Tampereen yliopisto

Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua

Jaa

Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.

Tukija Elina Niinivaara hyödyntää tutkimuksessaan etnografista menetelmää. Tutkimusaineisto ja havainnot vuorovaikutuksesta rakentuvat, kun Niinivaara viettää aikaa nuorten kanssa jokapäiväisen elämän ympäristöissä. Kuva: Jussi Virkkumaa / Saaren kartanon residenssi.
Tukija Elina Niinivaara hyödyntää tutkimuksessaan etnografista menetelmää. Tutkimusaineisto ja havainnot vuorovaikutuksesta rakentuvat, kun Niinivaara viettää aikaa nuorten kanssa jokapäiväisen elämän ympäristöissä. Kuva: Jussi Virkkumaa / Saaren kartanon residenssi.

Pakolaistaustaisilla nuorilla on vaikeuksia raivata arjessaan riittävästi aikaa opiskelulle, ja samalla opiskelu ja sen mahdollistaminen vievät heiltä runsaasti aikaa. Näin toteaa YTT Elina Niinivaara hiljattain julkaistusta tutkimuksessaan.

Tutkija pitää ilmiön syinä esimerkiksi niukkoja taloudellisia ja sosiaalisia resursseja.

– Useilla kului aikaa esimerkiksi todella pitkiin koulumatkoihin tai rahan ansaitsemiseen matkoja varten. Oli myös aika tavallista, että nuoret olivat niin väsyneitä ja nälkäisiä, että heidän opiskelunsa vaikeutui. Monet joutuvat itsenäistymään varhain tai kantamaan vastuuta perheestään. Heidän ajastaan palkkatyöt, kotityöt ja byrokratian hoitaminen vie leijonanosan, Niinivaara sanoo.

Niinivaara muistuttaa myös, että pakolaistaustaisilla nuorilla on harvoin aikuisia, jotka pystyvät tukemaan heitä opiskelussa säännöllisesti. Niinivaara osoittaa tutkimuksessaan, että opintoihin motivoituneet nuoret etsivät aktiivisesti tukea eri paikoista ja usein sitä löytävätkin, mutta avun hakeminen, tukitapaamisten järjestely ja niihin matkustaminen vie heiltä runsaasti aikaa. Tämä vaatii nuorilta myös hyviä sosiaalisia taitoja ja rohkeutta.

– On aika eri juttu huikata olohuoneen puolelta vanhempaa apuun matikan läksyissä, kuin etsiä vaikka nuorisotiloilta ohjaajia tai vapaaehtoisia, jotka voisivat auttaa milloin missäkin tehtävässä, Niinivaara kuvailee.

Suomi heikoilla pohjoismaisessa vertailussa

Pakolaistaustaiset nuoret pärjäävät Suomessa muita Pohjoismaita heikommin opinnoissaan verrattuna syntyperäisiin nuoriin. Aiemmassa tilastollisessa tutkimuksessa on havaittu, että korkeakoulutuksen saa Suomessa harvempi pakolaistaustainen nuori kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa. Lisäksi Norja ja Ruotsi onnistuvat tutkimusten mukaan Suomea paremmin toiseen asteen koulutuksessa.

– Suomessa pakolaistaustaiset nuoret myös jättävät toisen asteen koulutuksen kesken useammin kuin Ruotsissa ja Norjassa, ja myös useammin kuin muista syistä Suomeen muuttaneet nuoret, Niinivaara muistuttaa.

Niinivaara tarttui ilmiöön etnografisella menetelmällä eli viettämällä aikaa nuorten kanssa esimerkiksi nuorisotiloilla ja nuorten kotona. Yhden nuoren kanssa hän myös osallistui ammattiopiston oppitunneille. Hän teki läksyjä yhdessä nuorten kanssa ja tuki heitä kokeisiin valmistautumisessa. Opiskelun ohessa juotiin kuppitolkulla teetä ja käytiin keskusteluja, jotka liittyivät opiskeluun, mutta myös nuorten arkeen laajemmin.

– Tutkimuksen tekeminen etnografisella menetelmällä vie aikaa, eikä tutkimukseen osallistuvia nuoria voinut siksi olla kovin montaa. Etuna on se, että aineisto on syvällistä ja rikasta. En olisi ymmärtänyt miten kuormittuneita nuoret ovat, jos en olisi tavannut heitä usein ja opiskelun erilaisissa vaiheissa, Niinivaara toteaa.

