Työhyvinvoinnin parantaminen voi vahvistaa kotihoidon työntekijöiden sitoutumista

Sosionomin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Diakissa suorittava Anu Mennander on työskennellyt Itä-Uudenmaan alueella ikääntyneiden palveluissa vuodesta 2020. Vuoden 2023 alusta työnantajaksi vaihtui Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, josta tuli lopulta myös Mennanderin opinnäytetyön tilaaja. Kimmokkeen aiheelleen Mennander sai sote-uudistuksesta.

– Henkilöstön työhyvinvoinnin tarve korostuu muutosten yhteydessä. Ylemmän ammattikorkeakoulun opintoni alkoivat syksyllä 2022, jolloin historialliseen sote-uudistukseen oli aikaa enää muutamia kuukausia. Olin pohtinut paljon sitä, miten tuleva muutos vaikuttaa sote-alan henkilöstöön ja henkilöstön työssä jaksamiseen, Mennander kertoo.

Mennanderin työnantaja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue kiinnostui aiheesta ja ehdotti kohderyhmäksi kotihoitoa.

– Kotihoidon henkilöstön rekrytoinnissa oli ollut samanaikaisesti haasteita. Opinnäytetyössä selvitettiinkin myös, miten alueen kotihoidossa jo työskentelevät saataisiin pysymään nykyisessä työssään, Mennander kertoo.

Mainettaan parempi työhyvinvointi

Kotihoidosta on viime vuosina uutisoitu paljon, eikä alan julkisuuskuva ole ollut kovin positiivinen, Mennander huomauttaa.

– Kotihoidon työn raskaudesta ja palvelun laadun heikkoudesta on paljon kirjoitettu.

Työhyvinvointi kotihoidossa: työhyvinvointikysely Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle -opinnäytetyö tuo kuitenkin työstä esille myös positiivisia kokemuksia.

– Tutkimukseni perusteella kotihoidon henkilöstö voi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella varsin hyvin, työyhteisöt ovat toimivia ja henkilöstö kokee voivansa tehdä laadukasta asiakastyötä. Kotihoidon henkilöstön kokemus omasta osaamisesta suhteessa kotihoidossa tehtävään työhön on erittäin korkea, Mennander kertoo.

Tutkimus tuotti myös kehitysehdotuksia.

– Kotihoidon henkilöstön mukaan työn pitovoimaa voidaan parantaa muun muassa riittävän henkilöstöresurssin varmentamisella, laadukkaalla johtamisella sekä kotihoidon tiimien toimivuuden kehittämisellä, Mennander listaa.

Tarve kotihoidolle kasvaa

Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta. Palvelut pyritään järjestämään mahdollisimman pitkälti asiakkaan kotiin, mikä tarkoittaa usein kotihoidon palveluita. Siksi työhyvinvointiin kannattaa panostaa.

– Kasvavan asiakaskunnan palvelujen mahdollistamiseksi kotihoidossa on kyettävä huolehtimaan henkilöstön hyvinvoinnista, jotta henkilöstö jaksaa tehdä työtään laadukkaasti, Mennander uskoo.

– On myös tärkeää, että kotihoidossa jo työskentelevät haluavat jatkaa työnsä tekemistä. Hyvinvoivan ja pitovoimaisen kotihoidon kautta mahdollistetaan ikääntyneille sekä muille kotihoidon asiakasryhmille inhimillinen ja hyvä arki.

Tutustu opinnäytetyöhön

Mennander, A. (2024). Työhyvinvointi kotihoidossa : työhyvinvointikysely Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon henkilöstölle. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401302177

Opinnäytetyö on avoimesti luettavissa Theseuksessa.