teollisuustuotteet ovat tyypillisesti yli 20 prosenttia edullisempia kuin vastaavat suomalaiset.

– Kiinalaisten teollisuustuotteiden hinnat ovat Temu-tasoa, vaikka laatu sitä ei enää ole. Noin puolet niistä jäsenyrityksistä, jotka kilpailevat suoraan kiinalaisten tuotteiden kanssa, raportoi, että kiinalainen kilpailu on vähentänyt kannattavuutta, investointeja ja työllisyyttä, Pehkonen korostaa.

Yritysten mukaan kiinalaistuotteiden hintakilpailu perustuu ennen kaikkea matalampiin työvoimakustannuksiin, yritystukiin ja kevyempään sääntelyyn – ei ylivertaiseen teknologiaan tai osaamiseen. Tilastot vahvistavat havainnon: kiinalaiset teollisuustuotteet myydään käytännössä samoilla hinnoilla kuin vuonna 2019.

Kiinan malli ei ole kestävä – mutta Euroopan on kestettävä

Kiinan kasvu on velkavetoista, ja tappiota tekevien teollisuusyritysten määrä kasvaa. Valtiontalouden alijäämä on virallisesti noin neljä prosenttia BKT:sta, mutta vaje on arvioitu suuremmaksi, kun huomioidaan siirrot valtionyhtiöille ja lainat paikallishallinnolle. Toisaalta Kiinalla on myös merkittävää varallisuutta, mutta nykyinen tukipohjainen kasvumalli ei voi jatkua loputtomiin.

– Euroopan ja Suomen haaste on kestää teollisuuteen kohdistuvaa kilpailua seuraavat viisi vuotta. Kiinan kasvumalli perustuu yksityisen kulutuksen kurjistamiseen ja velkavetoiseen yritysten tukemiseen. Hukkainvestointeja tehdään paljon. Kiina ei voi pitää malliaan vuosikausia yllä, sanoo Pehkonen.

EU:ssa ja Suomessa tulisi nyt keskittyä kaikin keinoin varmistamaan teollisuuden toimintaedellytykset tulevina vuosina, jotta korkean tuottavuuden työpaikoista voidaan pitää kiinni.

– Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää lisäsääntelyllä tai veronkorotuksilla. Myös EU:n tasolla on arvioitava kriittisesti sääntelyä, joka heikentää omaa tuotantoa ja avaa tilaa edullisemmalle tuonnille. Tarvitsemme nyt pitkäjänteistä, kilpailukyvyn takaavaa teollisuuspolitiikkaa. Tarvitaan parlamentaarinen sopimus, kuten on tehty TKI-kysymyksessä, ja sen systemaattista eteenpäinvientiä, jotta saamme Suomeen investointeja ja sitä kautta kestävää kasvua, painottaa Kemianteollisuus ry:n vastuullisuusjohtaja Sami Nikander.

Kysely toteutettiin 3.–9.12.2025. Kyselyyn vastasi 86 Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.