Kieli ja opetusympäristöjen selkeys huomioitava

Pakolaistaustaisten nuorten arki osoittautui Niinivaaran tutkimuksessa hyvin paineiseksi. Nuoret jäävät pahasti kiireen jalkoihin. Kiire ja sen aiheuttama stressi kumuloituvat ajan myötä, mikä selvisi Niinivaaran kaksi vuotta kestäneen aineiston keruun aikana. Nuorten koulutehtävät kasaantuivat ja stressi kasvoi. Osalla tämä johti koulu-uupumukseen ja opiskelun mielekkyyden kyseenalaistamiseen.

Niinivaaran mukaan oppilaitosten käytännöt olisi tärkeää rakentaa niin, että ne tukevat nuorten opiskelua. Esimerkiksi vaikeaselkoiset sähköiset opetusympäristöt saattavat hidastaa opiskelua sen helpottamisen sijaan. Toinen merkittävä opiskelua hidastava tekijä oli käytetty kieli. Opetuslinjaukset edellyttävät kielitietoista opetusta, mutta periaate ei tutkimusnäytön mukaan toteudu kunnolla. Niinivaaran tutkimuksen  ohella asiaan ovat äskettäin kiinnittäneet huomiota Sanna Mustonen ja Pauliina Puranen tutkimusartikkelissaan (2021). Niinivaara arvelee yhdeksi syyksi opettajien kovan kiireen.

– Jotta pakolaistaustaisten nuorten opiskelun edellytyksiä voidaan parantaa, on panostettava ajanpuutteen korjaamiseen. Opiskelun rakenteita tulisi selkeyttää ja tarjota nuorille pitkäjänteistä aikuisten tukea. Opettajia puolestaan pitäisi tukea antamaan kielitietoista opetusta, Niinivaara painottaa.

Niinivaaran tutkimus perustuu etnografisella menetelmällä vuosien 2014–2016 aikana eri kouluasteilla opiskelevien pakolaistaustaisten nuorten parissa kerättyyn aineistoon.

Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli julkaistiin joulukuussa 2023 Nuorisotutkimus-lehdessä.

Tutkimus

Niinivaara, Elina, Aikanieluja ja hidastavia rakenteita. Etnografinen näkökulma pakolaistaustaisten nuorten opinpolun ongelmakohtiin. Vol 41 Nro 4 (2023): Nuorisotutkimus 4 2023.

Yhteyshenkilöt

Tutkija Elina Niinivaara, elina.niinivaara@tuni.fi

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Suuntima-palvelu sopii tyypin 2 diabetesta sairastavien ryhmittelyyn perusterveydenhuollossa29.5.2024 08:50:00 EEST | Tiedote

Potilaiden erilaisten palvelutarpeiden tunnistaminen auttaa terveydenhuollon resurssien oikeudenmukaisessa kohdentamisessa. Suuntima on potilaiden segmentoinnin eli ryhmittelyn väline, jonka avulla muodostuu neljä erilaista asiakkuusryhmää tarpeenmukaisen palvelupolun suunnittelun tueksi. LL Riikka Riihimies selvitti väitöstutkimuksessaan Suuntiman toimintaa, pätevyyttä ja luotettavuutta tyypin 2 diabetesta sairastavien segmentoinnissa perusterveydenhuollossa.

Lisää tutkimustietoa työkoneiden sähköistymisen vaikutuksista ilmakehäpäästöihin28.5.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorion ja AGCO Power Oy:n yhteisessä, vuoden alussa alkaneessa tutkimushankkeessa tuotetaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuista tutkimustietoa aerosoleista sekä työkoneiden sähköistymisen vaikutuksista niihin. Aerosolien vaikutus ilmaston lämpenemiseen on yksi ilmastotutkimuksen suurimmista epävarmuustekijöistä, mutta siitä on saatu vain rajallisesti tutkimustietoa.

More research information on the effects of the electrification of off-road machines on atmospheric emissions28.5.2024 08:00:00 EEST | Press release

The joint research project between the Aerosol Physics Laboratory of Tampere University and AGCO Power Oy, which launched in early 2024, will generate globally unique research data on aerosols and how the electrification of off-road machinery impacts them. The impact of aerosols on global warming is one of the key uncertainty factors in climate research.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye