Pirkanmaan liiton antamista lausunnoista tukea kuntien kaavoitukselle

Maakuntavaltuuston hyväksymää maakuntakaavaa valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Roolinamme on olla kuntien suunnitteluhankkeissa kaavoittajien taustatukena, oman strategisen maakuntakaavasuunnittelumme ohella.

– Kun kunta laatii ja muuttaa omaa yleis- tai asemakaavaansa tai tekee muita alueidenkäyttöön liittyviä toimia, on maakuntakaava siinä ohjeena, sanovat suunnittelija Annu Piesanen ja maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka.

– Kuntien kaavoista antamissamme lausunnoissa pyrimme avaamaan tapauskohtaisesti, mitä maakuntakaavamerkinnät tarkoittavat juuri tällä suunnittelualueella, suunnittelija Annu Piesanen sanoo.

Lausuntojen tarkoituksena on, että maakuntakaavassa osoitetut valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet maankäytön kehittämisestä tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon otetuiksi, kun suunnitellaan Pirkanmaalla asuvien ja työskentelevien ihmisten jokapäiväistä elinympäristöä.

Maakuntahallitus päättää yleiskaavalausunnoista

Vuosittain liittoon saapuu kunnista noin 250 lausuntopyyntöä. Kunta on jo pyynnön lähettäessään arvioinut, onko kaavalla tai muulla maankäyttöhankkeella maakunnallista merkitystä.

– Pirkanmaan liitossa käydään kaikki pyynnöt tarkasti läpi ja arvioidaan lähestymistapaa: miten reagoidaan, annetaanko lausuntoa vai voidaanko kommentoida nopeammin sähköpostilla, suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen kertoo.

Kunnat ja toiminnanharjoittajat pyytävät taajama-alueiden ja kulttuuriympäristöjen kysymysten lisäksi Pirkanmaan liitolta lausuntoja myös monista muista suunnitteluhankkeista, kuten tuulivoimasta, maa-ainesten otosta, rantojen käytöstä sekä liikennesuunnittelusta. Lausuntoja annetaan myös naapurimaakuntien maakuntakaavoista, jotta eri maakuntien kaavoista muodostuisi yhteensopiva kokonaisuus.

Maakuntahallitus tekee päätökset strategisesti merkittävien ja kokonaisvaikutuksiltaan laajojen yleiskaavojen lausunnoista. Asemakaavoista annetaan lausunto suunnittelujohtajan viranhaltijapäätöksenä. Usein lausunnot valmistellaan suunnittelutiimin eri aihealueiden asiantuntijoiden yhteistyönä, koska suunnitteluhankkeisiin tyypillisesti liittyy yhteensovittamista yhdyskuntarakenteen, liikenteen, luonnonvarojen tai luonnonympäristöjen kysymyksissä.

Jotta tieto saadaan välitettyä eteenpäin mahdollisimman yksiselitteisesti, laaditaan lausunnon tueksi myös ote maakuntakaavakartasta.

– Koska yleispiirteistä kaavakarttaa on välillä hankala tulkita, otteessa rajataan hankealue selvästi näkyviin, kertoo assistentti Elisabet Scarpellini.

Kerroksellinen kulttuuriympäristö lisää viihtyisyyttä

Kuntien yleis- ja asemakaavoista annetuissa lausunnoissa Pirkanmaan liitto kommentoi usein arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin liittyviä ratkaisuja. Maakuntakaava on tärkeä väline maakunnan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttämisessä.

Rakennetun ympäristön valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet sijaitsevat useimmiten maakuntakaavan yhdyskuntarakenteessa eli kuntien taajama-alueilla.

– Maakuntakaavan lähtökohtana on ollut, että maakunnan historiaa ja identiteettiä ilmentävät kulttuuriympäristöt ovat keskeisiä ympäristön laatutekijöitä myös Pirkanmaan tulevassa kehityksessä. Ne nähdään omaleimaisina vetovoimatekijöinä, jotka tukevat elinkeinoelämän kehittämistä ja viihtyisän asuinympäristön muodostumista kaikkialla maakunnassa, Annu Piesanen sanoo.

Rakennusperintöselvityksen tietopohjaa täydennetään

Annu Piesanen valmistelee Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolisten taajama-alueiden, Hanna Djupsjöbacka Tampereen ja kehyskuntien lausunnot. Kaupunkiseudulla on rakentamispainetta, mikä heijastuu myös lausuntopyyntöjen määrään.

– Kuntien kaavahankkeet ovat joskus pitkiäkin prosesseja, joiden aikana voidaan pitää useampiakin viranomaistyöneuvotteluita ja ainakin ehdotusvaiheen neuvottelu kaavatyön lopussa. Osallistumme näihin neuvotteluihin ja koemme olevamme samalla puolella pöytää kunnan kanssa, Hanna Djupsjöbacka sanoo.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä on tarkasteltu kattavana selvityksenä ainoastaan 1970-lukuun asti. Viime aikoina on syntynyt tarve myös uudemman modernin rakennusperinnön tunnistamiseen ja maakunnalliseen arvottamiseen.

– Pirkanmaan liitto koostaa konsulttityönä tietopohjaa 1970–1990 -lukujen modernista rakennusperinnöstä Pirkanmaalla. Lisäksi tarkoituksena on löytää ja ehdottaa niitä maantieteellisiä ja ajallisia inventointitiedon katvealueita, joita modernin rakennusperinnön osalta on havaittavissa ja joihin tulisi paneutua selvitystyön seuraavissa vaiheissa.

– Täydentäviä selvityksiä tarvitaan, jotta osaisimme säilyttää tärkeimmät osat myös lähimenneisyydestämme kertovasta rakennuskannasta, Hanna Djupsjöbacka summaa.