Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Sydänsähkökäyrä eli EKG on rintakipupotilaan rutiinitutkimus, joka on nopeasti saatavilla eri terveydenhuollon yksiköissä. Sydäninfarktin ”työdiagnoosi” tehdään yleensä jo ensimmäisestä rintakipupotilaalta otetusta EKG:sta siinä nähtävien muutosten avulla.
EKG:ssa nähtävien ST-muutosten perusteella akuutti sydäninfarkti voidaan jakaa kahteen ryhmään: ST-nousuinfarktiin (STEMI) ja ei-ST-nousuinfarktiin. ST-nousuinfarktissa sydänlihaksen hapenpuutteen eli iskemian aiheuttama sepelvaltimoahtauma yleensä tukkii sepelvaltimon lähes kokonaan. Ahtauman avaaminen pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti. STEMI hoidetaan nykyään pääosin välittömällä pallolaajennuksella.
Joonas Leivo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että diagnoosivaiheessa otetun EKG:n eri muuttujiin (Q-aalto, T-inversio ja iskemia-aste) perustuvalla luokittelulla STEMI-potilaat voidaan jakaa eri ennusteen mukaisiin ryhmiin. Tutkimus tehtiin TAYS Sydänsairaalassa osana monikansallista tutkimusta, jossa oli mukana 10 732 potilasta. Tutkimus oli yksi suurimmista STEMI-EKG-tutkimuksista, joita koskaan on tehty.
– Vastaavia EKG-muutoksia on tutkittu myös aiemmin, mutta nyt vahvistimme tulokset isossa aineistossamme. Vaikka otimme huomioon monia kliinisesti merkittäviä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä, tietyt EKG-muutokset säilyivät itsenäisinä riskitekijöinä huonommalle ennusteelle, Leivo kertoo.
Leivon tutkimustulosten perusteella välittömän pallolaajennuksen yhteydessä tehdystä rutiininomaisesta trombi-imusta ei ollut hyötyä missään potilasryhmässä, ei edes niillä potilailla, joiden ennuste on EKG-muutosten perusteella jo lähtökohtaisesti huonompi. Nykyiset hoitosuositukset eivät suosittelekaan trombi-imun rutiininomaista käyttöä pallolaajennuksen yhteydessä, koska uusimpien tutkimusten mukaan se ei paranna STEMI-potilaiden ennustetta ja se myös lisää aivoinfarktiriskiä.
– Tällä hetkellä meillä ei ole mitään tapaa parantaa edes korkeimman riskin STEMI-potilaan ennustetta, mutta toivottavasti tulevaisuudessa saamme tähän työkaluja, joita voimme tuoda kliiniseen käyttöön. EKG on luotettava, nopea ja helppo tapa arvioida STEMI-potilaan riskiä huonommalle ennusteelle, ja EKG:hen perustuvaa riskinarviota pitäisi käyttää tulevaisuudessa hyödyksi, kun arvioidaan uusien hoitomuotojen vaikutusta STEMI-potilaan hoidossa, Leivo summaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta
LL Joonas Leivon kardiologian oppialaan kuuluva väitöskirja Use of the 12-Lead Electrocardiogram in Risk Assessment and in Selecting Thrombectomy for ST-Elevation Myocardial Infarction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Hernesniemi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas Leivo
joonas.leivo@fimnet.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Lämpökuvantaminen on potentiaalinen työkalu alaraajojen tukkivan valtimotaudin arviointiin3.7.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
DI Tomppa Pakarinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lämpökuvantamiseen perustuvia menetelmiä alaraajan valtimotaudin tilan arvioinnissa. Hän keskittyi erityisesti kuvantamisella kerättyyn videodataan. Tutkimus edistää turvallisten, ilman potilaskosketusta toteutettavien menetelmien hyödyntämistä verisuonisairauksien diagnostiikassa.
Tampereen yliopistoon valittiin 3531 uutta opiskelijaa – hyväksyttyjen määrä kasvoi2.7.2024 14:54:06 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu 3531 uutta opiskelijaa. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoi edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto niin kokonaishakijamäärältään kuin ensisijaisten hakemusten perusteella.
Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote
Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.
Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.
Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme