Suomen ympäristökeskus

Itämeren talviseuranta: fosfaattifosforin pitoisuudet paikoin ennätyslukemissa

Jaa

Merentutkimusalus Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla havaittiin, että Itämeren pääaltaalla happiongelmat jatkuvat edelleen ja pintakerroksen fosfaattifosforinpitoisuudet ovat korkeita. Suomenlahdella happitilanne oli kohtalaisen hyvä mutta pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus korkeampi kuin koskaan viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Myös Saaristomerellä ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista korkeampia.

Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024. Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus

Suomenlahdella pintakerroksen suolaisuus oli noussut ennätyskorkealle ja valtaosassa mittausasemia fosfaattifosforipitoisuudet olivat seurantahistorian suurimmat. Ennätyksellisiä fosfaattifosforipitoisuuksia mitattiin nyt huomattavasti laajemmalla alueella kuin viime vuonna. Fosfaattifosforinpitoisuuden nousun syynä ovat Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle kulkeutuneet ravinnerikkaat vesimassat ja niiden sekoittuminen. Toisaalta vesikerrosten sekoittuminen parantaa syvän veden happitilaa, ja hapen niukkuutta tavattiinkin vain Suomenlahden suualueella.

Saaristomerellä mitatut liuenneen typen ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat paikoin ennätyskorkeita talvikauden lukemiksi. Poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet johtuivat todennäköisesti Suomenlahdelta Saaristomerelle virranneesta ravinteikkaasta vedestä.

Selkämerellä syvänteiden happipitoisuus on alentunut ja syväveden ravinnepitoisuudet ovat paikoin korkeita. Selkämeren ravinnepitoisuuksien nousu alkoi 2000-luvun alussa ja jatkuu edelleen.

Merenkurkussa ja Perämerellä ravinne- ja happitilanne olivat tavanomaisella talvisella tasolla.

Itämeren pääaltaan happitilanne oli edelleen heikko. Pääaltaan luoteisosa oli voimakkaasti kerrostunut ja vesi oli hapetonta yli 60 metrin syvyydessä. Altaan koillisreunalla hapetonta vettä havaittiin vasta 90–95 metrin alapuolella. Pintakerroksen fosfaattifosforipitoisuus oli korkeampi kuin tavanomaisena talvena, mikä johtuu todennäköisesti myrskyjen aiheuttamasta vesimassojen sekoittumisesta.

null
Kuva 1. Pintaveden (1 m) fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) keskisellä Suomenlahdella asemalla LL7 talvikaudella (1.12.–1.2.) vuosina 1991–2024. Suomen ympäristökeskus
null
Kuva 2. Vesikerroksen happipitoisuus (millilitraa happea litrassa) Bornholmista Perämerelle (vasemmalla) ja Bornholmista Suomenlahdelle (oikealla) tammikuussa 2024. Suomen ympäristökeskus
null
Kuva 3. Itämeren pintaveden fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023. Suomen ympäristökeskus
null
Kuva 4. Itämeren pintaveden typpiravinteiden pitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023. Suomen ympäristökeskus

Joulukuisen suolapulssin vaikutukset jäänevät pieneksi

Tanskan salmien kautta Itämereen tuli joulukuussa 2023 suolapulssi, ja se on parantanut happitilannetta Bornholmin syvänteessä. Joulukuun suolapulssi oli kooltaan kohtalainen, noin 80 km3. Sen vaikutukset jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin vuonna 2014 tulleen, tilavuudeltaan 300 km3, suolapulssin vaikutukset. Suolapulssin vaikutukset näkyvät Itämeren pääaltaan pohjoisosassa todennäköisesti loppukevään tai alkukesän aikana

Arandalla seurataan myös melua ja haitallisia aineita

Arandan talviseurantamatka kohdistui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Itämeren pääaltaan pohjoisosaan, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Matkalla kerättiin tietoja ravinne- ja happitilanteen lisäksi muun muassa haitallisista kemikaaleista ja vedenalaisesta melusta.

Meluseurannan perusteella matalataajuinen melu on lisääntynyt Suomenlahdella ja pohjoisella Itämeren pääaltaalla. Matalataajuinen melu aiheuttaa stressiä muun muassa kaloille ja simpukoille ja häiritsee eliöitä, jotka käyttävät ääntä viestinnässä ja saalistuksessa.

