Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua

Pakolaistaustaisilla nuorilla on vaikeuksia raivata arjessaan riittävästi aikaa opiskelulle, ja samalla opiskelu ja sen mahdollistaminen vievät heiltä runsaasti aikaa. Näin toteaa YTT Elina Niinivaara hiljattain julkaistusta tutkimuksessaan.

Tutkija pitää ilmiön syinä esimerkiksi niukkoja taloudellisia ja sosiaalisia resursseja.

– Useilla kului aikaa esimerkiksi todella pitkiin koulumatkoihin tai rahan ansaitsemiseen matkoja varten. Oli myös aika tavallista, että nuoret olivat niin väsyneitä ja nälkäisiä, että heidän opiskelunsa vaikeutui. Monet joutuvat itsenäistymään varhain tai kantamaan vastuuta perheestään. Heidän ajastaan palkkatyöt, kotityöt ja byrokratian hoitaminen vie leijonanosan, Niinivaara sanoo.

Niinivaara muistuttaa myös, että pakolaistaustaisilla nuorilla on harvoin aikuisia, jotka pystyvät tukemaan heitä opiskelussa säännöllisesti. Niinivaara osoittaa tutkimuksessaan, että opintoihin motivoituneet nuoret etsivät aktiivisesti tukea eri paikoista ja usein sitä löytävätkin, mutta avun hakeminen, tukitapaamisten järjestely ja niihin matkustaminen vie heiltä runsaasti aikaa. Tämä vaatii nuorilta myös hyviä sosiaalisia taitoja ja rohkeutta.

– On aika eri juttu huikata olohuoneen puolelta vanhempaa apuun matikan läksyissä, kuin etsiä vaikka nuorisotiloilta ohjaajia tai vapaaehtoisia, jotka voisivat auttaa milloin missäkin tehtävässä, Niinivaara kuvailee.

Suomi heikoilla pohjoismaisessa vertailussa

Pakolaistaustaiset nuoret pärjäävät Suomessa muita Pohjoismaita heikommin opinnoissaan verrattuna syntyperäisiin nuoriin. Aiemmassa tilastollisessa tutkimuksessa on havaittu, että korkeakoulutuksen saa Suomessa harvempi pakolaistaustainen nuori kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lisäksi Norja ja Ruotsi onnistuvat tutkimusten mukaan Suomea paremmin toiseen asteen koulutuksessa.

– Suomessa pakolaistaustaiset nuoret myös jättävät toisen asteen koulutuksen kesken useammin kuin Ruotsissa ja Norjassa, ja myös useammin kuin muista syistä Suomeen muuttaneet nuoret, Niinivaara muistuttaa.

Niinivaara tarttui ilmiöön etnografisella menetelmällä eli viettämällä aikaa nuorten kanssa esimerkiksi nuorisotiloilla ja nuorten kotona. Yhden nuoren kanssa hän myös osallistui ammattiopiston oppitunneille. Hän teki läksyjä yhdessä nuorten kanssa ja tuki heitä kokeisiin valmistautumisessa. Opiskelun ohessa juotiin kuppitolkulla teetä ja käytiin keskusteluja, jotka liittyivät opiskeluun, mutta myös nuorten arkeen laajemmin.

– Tutkimuksen tekeminen etnografisella menetelmällä vie aikaa, eikä tutkimukseen osallistuvia nuoria voinut siksi olla kovin montaa. Etuna on se, että aineisto on syvällistä ja rikasta. En olisi ymmärtänyt miten kuormittuneita nuoret ovat, jos en olisi tavannut heitä usein ja opiskelun erilaisissa vaiheissa, Niinivaara toteaa.

Kieli ja opetusympäristöjen selkeys huomioitava

Pakolaistaustaisten nuorten arki osoittautui Niinivaaran tutkimuksessa hyvin paineiseksi. Nuoret jäävät pahasti kiireen jalkoihin. Kiire ja sen aiheuttama stressi kumuloituvat ajan myötä, mikä selvisi Niinivaaran kaksi vuotta kestäneen aineiston keruun aikana. Nuorten koulutehtävät kasaantuivat ja stressi kasvoi. Osalla tämä johti koulu-uupumukseen ja opiskelun mielekkyyden kyseenalaistamiseen.

Niinivaaran mukaan oppilaitosten käytännöt olisi tärkeää rakentaa niin, että ne tukevat nuorten opiskelua. Esimerkiksi vaikeaselkoiset sähköiset opetusympäristöt saattavat hidastaa opiskelua sen helpottamisen sijaan. Toinen merkittävä opiskelua hidastava tekijä oli käytetty kieli. Opetuslinjaukset edellyttävät kielitietoista opetusta, mutta periaate ei tutkimusnäytön mukaan toteudu kunnolla. Niinivaaran tutkimuksen  ohella asiaan ovat äskettäin kiinnittäneet huomiota Sanna Mustonen ja Pauliina Puranen tutkimusartikkelissaan (2021). Niinivaara arvelee yhdeksi syyksi opettajien kovan kiireen.

– Jotta pakolaistaustaisten nuorten opiskelun edellytyksiä voidaan parantaa, on panostettava ajanpuutteen korjaamiseen. Opiskelun rakenteita tulisi selkeyttää ja tarjota nuorille pitkäjänteistä aikuisten tukea. Opettajia puolestaan pitäisi tukea antamaan kielitietoista opetusta, Niinivaara painottaa.

Niinivaaran tutkimus perustuu etnografisella menetelmällä vuosien 2014–2016 aikana eri kouluasteilla opiskelevien pakolaistaustaisten nuorten parissa kerättyyn aineistoon.

Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkaistiin joulukuussa 2023 Nuorisotutkimus-lehdessä.

Tutkimus

Niinivaara, Elina, Aikanieluja ja hidastavia rakenteita. Etnografinen näkökulma pakolaistaustaisten nuorten opinpolun ongelmakohtiin. Vol 41 Nro 4 (2023): Nuorisotutkimus 4 2023.