Haitallisten aineiden seurannassa pintavedessä todettiin vain hyvin vähän öljyä. Öljypitoisuudet ovat pysyneet edelleen raja-arvon 1 mikrogramma litrassa alapuolella. Pinnoiteaineina käytettäviä fluoriyhdisteitä kertyy keskisellä Selkämerellä pohjalle selvästi enemmän kuin muilla Suomen Itämeren seuranta-asemilla. Itäisellä Suomenlahdella pohjalle kertyy polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja muita alueita enemmän.

Seuraavalle seurantamatkalleen Aranda lähtee huhtikuun 16. päivänä. Matkalla seurataan muun muassa kasviplanktonin kevätkukinnan edistymistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matkanjohtajat:

Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen (Itämeren pääallas, Saaristomeri ja Pohjanlahti), p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi

Johtava tutkija Harri Kankaanpää (Suomenlahti, melu ja haitalliset aineet), Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 258, etunimi.sukunimi@syke.fi

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva 3. Itämeren pintaveden fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Kuva 3. Itämeren pintaveden fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 4. Itämeren pintaveden typpiravinteiden pitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Kuva 4. Itämeren pintaveden typpiravinteiden pitoisuus (mikromoolia litrassa) talvella 2024 ja 2023.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 2. Vesikerroksen happipitoisuus (millilitraa happea litrassa) Bornholmista Perämerelle (vasemmalla) ja Bornholmista Suomenlahdelle (oikealla) tammikuussa 2024.
Kuva 2. Vesikerroksen happipitoisuus (millilitraa happea litrassa) Bornholmista Perämerelle (vasemmalla) ja Bornholmista Suomenlahdelle (oikealla) tammikuussa 2024.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Kuva 1. Pintaveden (1 m) fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) keskisellä Suomenlahdella asemalla LL7 talvikaudella (1.12.–1.2.) vuosina 1991–2024.
Kuva 1. Pintaveden (1 m) fosfaattifosforipitoisuus (mikromoolia litrassa) keskisellä Suomenlahdella asemalla LL7 talvikaudella (1.12.–1.2.) vuosina 1991–2024.
Suomen ympäristökeskus
Lataa
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus
Lataa
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Tutkimusalus Aranda merellä tammikuussa 2024.
Ilkka Lastumäki / Suomen ympäristökeskus
Lataa

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Tutkimus: Kotitalouksien sähkönkulutuksen ohjaamiseen tarvitaan viestintää ja lisää automaatiota10.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus Syke ja energiapalveluyhtiö Väre selvittivät viestinnän vaikutusta kotitalouksien sähkönkulutuksen ajoittamiseen. Tutkimuksessa havaittiin, että lisätty viestintä sähkön hinnasta saa kotitaloudet siirtämään sähkönkulutustaan edullisemmille tunneille. Avuksi tarvitaan kuitenkin automaatiota ja älyohjausta, jotta paras taloudellinen hyöty saadaan irti.

Finnish Environment Institute’s expertise in nature assessments and the IPBES Plenary9.12.2024 08:30:00 EET | Press release

The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) will hold its 11th Plenary session from December 10 to 16 in Windhoek, Namibia. The Plenary will consider two landmark assessment reports: the Nexus Assessment, which examines interconnections between global crises in biodiversity, water, food, health and climate change, and the Transformative Change Assessment, focusing on the system shifts required to safeguard nature for a just and sustainable world. These reports bring together the best available scientific evidence from around the world and across knowledge systems, including Indigenous and local knowledge, to support decision-making and action. Several experts from the Finnish Environment Institute (Syke) are actively involved in IPBES’s work.

Syken asiantuntemus luontoarvioinneissa ja IPBES-täysistunnossa9.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES pitää 11. täysistuntonsa 10.–16. joulukuuta Windhoekissa, Namibiassa. Täysistunnon päätteeksi julkaistaan kaksi merkittävää arviointiraporttia: luonnon monimuotoisuuden kytköksiä tarkasteleva kytkösraportti (Nexus Assessment) ja luonnon turvaamisen vaatimaa järjestelmämuutosta tarkasteleva kestävyysmurrosraportti (Transformative Change Assessment). Raportit koostavat tutkimustietoa päätöksenteon ja toiminnan tueksi. IPBESin työssä on mukana myös useita Suomen ympäristökeskuksen (Syken) asiantuntijoita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye